Eläkeläiset, jotka ovat olleet omalla työpanoksellaan rakentamassa hyvinvointivaltiota, uhkaavat pahasti jäädä maailman tapahtumien jalkoihin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Maailmassa on tällä hetkellä moni palanen levällään. Ensin koronaepidemia yllätti kansakunnat ja heijastui lähes jokaisen ihmisen arkeen tavalla tai toisella. Seuraavaksi yllätti Putinin Venäjä hyökkäämällä Ukrainaan ja sotkemalla erityisesti Euroopan turvallisuusilmapiirin sekä talouden rattaat pahemman kerran, Kike Elomaa kirjoittaa.

– Suomessa nämä muutokset näkyvät muun muassa rajusti kallistuneina hintoina. Energian ja elintarvikkeiden räjähdysmäisesti kohonnut hintataso keventää lähes jokaisen suomalaisen kukkaroa. Hinnannousu kurittaa eritoten heikommassa asemassa olevia kansalaisia, kuten pieneläkeläisiä, lapsiperheitä, opiskelijoita, pienyrittäjiä sekä muita pienituloisia suomalaisia.

Moni elää köyhyysrajan alapuolella

Elomaa on erityisen huolissaan talousvaikeuksien kanssa kamppailevasta eläkeläisistä, jotka uhkaavat pahasti jäädä maailman tapahtumien jalkoihin.

– Merkittävä osa eläkeläisistä sinnittelee varsin pienellä rahasummalla kuukaudesta toiseen ja osa elää jopa köyhyysrajan alapuolella. Eläkkeensaajia on hieman yli 1,6 miljoonaa, joten kyseessä on todella suuri joukko.

– Eläkeläiset ovat kansanryhmä, joka ei pienestä valita. On totuttu selviämään itse ja apua pyydetään vasta kun ollaan aivan katki, jos silloinkaan. Heidän äänensä ei myöskään somemaailmassa nouse kuuluviin. Eläkeläisten vaikeuksien mittakaava jää tämän seurauksena herkästi pimentoon meiltä poliitikoiltakin, Elomaa myöntää.

Arki on pieneläkeläiselle todella tyly

Elomaa järjesti kansanedustajakollegansa Toimi Kankaanniemen kanssa eläkeläisten taloustilannetta käsittelevän tilaisuuden Eduskunnan kansalaisinfossa. Tapahtumassa oli luonnollisesti läsnä myös eläkeläisten edustajia, jotka kertoivat, miltä maailma näyttää pienituloisen eläkeläisen silmin juuri tällä hetkellä.

– Kuva siitä, mitä arki voi olla syrjäseudulla kaukana palveluista ja sähkösyöpössä vanhassa talossa asuvalle pieneläkeläiselle on todella tyly. Vaikka miten säästäisi ja jättäisi jopa lääkkeet ostamatta, eivät rahat yksinkertaisesti riitä. Iän karttuessa arjen menot tuppaavat kasvamaan, kun lääkkeisin ja terveyskeskuskäynteihin uppoaa pitkä penni.

Eläkkeet laahanneet hintojen perässä

Digipalvelut ovat pääsääntöisesti edullisin kanava hoitaa monenlaisia arjen asioita. Monet ikäihmiset eivät omista välttämättä digiasioinnin mahdollistavia laitteita tai eivät osaa niitä käyttää.

– Fyysisten palvelupisteiden verkosto sen sijaan harvenee vuosi vuodelta, oli kyse sitten pankki- tai terveyspalveluista. Tämä tarkoittaa suoraan kasvavia arjen asioinnin haasteita ja lisää matkakustannuksia. Julkinen liikenne ole syrjäseuduilla kaikille edes vaihtoehto reissata kylille asioita hoitamaan, Elomaa huomauttaa.

– Osa suomalaisista eläkeläisistä on mahdottoman edessä ja rahat yksinkertaisesti loppuvat kesken. Nyt on korkea aika tehdä tälle epäkohdalle jotain. Vaikka eläkkeisiin on tulossa korotuksia vuoden 2023 alussa, ei pidä unohtaa sitä faktaa, että eläkkeet ovat laahanneet hintojen nousun perässä jo vuosikausia. Näin ollen pienimpiä eläkkeitä tulisi ehdottomasti korottaa roimasti.

Suomi ei voi kääntää selkäänsä

Elomaa muistuttaa, että pienemmillä eläkkeillä ei ole edes teoriassa mahdollista tulla toimeen tällä hetkellä.

– Suomi ei voi yksinkertaisesti kääntää selkäänsä sadoille tuhansille eläkkeen riittämättömyyden kanssa kamppaileville suomalaisille. Keväällä 2023 valittavan hallituksen on viipymättä alettava toimiin eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi.

SUOMEN UUTISET