Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat linjanneet, että Suomen tulisi lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että kehitysavulla kasvatetaan lisää Suomen valtion velkataakkaa. Useiden kyselyiden mukaan kansan vahva enemmistö tukee perussuomalaista linjaa.

Toisin kuin muut eduskuntapuolueet, perussuomalaiset on toistuvasti esittänyt nykyisestä kehitysapumallista luopumista.

Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksamisen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä, ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Esimerkiksi mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.

Ei mitään hyötyä tavan suomalaiselle

Perussuomalaiset ovat itsekin selvittäneet kansan näkökantoja puolueen esittämiin leikkauskohteisiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tänään Tuumaustunnilla Kantar TNS:n tekemän gallupin tuloksista, joiden mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysapua ei pidä antaa velkarahalla.

– Näin kuitenkin jatkuvasti tehdään. Suomi ottaa miljardeja velkaa kaataakseen sitä Afrikan ja Lähi-idän ammottaviin kitoihin. Ilman minkäänlaista hyötyä suomalaiselle. Meidän mielestämme kehitysapua voidaan maksaa ainoastaan ylijäämästä, Purra sanoo paheksuen toteutuneiden päätösten ja kansalaisten vaatimusten välistä ristiriitaa.

Hän huomauttaa, että erityisen irvokkaaksi tilanne sekä kehitysavun että yleisen maahanmuuttopolitiikan kustannusten osalta tulee, kun katsomme akuuttia kriisiä.

– Suomeen on saapunut kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, ja lisää on tulossa. Samalla Suomi tukee Ukrainaa monella tavalla. Nämä ovat yksiselitteisen kannatettavia asioita. Edes tällaisessa tilanteessa Suomi ei ole ollut valmis keskittämään humanitaarista auttamistaan vain Ukrainaan ja ukrainalaisiin.

Perussuomalaisten linjalle kansan tuki

Hallitus on tunnetusti koronapandemian keskelläkin voimakkaasti paisuttanut kehitysapumenoja. Pelkästään viime vuonna valtion budjetista varattiin tehottomiin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä 1,27 miljardia euroa. Summa vastaa 0,49 prosenttia bruttokansantulosta.

Useiden muidenkin kyselyiden mukaan kansa on vahvasti asettunut tukemaan perussuomalaisten talouspolitiikan kantavaa linjaa eli asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja leikkaamista toissijaisista menoista, kuten kehitysavusta.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että jopa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis leikkaamaan kehitysapumenoista. Huomionarvoista on, että kolmasosa (34 %) olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä paljon.

Suomen Uutiset