

PS ARKISTO
Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: ”Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän kolmannen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Edelliset kysymykset tästä aiheesta hän teki vuosina 2019 ja 2020. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki.
– Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, kansanedustaja Arja Juvonen huomauttaa.
Kehitysapu valunut korruptioon
Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)
Vuoden alussa uutisoitiin myös, että ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen virheellisesti.
Ministeriön asiasta tekemän oman selvityksen mukaan kokemattomuus ja virkamiesten vaihtuminen olivat johtaneet siihen, että ohjeistus oli ollut virheellistä ja sen seurauksena asian käsittely oli merkitty järjestelmään virheellisesti.
– Jos tällaisessa asiassa kokemattomuus johtaa virheeseen, niin mikään ei estä, että se ei johtaisi myöskin virheeseen kehitysapuasioissa, Juvonen sanoo.
Ulkoministeriön prosessien laadukkuus epäilyttää
Ulkoministeriö vastasi kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:
”Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.”
– Kyseisten prosessien laadukkuus saattaa epäilyttää, kun Iltalehti uutisoi juuri ulkoministeriön ylittäneen valtuutensa lupaamalla rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.
Ei mitään uutta ja yllättävää
Väärinkäytökset kehitysyhteistyörahojen käytössä eivät ole uusia tai yllättäviä. Ylen MOT kertoi 13.10.2016 lähetetyssä ohjelmassa väärinkäytöksistä vuodelta 2014. Pelkästään kyseisenä vuonna Sambian maatalousjärjestölle tarkoitettua kehitysapua katosi kaksi miljoonaa dollaria järjestön toimitusjohtajan taskuihin.
– Yle uutisoi 18.2.2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeisen kehitysavun maksuerän kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet myös Suomen tukeman sosiaaliturvaohjelman kehitysyhteistyön väärinkäytökset.
– Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät olleet menneet kotitalouksille. Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa edellisten kirjallisten kysymystensä taustoja.
– Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin. Siksi asiasta on kysyttävä ja muistutettava säännöllisesti. Epäkohtiin on puututtava. On hämmästyttävää, että vaikka esimerkiksi Sambiaan liittyvät epäkohdat paljastuivat jo 2016, niin Sambialle on maksettu kehitysapua kaikki nämä vuodet. Jokohan se nyt oikeasti loppuu? Juvonen kysyy.
Ei kehitysapua velkarahalla
Juuri julkaistussa perussuomalaisten Kantarilla tekemässä kyselyssä oli luodattu suomalaisten suhtautumista kehitysavun antamiseen velkarahalla. Suomalaisten kanta velalla tehtävään kehitysapuun on kielteinen.
Kysymykseen, pitääkö Suomen antaa kehitysapua, jos sitä varten joudutaan ottamaan uutta velkaa, vaihtoehdot saivat seuraavat osuudet: ehdottomasti ei pidä 37 %, todennäköisesti ei pidä 29 %, todennäköisesti pitää 16 % ja ehdottomasti pitää 3 %. Kantaansa ei osannut muodostaa 14 %. (Suomen Uutiset 9.1.2023)
Onko takaisinperintä onnistunut?
Juvonen kysyy kolmannessa asiasta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta, miten se toimii kehitysyhteistyön väärinkäyttöön syyllistyneiden valtioiden kanssa ja miten kehitysyhteistyön loppuminen Sambian kanssa etenee vuonna 2023. Juvonen haluaa tietää myös, miten hallitus kokee vuonna 2015 laaditun normin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäisemisestä sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittamisesta ja selvittämisestä auttaneen väärinkäytösten torjunnassa.
– Miten hallitus kokee takaisinperintäohjeen selkeyttämisen vaikuttaneen takaisinperinnän tehostamiseen, ja kuinka paljon väärinkäytettyjä kehitysyhteistyövaroja on tällä hetkellä perinnässä? Miten perintä on onnistunut? Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt ulkoministeriön ohjeiden ja ohjeistuksen oikeellisuuden varmistamiseksi? Juvonen tiedustelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kehitysapuvarojen väärinkäyttö Afrikan kehityspankki veronmaksajien rahat kehitysyhteistyövarat velkaraha kirjallinen kysymys Tuomas Pöysti Sambia Ulkoministeriö Arja Juvonen kehitysapu korruptio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset on valmis leikkauksiin, kunhan suomalaisille tärkeisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan ei kosketa: Säästöt maahanmuutosta ja muista maailmanparantamiskohteista

Purra: Kehysmenettely ei kerro oikeista kustannuksista – maahanmuuton, EU-takausten ja kehitysavun menot eivät ole mukana

Perussuomalaiset asettaisi kehitysavulle tiukat ehdot – kehitysapua tulee myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Miltä kuulostaisi, jos saisit sanoa ”kiitos ei” ylimääräisten asioiden maksamiselle verotuksessa?

Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä jatkuvat – Juvonen: Väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys

Somalia ja Syyria maailman eniten korruptoituneet maat – valtavat erot valtioiden välillä

Komissaari Urpilainen, miksi EU tukee Afrikan maita, jotka osoittavat tukeaan Venäjälle?

Kehitysapuleikkaukset pöydällä hallitusneuvotteluissa – perussuomalaiset haluaa selviä säästöjä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää