Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän kolmannen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Edelliset kysymykset tästä aiheesta hän teki vuosina 2019 ja 2020. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki.
– Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, kansanedustaja Arja Juvonen huomauttaa.
Kehitysapu valunut korruptioon
Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)
Vuoden alussa uutisoitiin myös, että ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen virheellisesti.
Ministeriön asiasta tekemän oman selvityksen mukaan kokemattomuus ja virkamiesten vaihtuminen olivat johtaneet siihen, että ohjeistus oli ollut virheellistä ja sen seurauksena asian käsittely oli merkitty järjestelmään virheellisesti.
– Jos tällaisessa asiassa kokemattomuus johtaa virheeseen, niin mikään ei estä, että se ei johtaisi myöskin virheeseen kehitysapuasioissa, Juvonen sanoo.
Ulkoministeriön prosessien laadukkuus epäilyttää
Ulkoministeriö vastasi kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:
”Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.”
– Kyseisten prosessien laadukkuus saattaa epäilyttää, kun Iltalehti uutisoi juuri ulkoministeriön ylittäneen valtuutensa lupaamalla rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.
Ei mitään uutta ja yllättävää
Väärinkäytökset kehitysyhteistyörahojen käytössä eivät ole uusia tai yllättäviä. Ylen MOT kertoi 13.10.2016 lähetetyssä ohjelmassa väärinkäytöksistä vuodelta 2014. Pelkästään kyseisenä vuonna Sambian maatalousjärjestölle tarkoitettua kehitysapua katosi kaksi miljoonaa dollaria järjestön toimitusjohtajan taskuihin.
– Yle uutisoi 18.2.2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeisen kehitysavun maksuerän kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet myös Suomen tukeman sosiaaliturvaohjelman kehitysyhteistyön väärinkäytökset.
– Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät olleet menneet kotitalouksille. Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa edellisten kirjallisten kysymystensä taustoja.
– Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin. Siksi asiasta on kysyttävä ja muistutettava säännöllisesti. Epäkohtiin on puututtava. On hämmästyttävää, että vaikka esimerkiksi Sambiaan liittyvät epäkohdat paljastuivat jo 2016, niin Sambialle on maksettu kehitysapua kaikki nämä vuodet. Jokohan se nyt oikeasti loppuu? Juvonen kysyy.
Ei kehitysapua velkarahalla
Juuri julkaistussa perussuomalaisten Kantarilla tekemässä kyselyssä oli luodattu suomalaisten suhtautumista kehitysavun antamiseen velkarahalla. Suomalaisten kanta velalla tehtävään kehitysapuun on kielteinen.
Kysymykseen, pitääkö Suomen antaa kehitysapua, jos sitä varten joudutaan ottamaan uutta velkaa, vaihtoehdot saivat seuraavat osuudet: ehdottomasti ei pidä 37 %, todennäköisesti ei pidä 29 %, todennäköisesti pitää 16 % ja ehdottomasti pitää 3 %. Kantaansa ei osannut muodostaa 14 %. (Suomen Uutiset 9.1.2023)
Onko takaisinperintä onnistunut?
Juvonen kysyy kolmannessa asiasta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta, miten se toimii kehitysyhteistyön väärinkäyttöön syyllistyneiden valtioiden kanssa ja miten kehitysyhteistyön loppuminen Sambian kanssa etenee vuonna 2023. Juvonen haluaa tietää myös, miten hallitus kokee vuonna 2015 laaditun normin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäisemisestä sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittamisesta ja selvittämisestä auttaneen väärinkäytösten torjunnassa.
– Miten hallitus kokee takaisinperintäohjeen selkeyttämisen vaikuttaneen takaisinperinnän tehostamiseen, ja kuinka paljon väärinkäytettyjä kehitysyhteistyövaroja on tällä hetkellä perinnässä? Miten perintä on onnistunut? Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt ulkoministeriön ohjeiden ja ohjeistuksen oikeellisuuden varmistamiseksi? Juvonen tiedustelee.
Suomen Uutiset