Suomen Uutiset haastatteli komissaari Jutta Urpilaista. Kysyimme, voiko EU yhä tukea maita, jotka osoittavat avointa tukeaan Venäjälle ja miten esimerkiksi maanosan ruokaturvaa heikentävää suurta väestönkasvua voidaan hillitä.

Venäjän vahva vaikuttaminen jatkuu Afrikan maissa. Heinäkuussa 2022 ja tammikuussa 2023 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kiersi Afrikassa vakuuttamassa Venäjän syyttömyyttä ruokakriisiin ja kolonialismiin. Koko maanosa kuuli viestin.

Venäjä pyrkii luomaan kuvaa kolonisaation taakasta vapaana suurvaltana. Tarinaansa se levittää esimerkiksi valtiollisen Russia Today -kanavan voimin. Houkuttimena on tarjolla niin viljaa kuin aseita. Tiivistä yhteistyötä Venäjä tekee esimerkiksi Etelä-Afrikan, Malin, Kamerunin ja Sudanin kanssa. Tuen saamisen ehdot on helppo täyttää. Maan tulee vain vähentää yhteistyötä lännen kanssa.

Mitä keinoja EU voi käyttää Afrikassa?

Komissaari Jutta Urpilaisen mukaan sodassa on monta rintamaa.

– Emme Euroopassa välttämättä ymmärrä tai näe tarpeeksi hyvin, miten aktiivisesti Venäjää toimii globaalissa etelässä ja pyrkii oikeuttamaan sotatoimiaan Ukrainassa levittämällä omaa, usein täysin valheellista narratiiviaan.

Urpilaisen mukaan kyse on laajemmasta hybridioperaatiosta, jossa nämä ratkaisut kaikki liittyvät toisiinsa ja palvelevat samaa tarkoitusta.

– Venäjän globaalin vaikutusvallan vahvistamista. Isossa kuvassa kyse on jo pitkään jatkuneesta liikehdinnästä. Afrikasta on muodostunut sen strategisen merkittävyyden vuoksi geopoliittinen hotspot, jossa kaikki merkittävät kansainväliset toimijat ovat läsnä.

EU on Afrikan suurin kauppakumppani

Urpilainen sanoo, että koko mannerta ajatellen geopoliittisen kilpailun ytimessä on infrastruktuuri ja siihen linkittyvä systeemikilpailu – on ilmeistä, että esimerkiksi digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöön liittyy monia ideologisia ja eettisiä valintoja vaikkapa väestön massavalvonnan ja yksityisyyden näkökulmasta.

– Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat yhteenlaskettuna Afrikan suurin kauppakumppani. Venäjä ei ole Afrikassa merkittävä taloudellinen toimija, jos sitä verrataan EU:hun, Kiinaan tai Yhdysvaltoihin. Venäjän vaikutusvalta Afrikassa nojaa diplomaattisiin ja historiallisiin suhteisiin, joita entisellä Neuvostoliitolla oli itsenäisyyskamppailua käyviin Afrikan maihin. Lisäksi Venäjä on esimerkiksi Sahelin alueella tarjonnut nopeita, mutta monella tapaa ongelmallisia ratkaisuja alueen heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen.

Wagner-joukot Afrikan maissa

Tilasto kertoo, että esimerkiksi venäläisjoukkoja on ollut läsnä kuudessatoista Afrikan maassa vuosina 2016–2021. Voiko Eurooppa jatkaa tukeaan näihin maihin? Vaikuttaako Venäjän tukeminen esimerkiksi kehitysapuun tai muihin kehitysyhteistyöhankkeisiin?

Urpilainen sanoo, että esimerkiksi Sahelin alueella Wagnerin läsnäolo on osaltaan pahentanut sosiaalisia jännitteitä eikä ole ratkaissut turvallisuusvajeen juurisyitä.

– EU on sanktioinut Wagneria ihmisoikeusrikkomusten vuoksi jo vuonna 2021. On hyvä huomata, että hyvin harva maailman maa on varsinaisesti asettunut tukemaan Venäjää tai ilmaissut, että sota olisi oikeutettu. Vain neljä maata Venäjän lisäksi äänesti YK:ssa Ukrainan sodan tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan. Näistä neljästä Afrikassa sijaitsee ainoastaan Eritrea, jonka kanssa EU:lla ei tällä hetkellä ole kehitysyhteistyötä.

Hän sanoo, että moni kumppanimaa Afrikassa on halunnut pidättäytyä ottamasta voimakasta kantaa.

– Kumppanimaiden kanssa käymieni keskustelujen perusteella tähän on lukuisia syitä. Historiallisten syiden ohella pidättäytymisen taustalla on monitahoisia taloudellisia riippuvuuksia – tiedämme, että moni Afrikan maa on voimakkaasti velkaantunut Kiinalle, ja Kiinan suhde Venäjään saattaa motivoida maita olemaan esittämättä kritiikkiä, joka noteerattaisiin myös Pekingissä.

Ukrainan tukeminen on EU:lle prioriteetti

Urpilainen sanoo myös, että moni afrikkalainen kysyy, miksi konfliktit ja kriisit globaalissa etelässä eivät saa samaa kansainvälistä huomiota kuin sota Ukrainassa.

Komissaarin mukaan Ukrainan tukeminen on EU:lle selvä prioriteetti, mutta EU on myös tehnyt selvän tietoisen valinnan olla kääntämättä selkää muulle maailmalle.

– En henkilökohtaisesti pidä järkevänä, että esimerkiksi kehitysapua rajoitettaisiin sen perusteella, että kumppanimaa on pidättäytynyt ottamasta kantaa Ukrainan sotaan. Yhteistyö mahdollistaa dialogin jatkumisen. Sen katkaisemisen seurauksena olisi, että käytännössä ajaisimme nämä kumppanimaat suoraan Venäjän ja Kiinan syliin ja heikentäisimme EU:n vaikutusvaltaa maailmassa.

Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoi viime vuoden elokuussa Ylen haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.

Väestönkasvun hillintä on Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa erittäin tärkeä asia, mutta siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.

– Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo Ylellä ja lisää:

– On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolinen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.

Taalaksen mukaan myös merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistettävä

Miten väestönkasvuun voidaan vaikuttaa? Onko EU käynnistänyt keskustelua uskonoppineiden kanssa?

– Tämänhetkisen ruokakriisin syyt ovat monitahoiset. Niistä suurimpia ovat ilmastonmuutoksen vahvistamat sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, alueelliset konfliktit ja globaalien markkinoiden häiriintyminen Ukrainan sodan takia. Välillisesti ja pidemmällä aikavälillä ruokajärjestelmien kantokyky ja kestävyys, joiden vahvistaminen on keskeinen osa EU:n toimia ruokakriisin taltuttamiseksi, ovat toki suhteessa väestönkehitykseen.

Urpilainen kertoo, että EU on tukenut seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä pitkäjänteisesti.

– Julkaisimme joulukuussa 2022 Saharan eteläpuolista Afrikkaa koskevan Team Europe -yhteistyöaloitteen, johon myös Suomi osallistuu. EU:n ulkosuhderahoituksen osuus aloitteesta on 60 miljoonaa euroa (seitsemän vuoden rahoituskaudella 2021–2027), hän kertoo ja lisää:

– Palvelujen saavuttavuuden ohella kenties tärkein seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä asia on tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen paikallisyhteisöjen tasolla. Uskonnollisilla johtajilla on joissakin yhteisöissä merkittävä rooli, ja olen itsekin heitä tavannut.

Kehitysavun perillemenon ongelmat

Suomessa on viime viikkoina paljastunut räikeitä kehitysavun väärinkäytöksiä.

Minkälaisia toimia EU käyttää väärinkäytösten ehkäisyyn? Onko työkalupakissa esimerkiksi mitään sanktioita, joista tiedotetaan preventiivisesti apua myönnettäessä? Miten paljastuneita väärinkäytöksiä käsitellään EU:ssa?

Komissaari sanoo aluksi, että Suomen kehitysyhteistyöprojektien ja ohjelmien hallinnointia ja varainkäytön valvontaa koskeviin kysymyksiin osaa parhaiten vastata ulkoministeriö.

– EU:n osalta ajattelen, että varainkäytön avoimuus ja vastuullisuus ovat aivan keskeisiä tekijöitä ulkosuhdetoimintamme oikeutuksen kannalta. Lisäksi ne ovat ennakkoehto sille, että toimet voivat olla tuloksellisia ja aidosti edistää kestävää kehitystä kumppanimaissa.

Urpilainen sanoo, että EU:n kehitysrahoitusta haetaan yleensä vastaamalla julkisiin ehdotus- ja tarjouspyyntöihin, joiden sisältö määritellään hänen hyväksymiensä maa- ja aluekohtaisten toimenpideohjelmien pohjalta.

– Hakuprosessin läpäiseminen edellyttää uskottavia suunnitelmia ja hakijan kompetenssin läpivalaisua. Hankkeiden toteutumista ja varainkäyttöä seurataan, ja näistä on laaja raportointivelvollisuus.

Väärinkäytöksiä ei voida täysin ennaltaehkäistä

Urpilaisen mukaan järjestelmän hyödyntäminen on melko raskasta. Hänen mukaansa esimerkiksi pienten kansalaisjärjestöjen on vaikea päästä toteuttamaan projekteja EU-rahoituksella.

– EU:n varainhoito on kuitenkin hyvin kehittynyttä ja meillä on monta ”lukkoa” sen varmistamiseen, että varat käytetään asianmukaisella tavalla. Komissio on vastuussa EU-budjetin toimeenpanosta, ja sisäinen tarkastus on osa jatkuvaa toimintaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin tilit ja varainkäytön säännön- ja lainmukaisuuden. Euroopan parlamentilla on erittäin tärkeä rooli EU:n talousarvion valvonnassa, koska parlamentti myöntää tai halutessaan ja perustelluista syistä jättää myöntämättä vastuuvapauden EU:n toimielimille ja virastoille tilintarkastustuomioistuimen lausuntojen ja kuulemisten perusteella, hän sanoo.

Urpilaisen mukaan väärinkäytöksiä ei valitettavasti ehkä voida koskaan täydellisesti ennaltaehkäistä.

– Siksi pidän tärkeänä, että ne pystytään havaitsemaan tehokkaasti ja niillä on asianmukaiset seuraukset. EU-budjetin käyttöön liittyviä väärinkäytösepäilyjä tutkii petoksentorjuntavirasto OLAF. Jos väärinkäytöksiä havaitaan, ne johtavat varojen takaisinperintään ja tilannekohtaisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen, hän tarkentaa.

Heli-Maria Wiik