

LEHTIKUVA
Komissaari Urpilainen, miksi EU tukee Afrikan maita, jotka osoittavat tukeaan Venäjälle?
Suomen Uutiset haastatteli komissaari Jutta Urpilaista. Kysyimme, voiko EU yhä tukea maita, jotka osoittavat avointa tukeaan Venäjälle ja miten esimerkiksi maanosan ruokaturvaa heikentävää suurta väestönkasvua voidaan hillitä.
Venäjän vahva vaikuttaminen jatkuu Afrikan maissa. Heinäkuussa 2022 ja tammikuussa 2023 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kiersi Afrikassa vakuuttamassa Venäjän syyttömyyttä ruokakriisiin ja kolonialismiin. Koko maanosa kuuli viestin.
Venäjä pyrkii luomaan kuvaa kolonisaation taakasta vapaana suurvaltana. Tarinaansa se levittää esimerkiksi valtiollisen Russia Today -kanavan voimin. Houkuttimena on tarjolla niin viljaa kuin aseita. Tiivistä yhteistyötä Venäjä tekee esimerkiksi Etelä-Afrikan, Malin, Kamerunin ja Sudanin kanssa. Tuen saamisen ehdot on helppo täyttää. Maan tulee vain vähentää yhteistyötä lännen kanssa.
Mitä keinoja EU voi käyttää Afrikassa?
Komissaari Jutta Urpilaisen mukaan sodassa on monta rintamaa.
– Emme Euroopassa välttämättä ymmärrä tai näe tarpeeksi hyvin, miten aktiivisesti Venäjää toimii globaalissa etelässä ja pyrkii oikeuttamaan sotatoimiaan Ukrainassa levittämällä omaa, usein täysin valheellista narratiiviaan.
Urpilaisen mukaan kyse on laajemmasta hybridioperaatiosta, jossa nämä ratkaisut kaikki liittyvät toisiinsa ja palvelevat samaa tarkoitusta.
– Venäjän globaalin vaikutusvallan vahvistamista. Isossa kuvassa kyse on jo pitkään jatkuneesta liikehdinnästä. Afrikasta on muodostunut sen strategisen merkittävyyden vuoksi geopoliittinen hotspot, jossa kaikki merkittävät kansainväliset toimijat ovat läsnä.
EU on Afrikan suurin kauppakumppani
Urpilainen sanoo, että koko mannerta ajatellen geopoliittisen kilpailun ytimessä on infrastruktuuri ja siihen linkittyvä systeemikilpailu – on ilmeistä, että esimerkiksi digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöön liittyy monia ideologisia ja eettisiä valintoja vaikkapa väestön massavalvonnan ja yksityisyyden näkökulmasta.
– Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat yhteenlaskettuna Afrikan suurin kauppakumppani. Venäjä ei ole Afrikassa merkittävä taloudellinen toimija, jos sitä verrataan EU:hun, Kiinaan tai Yhdysvaltoihin. Venäjän vaikutusvalta Afrikassa nojaa diplomaattisiin ja historiallisiin suhteisiin, joita entisellä Neuvostoliitolla oli itsenäisyyskamppailua käyviin Afrikan maihin. Lisäksi Venäjä on esimerkiksi Sahelin alueella tarjonnut nopeita, mutta monella tapaa ongelmallisia ratkaisuja alueen heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen.
Wagner-joukot Afrikan maissa
Tilasto kertoo, että esimerkiksi venäläisjoukkoja on ollut läsnä kuudessatoista Afrikan maassa vuosina 2016–2021. Voiko Eurooppa jatkaa tukeaan näihin maihin? Vaikuttaako Venäjän tukeminen esimerkiksi kehitysapuun tai muihin kehitysyhteistyöhankkeisiin?
Urpilainen sanoo, että esimerkiksi Sahelin alueella Wagnerin läsnäolo on osaltaan pahentanut sosiaalisia jännitteitä eikä ole ratkaissut turvallisuusvajeen juurisyitä.
– EU on sanktioinut Wagneria ihmisoikeusrikkomusten vuoksi jo vuonna 2021. On hyvä huomata, että hyvin harva maailman maa on varsinaisesti asettunut tukemaan Venäjää tai ilmaissut, että sota olisi oikeutettu. Vain neljä maata Venäjän lisäksi äänesti YK:ssa Ukrainan sodan tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan. Näistä neljästä Afrikassa sijaitsee ainoastaan Eritrea, jonka kanssa EU:lla ei tällä hetkellä ole kehitysyhteistyötä.
Hän sanoo, että moni kumppanimaa Afrikassa on halunnut pidättäytyä ottamasta voimakasta kantaa.
– Kumppanimaiden kanssa käymieni keskustelujen perusteella tähän on lukuisia syitä. Historiallisten syiden ohella pidättäytymisen taustalla on monitahoisia taloudellisia riippuvuuksia – tiedämme, että moni Afrikan maa on voimakkaasti velkaantunut Kiinalle, ja Kiinan suhde Venäjään saattaa motivoida maita olemaan esittämättä kritiikkiä, joka noteerattaisiin myös Pekingissä.
Ukrainan tukeminen on EU:lle prioriteetti
Urpilainen sanoo myös, että moni afrikkalainen kysyy, miksi konfliktit ja kriisit globaalissa etelässä eivät saa samaa kansainvälistä huomiota kuin sota Ukrainassa.
Komissaarin mukaan Ukrainan tukeminen on EU:lle selvä prioriteetti, mutta EU on myös tehnyt selvän tietoisen valinnan olla kääntämättä selkää muulle maailmalle.
– En henkilökohtaisesti pidä järkevänä, että esimerkiksi kehitysapua rajoitettaisiin sen perusteella, että kumppanimaa on pidättäytynyt ottamasta kantaa Ukrainan sotaan. Yhteistyö mahdollistaa dialogin jatkumisen. Sen katkaisemisen seurauksena olisi, että käytännössä ajaisimme nämä kumppanimaat suoraan Venäjän ja Kiinan syliin ja heikentäisimme EU:n vaikutusvaltaa maailmassa.
Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoi viime vuoden elokuussa Ylen haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.
Väestönkasvun hillintä on Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa erittäin tärkeä asia, mutta siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.
– Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo Ylellä ja lisää:
– On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolinen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.
Taalaksen mukaan myös merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.
Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistettävä
Miten väestönkasvuun voidaan vaikuttaa? Onko EU käynnistänyt keskustelua uskonoppineiden kanssa?
– Tämänhetkisen ruokakriisin syyt ovat monitahoiset. Niistä suurimpia ovat ilmastonmuutoksen vahvistamat sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, alueelliset konfliktit ja globaalien markkinoiden häiriintyminen Ukrainan sodan takia. Välillisesti ja pidemmällä aikavälillä ruokajärjestelmien kantokyky ja kestävyys, joiden vahvistaminen on keskeinen osa EU:n toimia ruokakriisin taltuttamiseksi, ovat toki suhteessa väestönkehitykseen.
Urpilainen kertoo, että EU on tukenut seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä pitkäjänteisesti.
– Julkaisimme joulukuussa 2022 Saharan eteläpuolista Afrikkaa koskevan Team Europe -yhteistyöaloitteen, johon myös Suomi osallistuu. EU:n ulkosuhderahoituksen osuus aloitteesta on 60 miljoonaa euroa (seitsemän vuoden rahoituskaudella 2021–2027), hän kertoo ja lisää:
– Palvelujen saavuttavuuden ohella kenties tärkein seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä asia on tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen paikallisyhteisöjen tasolla. Uskonnollisilla johtajilla on joissakin yhteisöissä merkittävä rooli, ja olen itsekin heitä tavannut.
Kehitysavun perillemenon ongelmat
Suomessa on viime viikkoina paljastunut räikeitä kehitysavun väärinkäytöksiä.
Minkälaisia toimia EU käyttää väärinkäytösten ehkäisyyn? Onko työkalupakissa esimerkiksi mitään sanktioita, joista tiedotetaan preventiivisesti apua myönnettäessä? Miten paljastuneita väärinkäytöksiä käsitellään EU:ssa?
Komissaari sanoo aluksi, että Suomen kehitysyhteistyöprojektien ja ohjelmien hallinnointia ja varainkäytön valvontaa koskeviin kysymyksiin osaa parhaiten vastata ulkoministeriö.
– EU:n osalta ajattelen, että varainkäytön avoimuus ja vastuullisuus ovat aivan keskeisiä tekijöitä ulkosuhdetoimintamme oikeutuksen kannalta. Lisäksi ne ovat ennakkoehto sille, että toimet voivat olla tuloksellisia ja aidosti edistää kestävää kehitystä kumppanimaissa.
Urpilainen sanoo, että EU:n kehitysrahoitusta haetaan yleensä vastaamalla julkisiin ehdotus- ja tarjouspyyntöihin, joiden sisältö määritellään hänen hyväksymiensä maa- ja aluekohtaisten toimenpideohjelmien pohjalta.
– Hakuprosessin läpäiseminen edellyttää uskottavia suunnitelmia ja hakijan kompetenssin läpivalaisua. Hankkeiden toteutumista ja varainkäyttöä seurataan, ja näistä on laaja raportointivelvollisuus.
Väärinkäytöksiä ei voida täysin ennaltaehkäistä
Urpilaisen mukaan järjestelmän hyödyntäminen on melko raskasta. Hänen mukaansa esimerkiksi pienten kansalaisjärjestöjen on vaikea päästä toteuttamaan projekteja EU-rahoituksella.
– EU:n varainhoito on kuitenkin hyvin kehittynyttä ja meillä on monta ”lukkoa” sen varmistamiseen, että varat käytetään asianmukaisella tavalla. Komissio on vastuussa EU-budjetin toimeenpanosta, ja sisäinen tarkastus on osa jatkuvaa toimintaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin tilit ja varainkäytön säännön- ja lainmukaisuuden. Euroopan parlamentilla on erittäin tärkeä rooli EU:n talousarvion valvonnassa, koska parlamentti myöntää tai halutessaan ja perustelluista syistä jättää myöntämättä vastuuvapauden EU:n toimielimille ja virastoille tilintarkastustuomioistuimen lausuntojen ja kuulemisten perusteella, hän sanoo.
Urpilaisen mukaan väärinkäytöksiä ei valitettavasti ehkä voida koskaan täydellisesti ennaltaehkäistä.
– Siksi pidän tärkeänä, että ne pystytään havaitsemaan tehokkaasti ja niillä on asianmukaiset seuraukset. EU-budjetin käyttöön liittyviä väärinkäytösepäilyjä tutkii petoksentorjuntavirasto OLAF. Jos väärinkäytöksiä havaitaan, ne johtavat varojen takaisinperintään ja tilannekohtaisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen, hän tarkentaa.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Global Gateway kehitysapuvarojen väärinkäyttö ihmisoikeusrikkomukset ruokaturva Ukrainan sota hybridioperaatio Wagner Petteri Taalas ehkäisy väestönkasvu Euroopan unioni Ilmastonmuutos Sergei Lavrov Afrikka Ulkoministeriö Kiina Yhdysvallat Jutta Urpilainen Venäjä kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Somalia ja Syyria maailman eniten korruptoituneet maat – valtavat erot valtioiden välillä

Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: ”Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”

Afrikkaan rahaa, translakiin aikaa – hoitajamitoituksesta tuli aprillipila

Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä jatkuvat – Juvonen: Väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys

Historioitsija Teemu Keskisarja syyttää suomalaista mediaa epärehellisyydestä sotauutisoinnissa: ”Valehteleminen ei kerta kaikkiaan toimi valeuutisia vastaan ”

Koponen vaatii hallitusta mitätöimään Suomessa asuvien venäläisten aseluvat – pysyvä aselupakielto tietyistä rikoksista tuomituille kansalaisuuteen katsomatta

Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.