Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?

Perussuomalaiset julkaisi tänään sinivalkoisen siirtymän ohjelman. Ohjelma keskittyy ilmasto- ja energiapolitiikkaan, jonka perussuomalaiset nosti tänään eduskunnan kyselytunnin aiheeksi. Perussuomalaiset vaatii ohjelmassaan tolkkua ilmastokeskusteluun ja Suomen kurjistamisen lopettamista ”vihreän siirtymän” verukkeella.

Sinivalkoisen siirtymän ohjelmalla perussuomalaiset haluaa omien sanojensa mukaan tuoda tolkkua suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja ennen kaikkea antaa ohjelman toimenpiteiden myötä suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia.

– Sinivalkoinen siirtymä tuntuu konkreettisesti suomalaisen lompakossa: me emme esimerkiksi korottaisi ensi vuoden alusta polttoaineen jakeluvelvoitetta niin, että litrahinta voi nousta jopa 50 senttiä! Hallitus sen sijaan korottaisi, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio muistutti.

Vihreä siirtymä kurjistaa

Tavio mukaan hallituspuolueiden ja kokoomuksen tukema ”vihreä siirtymä” kurjistaa Suomea, nostaa kustannuksia ja heikentää kansalaisten taloustilannetta.

– Perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä sen sijaan tekee asiat oman maan ja suomalaisten hyvinvointi edellä.

– Ettekö lainkaan kadu tekemiänne tulevia polttoainehinnankorotuksia ja kohtuuttomien ilmastotavoitteiden kustannuksia suomalaisille? Tavio kysyi hallitukselta.

Perättömiä syytöksiä

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan, kiitos hallituksen hyvien toimien, Suomessa tapahtuu pyrkimystä ryhtyä puhtaan energian suurvallaksi. Saarikko syytti perussuomalaisia peruutuspeiliin katsomisesta ja totesi, että perussuomalaisten politiikka rahoittaisi Venäjän valtiota.

Saarikon syytökselle ei perussuomalaisten ohjelmissa tai avauksissa ole kuitenkaan katetta, sillä puolue on pitkään varoittanut Venäjä-riippuvuudesta ja vaatinut energiantuotannossa mahdollisimman korkeaa omavaraisuutta muun muassa turvetuotantoa käyttäen.

Pohjois-Korean tasolle

Tavio huomautti, että todellisuudessa hallituksen ilmastopolitiikka heikentää väkisinkin yritysten kilpailukykyä, sillä tavoitteet ovat täysin epärealistisia.

– Hallituksen ilmastotavoitteet tarkoittaisivat hiilidioksidipäästöjen alentamista samalle tasolle kuin Pohjois-Koreassa per asukas. Miettikää nyt, Tavio hämmästeli.

Tämä tavoite tarkoittaisi käytännössä sitä, että ruoan kulutuksen pitäisi laskea 60 prosenttia eikä mitään muuta saisi enää kuluttaa.

– Samaan aikaan Kiina, Intia, muu Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka lisäävät fossiilisilla tuotetun energian kulutustaan vielä pitkään, Tavio totesi.

Perussuomalaiset kannattaa markkinaehtoisia investointeja

Tavio huomautti, että perussuomaiset kannattaa kaikkia markkinaehtoisia kotimaisia investointeja, mutta hallitukselle tuntuu käyvän vain vihreän ideologian investoinnit.

– Esimerkiksi investointeja turvetuotantoon ei ole tullut, koska hallitus on vaikeuttanut toimintaympäristöä ja romuttanut turvekoneet, Tavio syytti.

Kiina-riippuvuus kostautuu

Tavio perusteli, että Suomi tarvitsee omavaraisuutta tukevan sinivalkoisen siirtymän muun muassa siksi, että nykyinen Kiina-talous on tehnyt koko Euroopasta liian riippuvaisen yhden maan, Kiinan, tuotannosta.

– Covid-pandemia ja Ukrainan sota opettivat, että materiaalipula tulee kriiseissä vastaan nopeasti ja valtiot huolehtivat jokainen ensin itsestään.

– Perussuomalaisten sinivalkoisen siirtymän ohjelma lisäisi kansallista omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta, Tavio perusteli.

Mikseivät muut maat ota Suomesta mallia?

Muut puolueet ovat syyttäneet perussuomalaisia siitä, että ilmastotavoitteiden siirtäminen eteenpäin olisi vastuutonta ja kallista. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kuitenkin ihmetteli, miksi muut verrokkimaat pitävät tavoitteensa pidemmällä – kuten perussuomalaisetkin vaativat.

– Jos maailman kunnianhimoisimmalla päästötavoitteella todella saavutettaisiin ehdoton kilpailuetu, seuraisivat muut maat perässä. Näin ei ole käynyt.

– Edes meidän verrokkimaamme Ruotsi ei halua tavoitella vuotta 2035, vaan tavoite on sysätty 10 vuotta myöhemmäksi. Toimiiko Ruotsi päättömästi ja vastuuttomasti? Tynkkynen hämmästeli.

Tynkkynen kysyi valtiovarainministeri Saarikolta, arvioiko ministeri Ruotsin tekevän linjallaan tappiota Suomeen verrattuna ja kuinka paljon. Saarikko ei osannut vastata kysymykseen.