Autokannan sähköistyminen on – jos ei nyt pysähtymässä, niin myyntitilastojen mukaan ainakin voimakkaasti jarruttamassa. Se tarkoittaa sitä, että liikenteen päästötavoitteet karkaavat yhä kauemmaksi. Jakeluvelvoitteen nousun myötä tämä merkitsee bensan ja dieselin hintojen kohoamista raivorajan ylitse.

Vauras kansanosa hankkii tai saa työsuhteen myötä hinnakkaan sähkövetoisen ajoneuvon ja muutamaa vuotta myöhemmin kottero päätyy keskiluokan ulottuville. Useita kymppitonneja uutta autoa halvemmalla. Ja niin liikenne sähköistyy, teoriassa. Positiivinen kehitys on nyt muisto vain:

– Kun viime keväänä hyvinä, yksittäisinä viikkoina sähköautojen osuus uusista tilauksista saattoi olla 40 prosenttia, niin nyt tuo määrä on romahtanut alle puoleen. Ja kun huomioidaan kokonaismarkkinan lasku, uusien sähköautojen myyntiluvuissa jäädään tällä hetkellä kolmasosaan viime kevääseen verrattuna, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio Iltalehden haastattelussa.

Kohti sinivalkoista jakeluvelvoitetta

Polttoaineen laskettu jakeluvelvoite on voimassa vielä vuonna 2023. Tuki on poistumassa vuoden 2024 alusta, jolloin bensan ja dieselin hinta ponnahtaa järkyttävästi ylöspäin pelkästään tästä syystä. Sähköautojen kituva kauppa sinetöi surkeuden. Näin ei saa tapahtua:

– Sinivalkoinen siirtymä tuntuu konkreettisesti suomalaisen lompakossa: me emme esimerkiksi korottaisi ensi vuoden alusta polttoaineen jakeluvelvoitetta niin, että litrahinta voi nousta jopa 50 senttiä! Hallitus sen sijaan korottaisi, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio muistutti eduskunnan kyselytunnilla viime viikolla.

Inflaatio on nyt vauhdikkaita melkein 40 vuoteen ja vaikutuksen näkee jokainen ainakin ruoan hinnassa ja lainojen koroissa. Päälle vielä sähkölaskut ja jo mainitut bensan ja dieselin huimat hinnat. Keskituloisenkin talouden joustovara on loppu.

Sinivalkoiselle siirtymälle ja politiikan uudelle suunnalle ei oikeastaan ole vaihtoehtoa.

SUOMEN UUTISET