Pääministeri Sanna Marinin hallitus on päättymässä olevalla vaalikaudella suhtautunut sangen ylimielisesti opposition kansanedustajien poliittisiin kysymyksiin, mikä on jäänyt tuskin keneltäkään huomaamatta. Tämän kauden viimeisellä kyselytunnilla perussuomalaisten Mauri Peltokangas nosti ongelman esiin ja kuvasi ministerien kysymysten väistelyn olevan samalla kuin märkä rätti Suomen kansalaisten kasvoille.

Viime viikolla eduskunnassa järjestettiin päättyvän vaalikauden viimeinen suullinen kyselytunti. Perussuomalaiset tenttasi hallitusta sen saavutuksista, jotka eivät varsinaisesti imartele: Valtionvelka on räjähtänyt käsiin, ja lainaa pitää ottaa, jotta edes koroista selvitään. Kotitalouksien ostovoima on ennätysalhaalla. Kaikki maksaa liikaa. Terveydenhuollossa on valtavia ongelmia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti pääministeri Sanna Marinille (sd.), että hänen kaudellaan Suomi vajosi virallisesti taantumaan, vienti ei vedä ja ihmisten rahat ovat vähissä.

Tyypilliseen tapaansa pääministeri Marin luetteli mielestään hyviä hallituksen saavutuksia, muttei vastannut Suomen tai suomalaisten taloustilannetta koskeviin kysymyksiin. Purra huomautti, että hän halusi vastauksia erityisesti talouteen liittyviin kysymyksiin, joihin Marin ei vastannut.

Vastaaminen olisi samalla kansan palvelemista

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas arvosteli omassa puheenvuorossaan hallitusta siitä, että koko kauden aikana hallitus on silmiinpistävästi vältellyt vastaamasta kansanedustajien varsinaisiin kysymyksiin kyselytunneilla. Tätä palautetta Peltokankaan mukaan tulee kansalaisilta paljon.

Peltokangas onkin jo aiemmin muistuttanut, että kyselytunti on samalla myös kansan ja äänestäjien palvelemista, siksi tilaisuutta ei saisi lyödä läskiksi.

– Ministerit eivät ole vastanneet opposition kysymyksiin kuluneella kaudella. Pyöritellään kyllä mantraa ja selitellään asian vierestä, muttei vastata suoraan oppositiopoliitikon kysymyksiin, Peltokangas arvosteli.

– Toistuvat vastausten laiminlyönnit ovat olleet märkä rätti Suomen kansalaisten kasvoille. Mihin parlamentaariseen tai perinteiseen tapaan tämä uudeksi normaaliksi muodostunut härski perustuu? Peltokangas hämmästeli.

Demariministerit sortuvat ylimielisyyteen

Vanha sananlasku, jonka mukaan yksi puhuu aidasta, mutta toinen vastaa puheella aidan seipäistä, sopii hyvin kuvaamaan hallituksen ja opposition välistä dialogia. Tämä kävi ilmi myös tammikuussa eduskunnan translakikeskustelussa, jossa oppositio toi esille, että translain valmistelu on edennyt hutiloimalla muun muassa siksi, että lain vaikutusarvioinnit ovat osin joko erittäin puutteellisia tai lähes kokonaan tekemättä.

Perussuomalaisten Leena Meri huomautti myös, että translaki mahdollistaa tilanteet, joissa miehellä on jatkossa pääsy naiserityisiin tiloihin, kuten pukuhuoneisiin. Meri kysyi ministeri Krista Kiurulta (sd.), mitä väärinkäytöksille ollaan tekemässä. Ministerin vastaus oli ylimielisyydessään omaa luokkaansa.

– Tosiasia on se — en tiedä, oletteko te huomanneet — että ei suomalaisia yleisövessoja kyllä pysty valtioneuvosto eikä edes poliisi eikä moni muukaan instituutio aina valvomaan. Sinne voi livahtaa kaikenlaista väkeä, Kiuru päästeli.

Vastaamatta jättäminen on välillä liittynyt myös kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin. Kansanedustaja Tom Packalén ihmetteli jo kolme vuotta sitten, että työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei vaivautunut vastaamaan Packalénin tiedusteluun koskien suojamaskien toimittamista.

Kirjallinen kysymys on kansanedustajan osoittama kirjallinen selvityspyyntö ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Packalén huomauttaa, että kirjallinen kysymys on nimenomaan kansanedustajan keino pyytää lisätietoa hallituksen tai ministerin toimista.

– On täysin kestämätöntä, ettei ministeri vaivaudu vastaamaan hänelle esitettyihin kysymyksiin. Jos kansanedustajien keinoja valvoa hallitusta väheksytään, mitä jää enää jäljelle? Packalén ihmetteli.

Ohisalo väistää kysymyksen tunnepuheella

Ympäristöministeri Maria Ohisalolla (vihr.) on ilmiömäinen kyky olla vastaamatta kysymyksiin eduskunnan kyselytunnilla. Ohisalo saattaa omistaa minuutin puheenvuoronsa opposition soimaamiseen, vaikka kysymys on koskenut hallituksen politiikkaa. Mikäli kysymys ei miellytä, Ohisalo saattaa vastausaikaa kuluttaakseen luetella tunteisiin vetoavia taikasanoja, kuten syrjäytyminen, eriarvoistuminen, varjoyhteiskunta ja yhteiskunnan laidat, joiden ympärille hän kehystää vastauksensa. Toisin sanoen vastaamatta jättäminen rakentuu sen ympärille, että Ohisalo kauhistelee ikävää kysymystä.

Ohisalon tyyliin on tällä vaalikaudella myös kuulunut vastausajan kuluttaminen kiitoksien jakelemiseen, joka näppärästi antaa samalla aikaa muotoilla vastaus sopivan epäselväksi.

Esimerkiksi täysistunnossa taannoin Ohisalo aloitti useimmat vastauksensa kiitoksin, tähän tyyliin:

– Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä, joka on monella tavalla hyvin vaikea, Ohisalo tarinoi ennen kuin näennäisesti ryhtyi vastaamaan perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kysymykseen.

Toisaalta Ohisalo jättää ylipäätään vastaamatta kysymyksiin aina, kun kysymys osuu Ohisalon mukavuusalueen ulkopuolelle. Jo pari vuotta sitten Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä Ohisalolta kysyttiin useita kertoja kannanottoa ensin Greenpeace-aktivistien tempauksesta kiipeillä eduskuntatalon pylväissä sekä puoluetoverinsa Pekka Haaviston lainvastaisista toimista ministeritehtävässään.

Ohisalo yritti venkoilla ulospääsyä tilanteesta puhumalla asian vierestä siinä lopulta kuitenkaan täysin onnistumatta.

Haavisto puhuu paljon sanomatta mitään

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osaa puhua paljon sanomatta mitään tai vastaamatta hänelle esitettyyn kysymykseen. Haavisto antoi näytteen taidostaan esimerkiksi tilanteessa, jossa eduskunnassa keskusteltiin hallituksen toiminnasta kurdien hallinnoiman al-Holin leirin kysymyksessä.

Perussuomalaisten Purra pohjusti kysymystään toteamalla, että leirillä olevien henkilöiden kotiuttaminen muodostaa supon mukaan Suomelle merkittävän turvallisuusuhan.

– Eikö hallitus välitä supon riskiarviosta? Otatteko henkilökohtaisen vastuun, mikäli nämä ihmiset toteuttavat terroristisia toimia suomalaisia kohtaan? Purra kysyi.

Haaviston puppulausekone käynnistyi heti, tietysti kiitosten kera:

– Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Purra. On hyvin tärkeää, että siinä kokonaisharkinnassa, jota tämän kysymyksen ja lasten auttamisen osalta tehdään, otetaan huomioon myöskin turvallisuusnäkökohdat. Tänään on muun muassa näkynyt haastattelu, jossa myöskin tämän Syyrian kurdihallinnon edustaja käsittelee näitä turvallisuusnäkökohtia eri henkilöiden osalta ja nämä arviot otetaan huomioon. Suojelupoliisi ja poliisin arviot ovat erittäin tärkeä osa tätä kokonaisarviota, jota tässä työssä teemme, mutta katsomme kuitenkin, että myöskin lasten etuun liittyvät kysymykset ja lapsen oikeuksiin liittyvät kysymykset täytyy tässä täysipainoisesti ottaa huomioon, Haavisto sanoi.

Tuppurainenkin osaa väistelypelin

Kysymyksien väistelystä on siis todellakin tullut tällä vaalikaudella – kuten kansanedustaja Peltokangas totesikin – uusi normaali. Kansanedustajat eivät ole saaneet vastauksia, koska ylimieliset ministerit eivät suostu vastaamaan. Tyyli on ollut sama kautta linjan. EU-elvytyspaketin käsittelyn yhteydessä kansanedustaja Ari Koponen vaati ministeri Tytti Tuppuraiselta (sd.) jopa kolme kertaa vastausta kysymykseen, mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU-tukipakettia tällaisenaan – tuloksetta.

Vastauksen sijaan kuultiin pelottelupuhetta, jonka mukaan Suomi ei voi jättäytyä elpymisvälineen ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta.

– Ministeri ei ole ollut halukas vastaamaan millään kerralla, vaikka tämä on mielestäni melko olennainen kysymys, kansanedustaja Koponen valitteli.

Hallituksen ministerien vastaukset heille esitettyihin kysymyksiin eivät kuitenkaan saisi olla epämääräisiä. Eduskunnan tiedonsaantioikeudesta säädetään Suomen perustuslaissa, jonka mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Perustuslakiin on erikseen kirjattu eduskunnan tiedonsaantioikeus koskien myös kansainvälisiä asioita.

Suomen Uutiset