Osaajapulaan vedoten puolueet myös vihervasemmiston ulkopuolella ovat liittyneet kannattamaan nykyistä löysempää maahanmuuttopolitiikkaa. Kansanedustaja Mari Rantanen tarkastelee tuoreessa Facebook-päivityksessään kovaa tilastodataa, joka romuttaa osaajapulan perusteluna maahanmuuttopolitiikan löysentämiselle.
Syyskuun työllisyyskatsauksessa oli avoimia työpaikkoja kaikkiaan 171 500. Työttömiä työnhakijoita oli 232 900. Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 31 900. Vieraskielisten osuus työttömistä työnhakijoista oli heinäkuussa kotoutuminen.fi-sivuston mukaan yli 49 000.
Kaikkiaan syyskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli kaikkiaan 475 600 työnhakijaa. Työnhakijoista oli työssä olevia 143 900, joista 93 900 oli kokoaikaisessa työssä, 28 000 osa-aikatyössä ja 22 000 työ- ja elinkeinohallinnon ja kuntakokeilun järjestämillä palveluilla työllistettynä.
Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli 93 600, joista 24 800 oli työllistymistä edistävässä palvelussa ja 53 100 koulutuksessa.
Suurin osa oleskeluluvista myönnetään pienipalkkaisille
Maahanmuuttovirasto Migri on pelkästään tänä vuonna myöntänyt yli 12 000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen työn perusteella. Näistä erityisasiantuntijan lupia on 1 789 ja sinisen kortin omaavia 284. Erityisasiantuntijan työlupaan edellytetään 3 000 euron kuukausituloja ja sinisen kortin lupaan 4 832 euron tuloja.
– EU:n ulkopuolelta tuleville myönnetyistä luvista 83 %:lla ei ole mitään tulorajaa. Suurin osa luvista myönnetään siis pienipalkkaisille, joiden toimeentulo edellyttää täydentävää sosiaaliturvaa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen.
Kallis veronmaksajien maksama yritystuki
Kun muut puolueet vaativat työperäisen maahanmuuton helpottamista, he käytännössä tarkoittavat matalapalkkaisia työntekijöitä. Vaikka matalapalkkaisten työntekijöiden maahanmuutto kasvattaakin työvoimaa, siitä seuraa samalla sosiaaliturvamenojen kasvu, joka ei jää yritysten, vaan valtion maksettavaksi.
– Perussuomalaiset eivät vastusta sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa henkilö tulee toimeen palkallaan ja osallistuu siten yhteiskuntamme pyörittämiseen. Me vastustamme sitä, että osaajapulan varjolla halutaan helpottaa sellaista maahanmuuttoa, joka on käytännössä lähinnä hyvin kallis veronmaksajien maksama yritystuki sosiaaliturvan muodossa, toteaa Rantanen.
Suomen hyvinvoinnin kannalta kestämätön tie
Yrityskenttä saa pätkätyöntekijän, jonka jälkeen Suomi saa elätettävän. Aiempien selvitysten mukaan Suomeen saapuvat matalapalkkatyöntekijät jäävät alun työssäolojakson jälkeen liian usein työttömiksi työnhakijoiksi tai siirtyvät kotoutumiskoulutuksiin. Tämä on ilmeisesti se syy, miksi ensimmäisiä oleskelulupia on myönnettävä jatkuvasti uusia.
– Yritykset tarvitsevat koko ajan uusia maahanmuuttajia matalapalkka-aloille korvaamaan edelliset tulijat, jotka ovat ajautuneet työmarkkinoiden ulkopuolelle ja sosiaalietuuksien varaan. Yritysten näkökulmasta Suomeen töihin tullut, mutta pian sen jälkeen syrjäytyvä ei ole ongelma. Kasvavat kulut ja palvelut maksaa veronmaksaja, mutta maahan muuttaneiden työpanos ei kasva. Suomen hyvinvoinnin kannalta tämä on kestämätön tie, Rantanen jatkaa.
Millainen on osaaja, josta ei tiedetä edes kansalaisuutta?
Työperäisten oleskelulupien kansalaisuustaulukoissa eivät korostu EU:n ulkopuoliset kehittyneet maat, vaan moniongelmaiset ja köyhät maat. Tänä vuonna lupia on myönnetty jopa sellaisille henkilöille, joiden kansalaisuus on tuntematon tai se ei ole tiedossa.
– Tunnetaanko tulijoiden taustat riittävän hyvin, ja millainen on osaaja, jonka kansalaisuus ei edes ole tiedossa? Esimerkiksi Venäjän, Valko-Venäjän ja Iranin kansalaisille myönnettiin alkuvuonna 2 808 työlupaa. Myönnetyistä työluvista peräti neljännes meni siis roistovaltioiden kansalaisille. Kysymys on mitä suurimassa määrin sumeilemattomasta maahanmuuton lisäämisestä, ei työvoimasta kuten osaajapulasta jauhajat väittävät, Rantanen puuskahtaa.
Suomen Uutiset