Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen työperäisen maahanmuuton kustannuksista. Wihonen kysyy, onko hallituksessa mietitty, mitä tapahtuu, kun satojatuhansia uusia ihmisiä muuttaa Suomeen lyhyen ajan sisällä.

– Viime aikoina ovat monet yritykset ja vaikuttajat vaatineet mediassa työperäisen maahanmuuton kasvattamista. Yleisesti ollaan huolissaan Suomen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, kun ikäluokat pienentyvät ja työikäisten määrä vähenee suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Osaajapula on termi, jota viljellään paljon, kuvaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen viime aikojen uutisointia.

Vaatimuksia tuhansista uusista osaajista

Esimerkiksi teknologiateollisuus on ilmaissut tarvitsevansa kymmenessä vuodessa peräti 130 000 uutta ”osaajaa”. Sote-alalla on todettu tarvittavan ”kymmeniätuhansia hoitajia työperäisenä maahanmuuttona”. ”Osaaja”pulaa on myös monilla muilla aloilla, esimerkiksi rakennusalalla ja raskaassa teollisuudessa.

Wihosen mukaan erityisesti Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan työperäisen maahanmuuton ilmaistaan olevan Suomea pelastava tekijä. Ihmetystä kuitenkin herättää, kuinka laveasti ”osaaja”-termiä keskustelussa käytetään.

– Sillä voidaan samaan aikaan tarkoittaa sekä korkeakoulutettuja insinöörejä tai lääkäreitä että matalapalkka-alojen ruumiillisen työn tekijää. Tarve varmasti on monenlaisille työntekijöille, mutta yhteiskunnan näkökulmasta on iso ero siinä, elääkö työntekijä palkallaan vai tarvitseeko hän yhteiskunnan tukia selvitäkseen elämisen kuluista.

Korvaako määrä laadun?

Suomalaisten työttömien ja opiskelijoiden sivuuttaminen ja vähättely keskustelussa on Wihosen mielestä perin kummallista.

– Totta on, ettei ole kenties realismia odottaa, että työttömistä pystyttäisiin suoraan kouluttamaan ja työllistämään yritysten tarpeisiin, mutta esimerkiksi uusien ikäluokkien osalta tuomitaan jo, ettei osaajia löydy. Korvaako määrä sitten laadun?

Jos Suomi ei tuota osaajia, missä vika?

Moni ala pyörii jo ulkomaisen työvoiman voimin, ja nyt jo monella työmaalla ”osaajat” tulevat muualta. Vastavalmistuneiden ammattitaitoa kuvataan huonoksi, ja ulkomailta löytyy parempia osaajia.

– Herää huoli suomalaisen koulutuksen puolesta, jos koulutus ei tee opiskelijoista ”osaajia”, Wihonen toteaa.

Palkkataso harvoin mainitaan osaajapulan syynä

Esimerkiksi Ylen jutussa työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räsänen toteaa: ”Työnantaja on ehkä tottunut Suomessa siihen, että koulutusjärjestelmä tuottaa valmista työvoimaa, joka voidaan rekrytoida välittömästi työhön ja ainoastaan lyhyt perehdytys tarvitaan. Voi olla, että tämä on muuttumassa, ja myös työnantajalta tarvitaan lisää panosta rekrytointivaiheessa.” Herää kysymys, mikä muutoksen taustalla on.

Insinööriliitto toki nosti esille, että myös maastamuutto on kotimaisten osaajien osalta suurta. Syyksi todettiin maamme korkea verotus ja ulkomailta saatava parempi palkka. Palkasta harvemmin ääneen puhutaan keskustelussa työperäisestä maahanmuutosta. Ainakaan ei syynä osaajapulaan.

Työperäisen maahanmuuton vaikutukset

Wihosen mukaan työperäinen maahanmuutto nähdään pikaratkaisuna ongelmaan, mutta yleisesti ei tunnuta ajattelevan tuhansien ihmisten saapumisella maahamme olevan minkäänlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Vaikka suomen kieli on vaikea oppia, on vaikea nähdä, miten esimerkiksi sairaanhoitaja tai lääkäri voisi palvella vain englanniksi, varsinkaan jos työpaikka sijaitsee Pohjois-Karjalan pienissä kunnissa.

– Toki iso kysymys on myös se, että löytyykö pieniin kuntiin tekijöitä vai houkuttelevatko isoimmat kaupungit enemmän osaajia. Ja jos elämisen kustannukset ovat suuremmat kuin työstä saatava palkka ja työntekijä joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin, niin mikä osaajista saatu hyöty silloin on? Wihonen kysyy.

Mikä on hallituksen käsitys?

Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta sen käsitystä EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman tarpeista. Hän haluaa tietää, millä aloilla osaajapula on suurin ja minkä koulutustason osaajia täällä tarvitaan. Wihonen penää hallitukselta vastausta myös siihen, miten suomen kielen koulutus tullaan näille osaajille järjestämään.

– Mikä on suomalaisessa koulutuksessa vialla, jos esimerkiksi ammattikoulusta valmistutaan ilman osaamista tai ammattitaitoa, ja miten ongelmaa aiotaan ratkoa?

– Mitä vaikutuksia arvellaan olevan yhteiskuntaan, kun maahan muuttaa satojatuhansia uusia ihmisiä lyhyellä aikavälillä, ja mitä kustannuksia työperäiselle maahanmuutolle on laskettu? Wihonen haluaa tietää.

Suomen Uutiset