Eduskunnassa käytiin eilen välikysymyskeskustelu hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymyksen pohjalta. Välikysymyskeskustelua ennen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja vihreiden Hanna Holopainen nähtiin MTV:n haastattelussa.

Riikka Purra totesi, että välikysymys tehtiin nyt nimenomaan siksi, että hallitus pyrkii edistämään veronmaksajille kalliiksi käyvää humanitaarista maahanmuuttoa.

– Haitallisella maahanmuutolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Perussuomalaiset ovat tästä puhuneet vuosikausia, vaikka se ei aina tunnu menevän läpi. Nyt hallitus aikoo helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa tavalla, joka tekisi Suomesta helpon kohdemaan, ja samaan aikaan julkinen talous on kriisiytynyt. Alijäämä ja velkasuhde ovat kasvussa, joten koimme, että asia on syytä tuoda esille, puheenjohtaja Riikka Purra sanoi maikkarin haastattelussa.

Halpatyövoima käy kalliiksi veronmaksajalle

Useiden tutkimusten mukaan niin humanitaarinen kuin työperäinenkin maahanmuutto on Suomelle erittäin kallista. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja ja heille maksetaan erilaisia tulonsiirtoja. Moni ”työperäinen” ei tosiasiassa edes tule toimeen palkallaan, vaan palkan päälle haetaan tulonsiirtoja.

Vihreiden Hanna Holopaisen käsittämättömien puheiden mukaan hallituksen tavoittelema ”humaani maahanmuuttopolitiikka” olisi kuitenkin taloudellisesti Suomen etu.

Perussuomalaisten välikysymys liittyy esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan lievennyshankkeisiin, mutta MTV:n haastattelussa Holopainen sotki asiat keskenään ja alkoikin puhua työperäisestä maahanmuutosta, jota vihreiden mielestä tarvittaisiin Suomeen.

– Meillä on valtava työvoimapula ja tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. On keksittävä toimenpiteitä, jotta kotoutuminen ja työllisyyden edistäminen nousevat keskiöön. Perheenyhdistäminen kuuluu vahvasti asiaan. Suomi ei välttämättä täytä kaikkia ihmisoikeusvaatimuksia. Nyt ei pidä vaikeuttaa tänne tulleiden ihmisten mahdollisuuksia sopeutua, Holopainen päästeli.

Huippuosaajat eivät halua Suomeen

Purra totesi rauhalliseen tyyliinsä, että vihreän kollegan väitteet eivät pidä paikkaansa.

– Jos katsomme tilastoja ja työllisyysastetta, työperäinen maahanmuutto on tyystin eri asia kuin sosiaaliperustainen humanitaarinen maahanmuutto. Perussuomalaiset tekee näiden välille selvän eron, ja lisäksi jaamme työperäisen maahanmuuton eri osiin.

Maailmalla liikkuvat kallispalkkaiset huippuosaajat yleensä haluavat töihin jonnekin muualle kuin Suomeen.

Osaajapula on pelkkää kuvitelmaa

Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto onkin tosiasiassa lähes kokonaan halpatyövoiman maahanmuuttoa, joihin työtehtäviin Suomessa jo olisi valmiiksi yllin kyllin työvoimaa. Halpatyötä tekevät tulijat eivät tule palkallaan toimeen.

Tosiasioista välittämättä Holopainen jatkoi Suomea vaivaavasta kuvitellusta ”osaajapulasta” selittämistä.

– Suomessa keskeisenä esteenä yritysten kasvulle on osaavan työvoiman pula. Suomessa meidän pitäisi edistää työllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta, lausui Holopainen, joka ei ilmeisesti ole kuullutkaan, että Suomessa on jo nyt satoja tuhansia koulutettuja, suomen kieltä puhuvia ihmisiä työtä vailla. Heitäkin pitäisi nyt auttaa työllistymään ja kiireellisesti, koska työttömyyden hoitaminen on veronmaksajalle kallista.

Vihreät lisäisi vetovoimatekijöitä

Vihervasemmistolle tyypilliseen tapaan Holopainen ei pyrkisi ensi sijassa auttamaan Suomessa olevia työttömiä työllistymään, vaan vihreät mieluummin täyttäisi avoimet työtehtävät EU:n ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla.

– Suomi ei ole vielä tarpeeksi houkutteleva työperäisen maahanmuuton osalta, Holopainen jatkoi todellisuudesta irrallaan olevia visioitaan.

Purra korjasi välittömästi:

– Humanitaarisesta maahanmuutosta ei tule sitä kaipaamaanne osaajapotentiaalia. Se näkyy jo maahanmuuttajien työllisyysasteessa ja palkoissa. Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä palkalla, jolla tullaan toimeen ja samalla integroidutaan yhteiskuntaan. Perussuomalaiset ei siis ole maahanmuuttovastainen puolue, mutta me kuitenkin kritisoimme Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa, Purra tarkensi.

Aina väärä hetki puhua kustannuksista

SDP:n kansanedustajan Eveliina Heinäluoman mukaan ajankohta välikysymykselle on väärä koronakriisin vuoksi.

Purra kuitenkin huomautti, että juuri tässä tilanteessa hallituksen fokus pitäisi olla toimissa, joilla Suomi tulee selviämään koronasta ja suomalaisille saadaan apua.

– Nimenomaan juuri nyt ei olisi aikaa humanitaarisen maahanmuuton helpottamiselle. Oppositiolla on oikeus tehdä välikysymyksiä – juuri silloin, kun sisäministeriö on laittanut lausuntokierrokselle esityksen perheenyhdistämisen helpotuksista. Olemme kuulleet, että SDP ja keskusta eivät ole tehneet mitään asialle, vaikka ovatkin huomanneet, että esityksessä mennään hallitusohjelman kirjausta pidemmälle. Mielestämme tämä on omituista ja juuri nyt, tässä vaiheessa, oppositiolla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

Hallitus panttaa kantaansa

Heinäluoma totesi, että hallitus ei ole vielä muodostanut kantaa esitykseen, joka siis on työryhmän valmistelemana päätynyt lausuntokierrokselle.

Holopaisen mukaan perheenyhdistämisen helpottamista puoltaisi tutkimustieto.

– Tutkimusten mukaan kotoutumisen tärkeä osa on se, että tänne tulleen henkilön ei tarvitse kantaa huolta konfliktialueelle jääneistä perheenjäsenistä.

Hallituksessa jo nyt eripuraa maahanmuutosta

Purra huomautti, että demarien ja vihreiden puheiden perusteella hallituksessa näyttäisikin olevan erimielisyyttä perheenyhdistämisen helpottamisesta. Myös keskustan ryhmäpuheenvuorossa kuultiin irtiotto vihreiden maahanmuuttolinjauksista.

– Siinä mielessä välikysymyksen ajoitus on täydellinen.

Purra totesi, että perheenyhdistämiseen liittyen jo esityksen lausuntokierroksella muun muassa Migri on nostanut esille, että uudistukset lisäisivät ankkurilapsiongelmaa.

– Toisaalta esityksessä itsessään kuvataan, että toimeentulovaatimuksen löysääminen vähentää kotoutumista, koska ei ole enää tarvetta löytää työpaikkaa, toisaalta toimeentulovaatimukseen voidaan myös jo nyt sisällyttää tulonsiirtoja.

– Jos tänne tullut ihminen haluaa asua ja elää täällä, on kaikkien edun mukaista, että tulija työllistyy, koska työssäkäynti on tärkein kotouttamisen kriteeri, ja työllistymisen kautta asiaa tuleekin tarkastella. Ei siis tule kysyä tulijalta, onko tämä kotoutunut ja sitten päätellä siitä. Kaiken maahanmuuttopolitiikan tulee kannustaa työllistymiseen, Purra sanoi.

Ihmissalakuljettajat tietävät, mihin kannattaa mennä

Edellisellä hallituskaudella tehtiin jonkin verran kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan, mutta perussuomalaiset katsoo, että ne eivät ole riittäviä.

– Jos perheenyhdistämistä nyt helpotetaan radikaalisti, se on selvä vetovoimatekijä. Salakuljettajat ja liikkuvat siirtolaiset tietävät hyvin, mihin maahan kannattaa jättää turvapaikkahakemus, mistä saa helpoimmin suojelua ja mihin maahan saadaan helpoimmin perhe yhdistettyä.

– Meillä on olemassa iso uhka, että isot siirtolaismassat lähtevät liikkeelle. Jo nyt Keski-Euroopassa monissa maissa on nähtävissä selkeä piikki turvapaikkahakemusten lisääntymisessä. Siihen tietenkin vaikuttaa myös koronarajoitusten poistuminen, mikä itsessään aikaansaa liikkumisen lisääntymistä. Erityisesti tällaisessa tilanteessa Suomi ei saisi erottautua naapurimaistamme perheenyhdistämisessä, Purra sanoi.

Todellisuus ei ole kuin vihreät unelmat

Tällä hetkellä esimerkiksi Tanska ja Norja ovatkin kiristämässä perheenyhdistämisen ehtoja. Tanskan hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on pudottaa turvapaikkahakemusten määrä nollaan.

– Valitettavasti Suomi menee toiseen suuntaan. Se ei ole perussuomalaisten mielestä kestävää, Purra sanoi.

Vihreiden Holopaisen mukaan mitään uhkaa ei – yllättäen – olisi. Todellisuus on kuitenkin usein hyvin erilainen kuin vihreät unelmat.

Suomen Uutiset