Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Maahanmuuttovirasto määräsi seuraamusmaksuja laittomasti maassa olevien työllistämisestä – suurin 30 000 euroa

Somalikansanedustajan taloon tehtiin kotietsintä Yhdysvalloissa – maahanmuuttoon liittyvää petosta epäillään

Ruotsin hallitusneuvottelut umpikujassa – sosialidemokraattien pääministeriehdokas tapaa puhemiehen tänään

Strandman: Kuka puolustaa suomalaisuutta, jos me emme sitä itse tee?

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Puolustusvoimat tavoittelee miljoonan jalkaväkimiinan hankintaa – tavoitteena valmistuksen käynnistäminen vuonna 2028

Garedew: ”Kommandopipot, burkat ja niqabit eivät kuulu Suomeen”

Keir Starmer korvattiin somalinaisella – brittiparlamentti sai ensimmäisen somaliedustajansa

Aittakumpu vaatii loppua poliitikkojen ja Stea-järjestöjen kytköksille: Omien järjestöjen rahoituksesta päättäminen on kyseenalaista

Purra: Islamismin vastustamisen on näyttäydyttävä vaalituloksessa: ”Silmien sulkeminen ei enää onnistu”

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille 

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee

työttömyyskassat

Hallitus keventää työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia, jotta rajallista resurssia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen pitää hallituksen uusia esityksiä tervetulleina.

Joulukuussa 2023 työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle toimitetussa selvityksessä nousi esille, että nykyinen asiakaspalvelumalli ei oikein toimi. Toteutuma asiakastapaamisten sekä työnhakuvelvoitteiden osalta on jäänyt kolmanneksen arvioitua alemmalle tasolle. TE-toimistojen ja kuntakokeilujen henkilöstön arvion mukaan nykyinen asiakaspalvelumalli ei mahdollista yksilöllisten palveluiden tarjoamista niille asiakkaille, jotka palvelusta eniten hyötyisivät.
Nyt työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia kevennetään, jotta rajallista resurssia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Alkukartoitukseen ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen panostetaan. Virkailijalle annetaan enemmän harkintavaltaa ja velvoitetaan yksilölliseen työllistymisen edistämiseen.
Työllistämistä edistäviä palveluja kehitettävä
Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen pitää hallituksen uusia esityksiä tervetulleina.
&#8211; Tässä otetaan meille tullutta palautetta huomioon. Kun työttömiltä leikataan, on tärkeää, että samalla myös työllistymistä edistäviä palveluita kehitetään.
&#8211; Kun esimerkiksi työnhakijan, jonka työttömyys on päättymässä kolmen kuukauden kuluessa tai joka on aloittamassa kolmen kuukauden kuluessa varusmies- tai siviilipalveluksen tai perhevapaan, ei tarvitsisi mennä työnhakukeskusteluihin, vapautuu työvoimaviranomaisten resursseja palvelemaan niitä työnhakijoita, jotka tarvitsevat enemmän palvelua.
Työttömät eivät ole kaikki samassa tilanteessa
Piisisen mukaan kaikille ei voi kohdistaa samanlaisia palveluja, koska työttömät työnhakijat ovat kirjava joukko.
&#8211; Heitä ei voi siis käsitellä yhtenä samanlaisena joukkona. Asiantuntijan harkintavaltaa ja palveluiden tarkoituksenmukaisuutta on pohdittava tarkemmin kaavamaisten menettelyjen sijaan.
&#8211; Työvoimapalvelut ovat isossa muutoksessa nyt, kun tehtävät siirtyvät kunnille vuoden 2025 alussa. Tämä luo mahdollisuuksia parantaa käytäntöjä paremmin työnhakijoita palvelevaksi ja parempiin tuloksiin pääsemiseksi, sanoo Piisinen.
Tärkeintä on työllistymisen helpottaminen
Työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota työllisyyttä edistäviä palveluja. Käytännössä se tarkoittaa työnvälitystä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, asiantuntija-arviointeja ja valmennuksia.
&#8211; Ne tulevat julkisten palveluiden rinnalle, eivätkä ne ole velvoittavia. Niihin osallistuminen on siis täysin vapaaehtoista, ja työttömyyskassa saa itse päättää, järjestääkö näitä palveluita vai keskittyykö se jatkossakin perustehtäviensä hoitoon.
&#8211; Tärkeintä on, että yritämme helpottaa työllistymistä kaikin keinoin.
&nbsp;

Piisinen: Hallitus parantaa työttömien palveluja

Samaan aikaan kun Suomessa intoillaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin, veronmaksajat kustantavat joka ikinen kuukausi satojen miljoonien edestä työttömyysetuuksia. Pelkästään viime huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä oli liki 300 000 työikäistä ihmistä. Heille maksettiin etuuksia 312 miljoonalla eurolla.

Kelan ja Finanssivalvonnan yhdessä tuottama Suomen työttömyysturvatilasto paljastaa karuja tosiasioita Suomen työmarkkinatilanteesta. Huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen piirissä työttömyysetuuksien saajina oli kaiken kaikkiaan 296 466 työikäistä ihmistä.
Työttömyysturvan maksajia on Suomessa useita. Kela maksaa sekä peruspäivärahaa että työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiopäivärahaa, jota kutsutaan myös ansiosidonnaiseksi työttömyystueksi. Suomen työttömyysturvatilasto kertoo kuukausittain eriteltynä tiedot kaikkien työttömyysturvaa saajien määristä sekä heille yhteensä maksetun rahojen kuukausittaisesta määrästä.
Työttömyysetuuksien <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ministerit-hehkuttavat-kilpaa-tyollisyysastetta-samaan-aikaan-tyottomyysturvan-saajien-maara-paisuu-maaliskuussa-jo-350-000-kelan-ja-tyottomyyskassojen-rahojen-piirissa/">saajien määrä</a> on hieman matalampi kuin vuosi sitten, mutta on edelleen huolestuttavan korkealla. Työttömyyden hoitaminen on samalla järkyttävän kallista. Pelkästään huhtikuussa etuuksia maksettiin 312,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden aikana etuuksien määrä on kuukausitasolla hieman vaihdellut, mutta kokonaismäärä on ollut joka kuukausi yli 300 miljoonaa.
Työttömyys sairastuttaa
Suomalaisessa järjestelmässä kaikki veronmaksajat osallistuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, mutta vain työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja saamaan ansiosidonnaista turvaa. Kela puolestaan maksaa työttömyysetuuksia niille, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kelan maksamia työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Vuositasolla työttömyyden hoitaminen onkin kallista veronmaksajille: viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin lähes 3,7 miljardin euron edestä, kun huomioidaan sekä Kelan että työttömyyskassojen maksamat etuudet. Koska toistaiseksi tänä vuonna maksettujen työttömyysetuuksien kuukausittainen määrä ei ole ollut kertaakaan alle 300 miljoonaa euroa, kehitys on johtamassa siihen, että etuuksia maksetaan tänäkin vuonna yli 3,6 miljardia euroa.
Tyypillisesti työttömyys on korkeinta ryhmässä, jonka jäsenet ovat pelkän perus- ja keskiasteen koulutuksen varassa. Numeroiden valossa on kuitenkin selvää, että työttömyyden vähentämiseen kannattaa panostaa ja poistaa työllistymisen esteitä, sillä koko yhteiskunnan etu olisi etuuksien saajien määrän väheneminen ja siirtyminen työelämään samalla kartuttamaan yhteistä kassaa.
Työttömyys käy kalliiksi muillakin tavoilla, koska työttömyydellä tiedetään olevan yhteys psyykkisen ja fyysisen terveyden puutteeseen.
Vasemmistolle mieluisa silmänkääntötemppu
Suomalainen erikoisuus on käyttää mittarina työllisyysastetta, ja monet poliitikot tyypillisesti myhäilevät tyytyväisenä päästessään kertomaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on myös ollut työllisyyden kohentaminen – ja ainakin näennäisesti tuloksia on tullut. Viime vuonna Marin myös ilmoitti puolueensa tavoitteeksi 80 prosentin työllisyysasteen.
Myös Marinin puoluetoveri, työministeri Tuula Haatainen on aina tilaisuuden tullen muistanut kertoa positiivisista työllisyysasteen muutoksista.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Työllisyysaste jatkaa reippaasti nousuaan. Hallituksen tavoite ylitettiin jo lokakuussa, eli työllisyystoimemme tehoavat ja tällä tiellä on syytä jatkaa. <a href="https://t.co/r2q3913yMg">https://t.co/r2q3913yMg</a>
&mdash; Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) <a href="https://twitter.com/TuulaHaatainen/status/1605137233350205440?ref_src=twsrc%5Etfw">December 20, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Poliitikoille työllisyysasteesta kertominen on eräänlainen silmänkääntötemppu, sillä työllisyysasteen mittarit työllistymiselle ovat sangen löysät. Työllisyysasteen tuijottaminen johtaakin harhaan.
Työllisyysasteen trendiluku oli joulukuussa 2022 ennätyskorkea 74,5 prosenttia. Hallituksen taholta on kovasti kehuttu tätä saavutusta, mutta se kertoo vain osan totuudesta, sillä ehdyt työtunnit ovat jopa kääntyneet laskuun ja työpanos kokonaisuudessaan supistunut. Pelkästään tarkastelemalla samanaikaisesti kuukausitasolla maksettujen työttömyysetuuksien kokonaismäärää on helppo ymmärtää, miten työllisyysasteen esittämä kuvaus on puutteellinen.
Työllisyysasteen nousu ei auta julkistaloutta
Ajatuspaja Suomen Perustan analyysissä Nouseva työllisyysaste, vähenevät työtunnit ja kasvava tukien käyttö entinen Suomen pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä huomauttaa, että talouden kasvu riippuu viime kädessä tuottavuuden ja <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/nouseva-tyollisyysaste-vahenevat-tyotunnit-ja-kasvava-tukien-kaytto/">koko työpanoksen</a> kehityksestä. Koska työttömyysturvan saajien määrä on edelleen korkealla tasolla, työllisyysasteen nousu ei ole kohentanut julkisen talouden tilannetta.
Lisäksi on huomioitava, että tehtyjen työtuntien määrä on laskenut samaan aikaan kun työllisyysaste on noussut. Työllisyysasteeseen lasketaankin mukaan jo yhdellä viikkotyötunnilla. Näin tunti duunia viikossa muuttaa työttömän työlliseksi ja samalla tuntiduunari singahtaa pois työttömien joukosta.
Työllisyysasteen nousu perustuukin suurelta osin osa-aikatöiden kasvuun. Osa-aikatyötä tekee nyt jo 20 % työllisistä, joista joka kolmas haluaisi tehdä kokopäiväistä työtä. Samalla kun työelämä pirstaloituu, erilaisten toimeentuloa täydentävien tukien käyttö on kasvanut, mikä onkin helposti nähtävissä, kun tarkastelee työttömyysetuuksien saajien määrää.
Lisäksi työttömiä on edelleen paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen huhtikuun <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164959">työllisyyskatsauksen</a> mukaan työ­- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 246 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 7 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Demari-Lindtmanin mamuhehkutus lässähti
Samaan aikaan, kun Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja monet sinnittelevät osa-aikatyössä, perussuomalaisia lukuun ottamatta liki kaikki muut puolueet haluaisivat lisätä matalasti koulutetun työväestön määrää tuomalla maahan lisää työikäisiä maahanmuuttajia.
Viimeksi näin teki SDP:n puheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Antti Lindtman, jonka mukaan Suomessa olisi työvoimapula, johon demarit vaativat ”ratkaisuja”. Lindtman ei tällä kertaa mainitse suoraan työperäistä maahanmuuttoa, mutta hänen jakamassaan artikkelissa, vaaditaan ”toivottamaan tervetulleiksi” ulkomailta tulevat työntekijät.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Busseista loppuvat kuljettajat, päiväkodeista lastenhoitajat ja sairaaloista hoitajat, ellemme löydä ratkaisuja työvoimapulaan. Siksi tarvitaan reilua ja avointa työlinjaa.<a href="https://t.co/HW5GNKopcK">https://t.co/HW5GNKopcK</a>
&mdash; Antti Lindtman (@AnttiLindtman) <a href="https://twitter.com/AnttiLindtman/status/1664545804005130240?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Lindtmanin mamuhehkutus ei kuitenkaan uppoa hedelmälliseen maaperään. Nykyään Suomessa tiedostetaan jo hyvin, että matalapalkkaiset maahantulijat kääntyvät Kelan tulonsiirtojen pariin, koska palkka ei riitä elämiseen. Näin ollen työperäinen maahanmuutto on vain lisärasite veronmaksajille.
Lindtmanille huomautetaan myös, että Suomessa jo nyt on runsaasti työikäisiä maahanmuuttajia Kelan rahoilla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mitä on tehty kaduilla kävelevien runsaiden maahanmuuttajoukkojen aktivoimiseksi työelämän palvelukseen?
&mdash; Timo Merimaa (@TimoMerimaa) <a href="https://twitter.com/TimoMerimaa/status/1664554488986755072?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kannustavuuden ongelmat korjattava
Mikä neuvoksi, jotta satojen tuhansien työttömien joukko saataisiin liikkeelle ja samalla työttömyysetuuksien määrä laskuun? Koskenkylä ei analyysissaan lämpene työperäiselle maahanmuutolle. Koskenkylän mielestä työllisyyttä tulisikin parantaa keskittymällä korjaamaan ulkomaisen työvoiman palkkoihin, verotukseen ja kannustinloukkuihin liittyviä epäkohtia, koska työttömiä ja vajaatyöllisiä on Suomessa erittäin paljon.
Työllisyysastetta parempi tapa seurata työllisyyden kehittymistä on tarkastella tehtyjä työtunteja ja toisaalta bruttoansioita. Perussuomalaiset on toistuvasti pitänyt esillä työn kannustavuuteen liittyviä ongelmia ja vaatinut niiden korjaamista.
Tammikuussa julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">talouspoliittisessa ohjelmassa</a> perussuomalaiset esittää ratkaisuksi työtuntien lisäämiseen työntekijäpoolimallia, jolla parannetaan osa-aikatyöntekijöiden asemaa ja samalla varmistetaan riittävä työvoiman saanti yrityksille.
Työvoimapooli on työnantajien käytössä oleva työvoimavaranto, joka perustuu vapaaehtoiseen yritysten väliseen yhteistyöhön ja johon eri työnantajien palveluksessa olevat työntekijät tai ulkopuoliset työhaluiset voivat ilmoittautua. Poolimalli olisi sovellettavissa myös konsernin sisäisesti tai jopa kokonaisen toimialan sisällä, jolloin työntekijät voisivat helpommin yhdistellä työvuoroja eri yrityksistä.
Työntekijäpooli olisi todellinen win-win-ratkaisu, koska se samalla lisää verotuloja ja vähentää toissijaisen sosiaaliturvan ja asumistuen tarvetta.

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Työllisyysaste on keskeinen kotimaisen työllisyyden kuvaamisessa käytetty mittari, mutta silti nousevasta työllisyysasteesta riemuitseminen antaa hieman vääristyneen kuvan todellisuudesta. Tämä johtuu siitä, että työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.

Suomessa on viime aikoina jälleen nähty uutisia työllisyyden nopeasta kasvusta. Esimerkiksi Yle kertoi marraskuussa työllisten määrän kasvusta sekä siitä, että työllisyysaste oli tuolloin noussut 74,7 prosenttiin.
Työllisyysasteen vahvistaminen on myös yksi Sanna Marinin (sd.) hallituksen kärkitavoitteista.
Marraskuussa työministeri Tuula Haatainen ilmoittikin hallituksen jopa ylittäneen työllisyystavoitteensa työllisyysasteen noustua lähelle 75 prosenttia.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Hieno uutinen! Marinin hallituksen työllisyystavoite on ylitetty. Panostuksemme ovat olleet tarpeellisia ja vaikuttavia. <a href="https://twitter.com/hashtag/ty%C3%B6llisyys?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#työllisyys</a> <a href="https://t.co/X0BHDFGAKJ">https://t.co/X0BHDFGAKJ</a>
&mdash; Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) <a href="https://twitter.com/TuulaHaatainen/status/1594954111442903040?ref_src=twsrc%5Etfw">November 22, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Numeroita 74,7 ja 75 on epäilemättä mukavaa esitellä omille sidosryhmille ja kertoa tavoitteiden saavuttamisesta medialle, mutta työelämän todellisuutta työllisyysaste ei kuvaa kovin hyvin.
Osa-aikatyön voimakas kasvu nostaa astetta
Työllisyysaste on keskeinen kotimaisen työllisyyden kuvaamisessa käytetty mittari, mutta silti nousevasta työllisyysasteesta hehkuttaminen johtaa harhaan. Tämä johtuu siitä, että työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.
<a href="https://www.stat.fi/meta/kas/tyollisyysaste.html">Työllisyysaste</a> kuvaa vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevien osuutta 15-64-vuotiaasta väestöstä. Työllisyysasteen tiedot tuottavan Tilastokeskuksen tutkimuksessa työlliseksi siis <a href="https://www.stat.fi/meta/kas/tyollinen.html">lasketaan</a> myös yhden viikkotyötunnin tekijät, eli työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen.
Työllisyysasteen kasvu johtuukin pitkälti osa-aikatyön voimakkaasta <a href="https://yle.fi/a/3-12321601">kasvusta</a>, jolloin työn tekijöitä on kyllä enemmän, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei kasva.
Osa-aikatyö sopii joillekin ihmisryhmille, kuten opiskelijoille, mutta suuri joukko osa-aikaisista on tilanteessa tahtomattaan ja haluaisi kokoaikatöitä.
Ei aihetta suuriin riemunkiljahduksiin
Näennäisesti korkealle kohonnut työllisyysaste ei siis anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, kun samanaikaisesti otetaan vertailuun lukuja myös esimerkiksi veronmaksajien kustantamista työttömyysetuuksista sekä etuuksien saajista.
Myös viime keväänä &#8211; samaan aikaan kun työllisyysaste nousi &#8211; työttömyysturvan saajien määrä paisui. Viime maaliskuussa jo 350 000 ihmistä oli Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä. Työttömyyden hoitaminen on kallista, sillä pelkästään vuoden 2022 maaliskuussa työttömyysetuuksiin hupeni 377 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra onkin usein todennut, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-tyollisyysastetta-oleellisempaa-olisi-tarkastella-millaisia-toita-ihmisilla-on-kuinka-usein-he-kayvat-toissa-ja-tulevatko-palkallaan-toimeen-vai-tarvitsevatko-sosiaaliturvaa/">tarkastella</a>, millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa.
&#8211; Työllisyysaste ei kuvaa hyvinvointia, ei työn määrää eikä kokonaistuotosta. Sen arvoon ja toiveisiin kuitenkin politiikassa jatkuvasti viitataan. Työllisyysasteen nousu toimii toiveiden tynnyrinä, ja sen juuttunut luonne kannustaa kriisipuheeseen, Purra sanoo.
&nbsp;

Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>

työttömyyskassat

Piisinen: Hallitus parantaa työttömien palveluja

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty

Uusimmat

Maahanmuuttovirasto määräsi seuraamusmaksuja laittomasti maassa olevien työllistämisestä – suurin 30 000 euroa

Somalikansanedustajan taloon tehtiin kotietsintä Yhdysvalloissa – maahanmuuttoon liittyvää petosta epäillään

Ruotsin hallitusneuvottelut umpikujassa – sosialidemokraattien pääministeriehdokas tapaa puhemiehen tänään

Strandman: Kuka puolustaa suomalaisuutta, jos me emme sitä itse tee?

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Puolustusvoimat tavoittelee miljoonan jalkaväkimiinan hankintaa – tavoitteena valmistuksen käynnistäminen vuonna 2028

Garedew: ”Kommandopipot, burkat ja niqabit eivät kuulu Suomeen”

Keir Starmer korvattiin somalinaisella – brittiparlamentti sai ensimmäisen somaliedustajansa

Aittakumpu vaatii loppua poliitikkojen ja Stea-järjestöjen kytköksille: Omien järjestöjen rahoituksesta päättäminen on kyseenalaista

Purra: Islamismin vastustamisen on näyttäydyttävä vaalituloksessa: ”Silmien sulkeminen ei enää onnistu”

Viikon suosituimmat

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee

Toimitus suosittelee

Koulushoppailu ei ole rasismia vaan järjenkäyttöä – poliittinen eliitti turvautuu pakkokeinoihin

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026