Virasto kertoi päätöksistä tiedotteella 6. lokakuuta. Käsittelyssä oli kymmenen ilmoitusta, joista seitsemässä virasto päätyi määräämään maksun.
Ilmoitukset tulivat poliisilta, Lupa- ja valvontavirastolta ja Maahanmuuttoviraston lupakäsittelystä.
Seuraamusmaksu voi olla 1 250–37 530 euroa, ja se perustuu työsopimuslakiin. Joissain tapauksissa työnantaja voidaan velvoittaa lisäksi korvaamaan laittomasti maassa olleen työntekijän palauttamisesta aiheutuneet kulut.
Rakennusala sai suurimman maksun
Talonrakennusalan työnantajalle määrättiin 30 000 euron seuraamusmaksu. Maahanmuuttovirasto piti toimintaa pitkäkestoisena ja piittaamattomana.
Yritys jatkoi viranomaisten huomautuksista ja poliisin antamasta sakosta huolimatta. Yrityksessä oli työskennellyt usean vuoden ajan ainakin neljä laittomasti maassa oleskellutta.
Elintarvikkeiden valmistajalle määrättiin 10 000 euroa. Yritys oli työllistänyt kolmen vuoden ajan kahta laittomasti maassa oleskellutta. Työntekijöiden oleskeluluvat olivat olleet voimassa työsuhteen alussa, minkä virasto katsoi maksua vähentäväksi.
Kolme työnantajaa sai 5 000 euron maksun: kaksi ravitsemusalalla ja yksi laivojen ja kelluvien rakenteiden valmistuksessa toimiva työnantaja.
Maksun suuruus riippuu tahallisuudesta
Maahanmuuttoviraston Tuuli Huhtilaisen mukaan maksun tavoite on vähentää laittoman maahanmuuton ja pimeän työn houkuttelevuutta. Suuruuteen vaikuttavat tahallisuus, toistuvuus ja laittomasti oleskelevien työntekijöiden määrä.
Maksu perustuu EU:n työnantajasanktiodirektiiviin, jonka Suomi toi työsopimuslakiin vuonna 2012. Maksun lisäksi Maahanmuuttovirasto voi päättää olla myöntämättä työperusteisia oleskelulupia työnantajan palvelukseen kolmesta kuukaudesta vuoteen. Laittomasti työskentelevän ulkomaalaisen pitäminen voi olla myös ulkomaalaisrikkomus.
Tarkkaa lukua laittomasti maassa oleskelevista ei kenelläkään ole. Sisäministeriön toimintaohjelman mukaan ilman oleskeluoikeutta oli vuonna 2019 hieman yli 1 200 kolmannen maan kansalaista. Poliisi on kertonut tavanneensa 2010-luvulla vuosittain reilut 3 000 laittomasti maassa oleskelevaa.
Työsuojeluviranomainen tekee sosiaali- ja terveysministeriön mukaan noin 1 800 tarkastusta vuodessa ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Työvoiman hyväksikäyttöä on ministeriön mukaan uutisoitu erityisesti telakka-, rakennus- ja marja-aloilla.
Antikainen vaati nopeampaa poistamista
Toukokuussa 2025 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen mukaan oleskelu valitusprosessin aikana on laitonta. Karkotuspäätöksen saanut saa kuitenkin yleensä pysyä Suomessa valituksen käsittelyn ajan.
Poliisi on arvioinut 2010-luvulla onnistuvansa palauttamaan 60–70 prosenttia poistamispäätöksen saaneista. Loput ovat lähteneet itse ilmoittamatta, jääneet maahan tai siirtyneet muualle Eurooppaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti kesäkuussa toimenpidealoitteessa, että viranomaisille säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleista luvattomasti maassa oleskelevista. Hän viittaa Ruotsiin, jonka valtiopäivät hyväksyi kesäkuussa vastaavaa tiedonvälitystä laajentavan lain. Antikaisen mukaan ilmoitusvelvollisuus parantaisi edellytyksiä panna maasta poistaminen täytäntöön.
Seuraamusmaksu ei itsessään poista työntekijää maasta. Työnantajan sakottaminen ei välttämättä auta, jos laittomasti oleskeleva ehtii jäädä maahan vuosiksi. Seuraamusmaksu vähentää pimeän työn houkuttelevuutta vain, jos laiton oleskelu päättyy nopeasti.