

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan
Tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa palastellaan kotimaisen työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin ja analysoidaan laajasti työmarkkinoiden ongelmia. Raportin tuloksista on selvästi havaittavissa, että työntekijöiden palkkaamisen vaikeudet johtuvat usein muista syistä kuin siitä, että tarvittavaa työvoimaa ei olisi saatavilla. Työperäistä maahanmuuttoa raportissa esitetään kohdennettavaksi vain korkean tuottavuuden aloille, joissa palkkataso on vähintään 85 prosenttia suomalaisten mediaanipalkasta.
Suomessa väitetään olevan pulaa työvoimasta. Etenkin eduskuntavaalien alla kaikki puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – hehkuttivat väkevästi työperäisen maahanmuuton puolesta.
Vaatimukset ulkomaisten työntekijöiden haalimisesta Suomeen näyttäytyvät hieman ristiriitaisilta siihen nähden, että Suomessa on jo nyt satoja tuhansia vailla työtä olevia ihmisiä ja heidän lisäkseen vajaatyöllistettyjä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä. Silti poliittisessa keskustelussa esiintyy edelleen väitteitä, joiden mukaan Suomi ei muka tule pärjäämään ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Perussuomalaisten lisäksi tutkijat ovat torpanneet työvoimapulasta paasaavien poliitikkojen vaatimuksia. Esimerkiksi maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen pitää puheita työperäisestä maahanmuutosta epärealistisina ja vastuuttomina. Saukkosen mukaan etenkään huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia ei ratkaista maahanmuutolla.
Realismia työvoimapuladebattiin tarjoaa myös tuore työ- ja elinkeinoministeriön raportti, jossa palastellaan työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin. Raportissa osoitetaan, että usein syyt rekrytoinnin vaikeuteen ovat jossain muualla kuin tarvittavan työvoiman saatavuudessa. Varsin usein syynä ovat heikot työehdot sekä järjestelmän luomat kannustinongelmat.
Melkein joka kolmas siivooja on työtön
Tilannekuva työmarkkinoiden rekrytointiongelmista on jaettu kahteen osa-alueeseen: varsinaiseen työvoimapulaan, jossa vapaata työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla ja kohtaanto-ongelmaan, jossa vapaata työvoimaa on, mutta työnantajat silti kokevat huomattavia rekrytointivaikeuksia.
Esimerkiksi ammateista, joissa tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään raportissa mainitaan sote- ja ICT-alojen ammatit. Sotealalla olevien työttömien työnhakijoiden työllistäminen ei raportin mukaan riittäisi täyttämään kaikkia avoinna olevia tehtäviä. Tällaisia työnimikkeitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, yleis- ja erikoislääkärit, puheterapeutit ja psykologit.
Samaan aikaan Suomessa on useita matalan palkkatason tehtäviä, joilla aloilla työvoiman kysyntä on suurta, mutta tekijöitä on runsaasti työttöminä: esimerkiksi tarjoilijoita työttöminä on 16 prosenttia, vartijoita 9 prosenttia ja kioskimyyjiä 29 prosenttia.
Siivousalalla huomiota herättää se, että siivoojista 31 prosenttia – siis melkein joka kolmas – on työttömänä.
Heikosti palkattujen pula-ammattien kärjestä löytyvät tarjoilijat, joiden paikkoja on auki 516 enemmän kuin työvoimaa olisi tarjolla. Tarjoilijoiden palkoissa on havaittu olevan nousupaineita, mutta ravintoloiden kannattavuus rajoittaa palkkakilpailua, mikä puolestaan hidastaa työvoiman liikkuvuutta.
Etenkin ravintola-alalla työvoiman saatavuuden ongelmat liittyvät palkan ohella työolosuhteisiin ja työsuhdeturvaan. Avoimista paikoista liki 80 prosenttia on vuokratyötä, lyhyitä määräaikaisuuksia tai osa-aikaisia työsuhteita, mikä heikentää alan houkuttelevuutta. Tämä yhdessä matalan palkkatason kanssa heikentää kannustimia hakeutua näihin töihin.
Näiden ja eräiden muiden alojen kohonneet työttömyyslukemat onkin syytä pitää mielessä, kun työnantajayritykset ja poliitikot esittävät puhetta alojen työvoimapulasta.
Kotimaisten työllistymistä edistettävä
Onko työperäisen maahanmuuton lisääminen vastaus Suomen työmarkkinaongelmiin? Ministeriön raportin vastaus on kieltävä. Raportin mukaan ensisijainen keino työvoiman saatavuuden parantamiseksi ei ole tarjonnan lisääminen, sillä Suomessa vapaata työvoimaa olisi saatavilla – vaikkakaan ei ihan niin paljoa, että kaikki avoimet paikat pystyttäisiin täyttämään.
Ulkomaista työvoimaa virtaa tälläkin hetkellä paljon erityisesti matalapalkka-ammatteihin, joita ovat esimerkiksi toimisto- ja laitossiivoojat, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, talonrakentajat, lähihoitajat sekä myyjät. Näissä ammateissa ulkomaisen työvoiman potentiaali nousee näin ollen suureksi, mutta tilanne on johtanut niin sanottuun negatiiviseen työvoimapulaan. Tämä tarkoittaa sitä, että avoimet työpaikat voisivat hypoteettisesti olla täytettävissä jo valmiiksi työttöminä työnhakijoina olevilla henkilöillä. Tarjolla olevan työvoiman työllistymisen esteenä voivat kuitenkin olla esimerkiksi kannustinloukut.
Lisäksi on eräitä työvoimapula-ammatteja, joissa tarvittavan koulutuksen suorittaminen sekä kotimaisten kielten riittävän taitotason saavuttaminen muutenkin hidastavat maahanmuuttajan matkaa työmarkkinoille. Ulkomaan kansalaisuuden nähdään lisäksi olevan yksi työllistymistä vaikeuttava riskitekijä.
Tässä tilanteessa olisikin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista olla perusteltua pidättäytyä työvoiman rekrytoinnista ulkomailta ja sen sijaan keskittyä sellaisiin toimiin, jotka edistävät kotimaisten työttömien työnhakijoiden työllistymistä.
Työperäiselle maahanmuutolle ei juuri tukea
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeena on ollut työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen useille ammattialoille. Ministeriön raportti ei kuitenkaan anna tällaiselle politiikalle varauksetonta tukea. Raportin suosituksen mukaan puhuttaessa julkisin varoin tehtävästä työvoiman houkuttelusta, on resurssit järkevintä kohdistaa korkean tuottavuuden aloille.
Koska työperäisen maahanmuuton lisäämisellä pyritään julkisen talouden tasapainottamiseen, on olennaista, että työperäinen maahanmuutto kohdistuu ammatteihin, joissa muuttajat pystyvät elättämään itsensä ja perheensä työtuloillaan.
Perussuomalaisten mukaan työperäinen maahanmuutto tulisi nähdä vain täydentäväksi elementiksi suomalaisilla työmarkkinoilla. Perussuomalaisten mukaan Suomesta haettavan työluvan edellytyksenä tulisi jatkossa olla Suomen mediaanipalkkaa vastaavat ansiot.
Myös ministeriön raportissa esitetään ulkomaisen työvoiman houkuttelulle ennakkoedellytyksiä: ulkomaisen työvoiman houkutteleminen Suomeen tulisi kohdistua lähinnä ammatteihin, joissa kotimaisen työvoiman tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään, joissa kielitaito tai tutkintovaatimukset eivät näytä kohtuuttomasti hidastavan matkaa työmarkkinoille ja joissa palkkataso on vähintään 85 % suomalaisten mediaanipalkasta. Näin ollen raportista ei voi löytää tukea matalapalkkamaahanmuuton edistämiselle.
Työnteon kannustimia voi lisätä monella tavalla
Työvoiman saatavuuden ongelmiin raportissa nähdään yhtenä ratkaisuna Suomessa jo olevien ihmisten osaamisen ja työkyvyn kehittämisen potentiaalin ottamisen hyötykäyttöön. Raportin mukaan kohtaanto-ongelmaa tulisi taklata ottamalla käyttöön toimia, joilla edistetään siirtymien tukemista ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille. Ylitarjonta-ammatteja löytyy monista pienistä luovan alan ammateista, mutta myös joistakin lukumääräisesti suurista ammateista kuten myyjät. Ylitarjonta-alojen koulutusta tulisi myös supistaa.
Työmarkkinoilla liikkuvuutta voidaan lisätä myös palkkakilpailulla. Raportin mukaan yritysten kannattavuuden ja tuottavuuskehityksen parantuminen lisäisi työllistymisen kannusteita, kun yritysten mahdollisuus työsuhteiden ehtojen parantamiseen ja palkkakilpailuun lisääntyisi.
Työn vastaanottamisen kannusteita voisi periaatteessa parantaa myös työttömien sosiaaliturvan heikentämisellä, mutta jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla joustojen on havaittu olevan hyvin pieniä tai jopa olemattomia.
Työttömien työnhakijoiden kannusteita olisi kuitenkin helppo parantaa monilla muilla selkeillä toimilla, kuten purkamalla byrokratialoukkuja, keventämällä raportointivelvoitteita, lyhentämällä maksuviiveitä ja parantamalla työvoimapoliittisten päätösten ennakoitavuutta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylitarjonta tarjoilijat työn kannustimet palkkataso siivoojat Pasi Saukkonen raportti työolot työ- ja elinkeinoministeriö matalapalkka-alat kielitaito kohtaanto-ongelma työvoima työttömät hoitoala Kannustinloukut Työperäinen maahanmuutto Julkinen talous Sosiaaliturva Rakennusala perussuomalaiset koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra viittasi hoitoalan järjestön asiantuntijalausuntoon: Maahanmuutto heikentää alaa ja kielitaidottomat hoitajat ajavat muita hoitajia pois alalta – Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Poliisilta järkyttävä arvio ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä – hallituksen maahanmuuttopolitiikka tukee ihmiskauppaa, riistoa ja ihmisoikeuksien polkemista

Kokoomuksen mielestä nyt on huutava työvoimapula – Leena Meri huomauttaa, että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja päälle vajaatyöllistetyt: ”Mitäs heille tehdään?”

Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen

Tanska ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötään haittamaahanmuuton rajoittamiseksi – perussuomalaiset haluavat Suomen samaan seuraan

Koponen: Tarvitsemme kansallisen syntyvyysstrategian

Jimmie Åkessonin tyrmää yhteisen pakolaispolitiikan ja uhkaa hallituskriisillä: Euroopan unionista on tulossa Ruotsille pakkopaita

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle
Viikon suosituimmat

Helsinki tukee vaivihkaa Elokapina-aktivismia: Kaupungin nuorisopalvelujen viestijärjestelmässä haetaan keräysapua ja kaupungille kuuluvia tarvikkeita mielenosoittajien käyttöön
Helsingin kaupungin työntekijöiden viestiryhmissä vellova Elokapina-myötäily saattaa näyttäytyä sympaattisena, mutta asia on ongelmallinen. Kaupunki on julkinen toimija, ja sen työntekijöiltä voidaan lähtökohtaisesti odottaa neutraalia lähestymistapaa aktivistien kuohuntaa kohtaan.

Halla-aho tiivisti Kultarannassa maailman muutoksen: Suurin osa maailman ihmisistä elää hyvin erilaisissa arvojärjestelmissä, eikä heillä ole mitään aikomusta muuttua kaltaisiksemme
Länsimaat ovat vain yksi osa maailmaa, joka nyt on kivuliaassa muutoksen tilassa. Aika entinen ei enää palaa, vaikka kuinka sitä haluaisimme. Sodankäynti ja hyökkäykset eivät nekään välttämättä lopullisesti ratkaise ongelmia. - Ulkoisella hyökkäyksellä on kuitenkin taipumus yhdistää kansalaisia oman hallintonsa taakse, tiivisti puhemies Jussi Halla-Aho ihmisluonteen peruspiirteen valtiossa kuin valtiossa.

Antikainen: Vasemmistoliiton Honkasalo puolustaa Irania, joka vainoaa naisia, tappaa toisinajattelijoita ja havittelee ydinasetta
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi Veronika Honkasalon (vas.) tuoretta ulostuloa, jossa tämä vaatii Suomea tuomitsemaan Israelin iskut Iraniin. Antikaisen mukaan Honkasalon kirjoitus myötäilee käytännössä Irania jättämällä täysin huomiotta sen, miksi Israel iski ja mitä Iran edustaa.

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita
Tuore tutkimus paljastaa rakenteellisia eroja Yhdysvaltojen poliittisen vasemmiston ja oikeiston välillä. Tutkijat havaitsivat, että demokraattien poliittiset asenteet ja siihen liittyvä identiteetti ovat keskittyneempiä ja rakentuvat usein äärimmäisille näkemyksille. Vastaavasti republikaanien joukossa esiintyy laajempaa mielipiteiden kirjoa. Tämä viittaa siihen, että poliittinen oikeisto saattaa tällä hetkellä sallia suuremman ajattelun moninaisuuden kuin vasemmisto – ainakin tietyissä polttavissa kysymyksissä. Tutkijat kuitenkin varoittavat tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä ja peräänkuuluttavat aiheesta lisätutkimusta.

Virallinen Suomi ei ole koskaan tehnyt kattavaa selvitystä maahanmuuton kokonaiskustannuksista, mutta nyt tekee – Purra ilmoitti asiasta kyselytunnilla

Li Andersson haluaa ilmastotoimet laskettavaksi osaksi puolustusmenoja – Antikainen: ”Onko vasemmisto menettänyt viimeisetkin järjenrippeensä?”
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.

Lue ja katso Teemu Keskisarjan hurja, voittoisa ehdokaspuhe – ”Pullistakaamme lihakset, nostakaamme nyrkit”
Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) tavoitteli ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää Lahden puoluekokouksessa. Hän piti puolueväelle energisen puheen.

Purra: ”mitä luulette, miltä näyttäisi rajalla, velkakuormassa, wokessa, Migrissä, lipputangossa, bensatankissa, mikäli vallassa olisivat pari Anttia kera vihreiden ja vasemmistoliiton?”
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että Suomi on onnekas juuri nyt, koska perussuomalaiset kantaa vastuuta vaikeina aikoina. - Vai mitä luulette, miltä näyttäisi rajalla, velkakuormassa, wokessa, Migrissä, lipputangossa, bensatankissa taikka suomalaisessa kunniassa, mikäli vallassa olisivat pari Anttia kera vihreiden ja vasemmistoliiton? Moni ei uskalla ajatellakaan, miltä se näyttäisi.

Iran uhkaa Israelia ja sen tukijoita – Musk aktivoi Starlinkin Iranissa
Iran vastasi Israelin iskuihin laukaisemalla satoja ohjuksia ja drooneja Israelia kohti sekä uhkasi myös Israelin liittolaisia. Yhdysvallat ja Jordania auttoivat Israelia hyökkäysten torjumisessa, ja Starlink aktivoitiin Iranissa kansalaisten internet-yhteyksien turvaamiseksi.

Perussuomalainen Nuoriso: Suomessa on liikaa suomenruotsalaisia eturyhmäpoliitikkoja
Perussuomalainen Nuoriso on noteerannut RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutzin esittämän huolen siitä, että Suomessa olisi liikaa "rasisteja". - Haluamme vastata tähän lausuntoon nostamalla esiin toisen Suomea koskettavan ongelman. Suomessa on nimittäin huomattavasti sellaisia suomenruotsalaisia poliitikoita, jotka edistävät ruotsin- ja suomenkielisten välistä segregaatiota ja häikäilemättömästi edistävät oman sosioekonomisesti etuoikeutetun väestö- ja kieliryhmänsä etuja muiden väestöryhmien kustannuksella.