Suomalaisten syntyvyys on alhaisemmalla tasolla kuin 150 vuoteen. Suurten ikäluokkien syntyessä Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli yli 3, kun taas viime vuonna vastaava luku oli enää 1,32. Kansanedustaja Ari Koponen toivoo uudelta hallitukselta kansallista syntyvyysstrategiaa.

– Nopeasti heikentyvä väestörakenne haastaa hyvinvointijärjestelmän ylläpitämisen, yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Huoltosuhde on vääristynyt, kun iäkkäiden osuus väestöstä on vuosi vuodelta suurempi. Pienemmät ikäluokat joutuvat kustantamaan kasvavan vanhusväestön eläkkeet, terveydenhuollon ja hoivan, Ari Koponen toteaa.

Työllisyys ja talous kuntoon

Suomi tukee lapsiperheitä monin eri tavoin esimerkiksi lapsilisillä, vanhempainvapailla, neuvoloilla ja päivähoidolla. Valtiolla on silti varsin vähän keinoja lisätä syntyvyyttä. On kuitenkin tutkittu, että työllisyyden parantaminen sekä työelämän joustavuuden lisääminen vaikuttavat positiivisesti syntyvyyteen, kun taas taloudellinen epävarmuus vähentää syntyvyyttä.

Perhepolitiikalla voidaan tukea perheitä, jotta ne pystyvät hankkimaan haluamansa määrän lapsia ilman että taloudelliset ongelmat ovat esteenä.

– Samalla kun yhteiskunnan on sopeuduttava ja varauduttava pienevään lapsilukuun, tulisi meidän entistä voimakkaammin tukea perheellistymistä, vuonna 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus oli tästä hyvä esimerkki, kiittelee Koponen.

Lapsiperheille verohuojennuksia

Perussuomalaiset ovat ehdottaneet sosiaalipoliittisessa ohjelmassaan vanhempien eläkekertymien tasaisempaa jakamista kotonaolovuosilta sekä vanhempainvapaan kustannusten tasaamista nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.

Myös verohelpotuksia lastenteon kannustamiseksi tulisi kokeilla niin, että ihminen maksaa ansiotuloveroa sitä vähemmän, mitä enemmän perheessä on lapsia.

– Mikäli verohuojennukset eivät vaikuttaisi lapsilukuun, politiikka olisi silti kasvattanut lapsiperheiden käteen jäävien tulojen määrää ja lisännyt ostovoimaa, kertoo Koponen.

SUOMEN UUTISET