Perussuomalaiset nosti suulliset kyselytunnin pääaiheeksi perhepolitiikan. Suomalaisten syntyvyys on historiallisen alhaalla. Suomessa syntyy keskimäärin alle 1,5 lasta naista kohden ja väestömäärä kääntyy laskuun, jos syntyvyys on alle 2,1 lasta.

– Tehtävämme on tehdä Suomesta sellainen, että perheenlisäys on toivottava, iloinen ja mahdollisimman riskitön vaihtoehto nuorille pariskunnille. Syntyvyyteen on vaikeaa politiikalla vaikuttaa, mutta meidän on yritettävä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi.

Verotukseen lapsivähennys

Purra korosti konkreettisia toimenpiteitä ja kertoi perussuomalaisten esittävän perheiden tueksi ansiotuloverotuksen reilua lapsivähennystä, jolloin verotus kevenisi lapsimäärän myötä. Edellinen hallitus, keskusta, kokoomus ja siniset, poisti vähennyksen.

– Arvoisa valtiovarainministeri, oletteko valmiit kannattamaan esitystä lapsivähennyksestä? Nyt tarvitaan määrätietoisia tekoja perheiden hyväksi. Ei kai tätä tärkeämpiä asioita olekaan? Purra kysyi.

Valiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kiitteli perussuomalaisia kyselytunnin aihevalinnasta, muttei hän ottanut kantaa verotuksen lapsivähennykseen. Saarikko korosti lapsilisäjärjestelmän roolia taloudellisena tukena perheille ja muistutti, että hallitus maksoi joulukuussa lapsilisän tuplana.

Lapsi ei ole rasite

Purra huomautti, että taloudellisten näkökulmien lisäksi tarvitaan asennemuutos.

– Erityisen vastuuton on ilmapiiri, jossa pelotellaan ilmastokatastrofilla, äitiyttä painetaan alas korostamalla naiselle koituvia taloudellisista kustannuksia ja laskeskellaan lapsen hiilijalanjälkeä. Lapsi ei ole mittareilla mitattava rasite vaan elämän tärkein ja arvokkain ihminen, Purra huomautti.

– Perussuomalaiset haluaa tukea toimia, joilla Suomi kannustaa omia perheitään kasvamaan. Siihen ei riitä yhtenä kuukautena nostettu lapsilisä vaan vaaditaan muutos koko asennoitumisessa suomalaisiin perheisiin ja syntyvyyteen, Purra linjasi.

Taloustilanne heikentynyt

Kyselyistä käy ilmi, että talous ja toimeentulo ovat suurimmat syyt siihen, etteivät perheet pääse toivomaansa lapsilukuun. Myös työtilanteen epävarmuus nousee kärkeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila muistutti, että tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat loppuvuonna peräti 5,7 prosenttia.

– Epävarmuustekijät heijastuvat perheiden arkeen, jossa joudutaan toden teolla miettimään, miten rahat saadaan riittämään. Lapsien harrastuksista ja muista perheille tärkeistä menoista on jo jouduttu tinkimään.

Missä tuki työssäkäyville perheille?

Hallituksen toimet ovat suuntautuneet pääosin yhteiskunnan tukien varassa eläville. Tämä on Junnilan mukaan johtanut tilanteeseen, jossa työssäkäynnin kannattavuuden ja kotiin jäämisen suhde on entisestään pienentynyt.

– Keskituloisen ostovoima on leikkaantunut vuodessa yli 350 euroa. Perheissä paljon enemmän. Hallitus onkin jättänyt työtä tekevät äidit ja isät kärvistelemään yhtäältä hintojen, korkojen ja inflaation nousun ja toisaalta kalliin sähkön, lämmön ja polttonesteiden kanssa, Junnila kritisoi.

SUOMEN UUTISET