Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ottaa kantaa tuoreessa Rantalakeudessa, Iijokiseudussa, Koillissanomissa ja Pyhäjokiseudussa julkaistussa kolumnissaan Suomessa harjoitettuun puutteelliseen väestö- ja perhepolitiikkaan. Immosen mielestä perhepolitiikkaa on ryhdyttävä uudistamaan vastuullisempaan suuntaan, jotta suomalaisten syntyvyys saadaan nousuun.

– Eurooppalaisen kantaväestön syntyvyys on pohjalukemissa, kun taas Eurooppaan maahanmuuttajina saapuneiden syntyvyys on selvästi kantaväestöä korkeampaa. Väestön luonnollinen uusiutuminen loppuu ja väestön määrä kääntyy laskuun, kun syntyvyys laskee alle 2,1 lapseen naista kohden, Olli Immonen kirjoittaa.

– Suomen kokonaishedelmällisyys oli vuonna 2010 vielä 1,87 lasta naista kohti. Vuonna 2019 se oli enää 1,37 lasta naista kohti. Luku on Pohjoismaiden historian alhaisin ja alle EU:n keskiarvon. Syntyvyys on alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.

Lapsiperheisiin on panostettava

Immosen mukaan syntyvyyden aleneminen Suomessa voi liittyä perhearvojen aliarvostukseen politiikassa. Perhepoliittiset etuudet olivat politiikan keskiössä 1940-luvulla ja se lisäsi syntyvyyttä. Etuuksiin panostettiin uudelleen 1970- ja 1980-luvuilla, mutta leikattiin 1990-luvun laman jälkeen. Viimeaikaisen syntyvyyden lasku näyttäisi alkaneen vuoden 2008 talouskriisistä.

– Syntyvyyden vertailumaaksi voi ottaa Unkarin, jossa kokonaishedelmällisyysluvun kasvu oli suurin kaikista EU-maista vuosien 2010 ja 2019 välisellä jaksolla. Suomessa syntyvyys laski kyseisellä jaksolla lähes 28 prosenttia. Tästä huolimatta Suomen väkiluku kasvoi tarkastelujaksolla maahanmuuton seurauksena, Immonen toteaa.

– Unkarissa syntyvyyden nousuun on vaikuttanut valtion tavoitteellinen politiikka lapsiperheiden tukemiseksi. Perhepolitiikka on sisältänyt monenlaisia instrumentteja, joilla perheitä tuetaan. Unkari näkee väestöllisten ongelmien ratkaisun omassa kansassaan, ei maahanmuutossa.

Köyhyyden pelko esteenä

Immonen korostaa, että EU-alueella ei synny vähemmän lapsia siksi, etteivätkö ihmiset haluaisi lapsia.

– Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset olisivat kaikissa EU-maissa halunneet enemmän lapsia kuin heille syntyi. Köyhyyden pelko sekä asumiseen ja työssäkäyntiin liittyvät vaikeudet kuitenkin estävät pariskuntia hankkimasta niin monta lasta, kuin ne haluaisivat.

– Perhepolitiikalla voidaan tukea perheitä, jotta ne pystyvät hankkimaan haluamansa määrän lapsia ilman, että taloudelliset ongelmat ovat esteenä. Hallituksen on ryhdyttävä tukemaan perheitä eri keinoin erityisesti tilanteessa, jossa energian ja ruoan hinnat nousevat. Perheiden ostovoimaa on vahvistettava, Immonen vaatii.

Verohelpotuksia keskiluokalle

Immosen mielestä Unkarin mallin mukaan perheille voitaisiin myöntää muun muassa kodinperustamisavustusta, korotonta vauvalainaa, pikkukuntien kodinperustamisavustusta ja asuntolainatukea.

– Verohelpotuksia tulisi kohdistaa erityisesti työssäkäyvän keskiluokan hyväksi esimerkiksi niin, että ihminen maksaa ansiotuloveroa sitä vähemmän, mitä enemmän perheessä on lapsia.

– Lapsi- ja perhemyönteinen perhevapaauudistus, vanhempien eläkekertymien tasaisempi jakaminen kotonaolovuosilta sekä vanhempainvapaan kustannusten tasaaminen nais- ja miesvaltaisten alojen kesken rohkaisisivat nuoria aikuisia näkemään lapsiperhe-elämän positiivisemmassa valossa, Immonen kirjoittaa.

Maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta

Immonen näkee, että Suomessa tarvitaan aktiivisia väestö- ja perhepoliittisia toimia suomalaisten syntyvyyden nostamiseksi.

– Maahanmuutosta ei ole huoltosuhdeongelmien korjaajaksi niin kauan, kun maahanmuuttajat eivät työllisty. Taloudellinen huoltosuhde ei parane, jos maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän julkistaloudellisia kustannuksia kuin maksavat veroja.

– Riittävä syntyvyys on kansallisen elinvoiman tae. Hallituksen on ryhdyttävä pikaisesti uudistamaan perhepolitiikkaa. Yhtä tärkeää on parantaa maamme sisäistä turvallisuutta. Perheet haluavat hankkia lapsia turvalliseen yhteiskuntaan. Jokaisen suomalaisen lapsista vanhuksiin on voitava liikkua turvallisesti kaduilla kaikkina vuorokaudenaikoina, Immonen toteaa.

SUOMEN UUTISET