Inflaatio eli ostovoiman heikkeneminen ja siitä seuraava hintojen nousu kurittaa nyt kovalla kädellä tavallista kansalaista. Inflaatio iskee niin ruokakaupan kassalla, asumiskuluissa kuin bensapumpulla. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén esittää että taustalla on globaaleja ongelmia sekä hallituksen suuruudenhullu ilmastopolitiikka korkeine energian kustannuksineen. Virén tyrmääkin Saarikon yrityksen vierittää syytä inflaatiosta Putinin niskoille.

Hintojen nousun kompensoimiseksi pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus aikoo toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti elokuun alusta, mikä ei toimenpiteenä kuitenkaan auta kuin vain osaa kansalaisista.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan suomalaisten elinkustannusten ja energian hintojen nousun taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Saarikon mukaan suomalaisten, erityisesti pienituloisten lompakkoa kouraisevat nyt ”Putinin hinnat”.

Saarikon viittaukseen Putinin hinnoista sisältyy olettamus, että inflaatio olisi jonkin ulkopuolisen syyn aiheuttama ja ettei Suomen valtiojohto muka voisi tilanteelle mitään.

Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén tyrmää Saarikon yrityksen vierittää syytä inflaatiosta Putinin niskoille.

– Puhuminen Putinin hinnoista ja vaikka koronan vaikutuksista on pään panemista pensaaseen, tyhjää puhetta. Tosiasiassa energian hinnan nousu ja inflaatio ovat olleet meillä jo puolitoista vuotta, siis selvästi ennen Ukrainan sodan alkamista. Niinpä monet ongelmatkin ovat jälkisyntyisiä, Virén sanoo.

Virén puhui tänään uuden Perusasiaa suomalaisille -nettiohjelman avausjaksossa.

Inflaatio välittyy maasta toiseen

Inflaatio ei suinkaan ole miellyttävä ilmiö eikä edes marginaalinen tai tilapäinen, vaan tilanteesta kärsivät nyt kaikki – toki erityisesti pienituloiset. Mistä hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen sitten perimmiltään johtuu? Virén mainitsee ensimmäisenä epätasapainon kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan välillä. Inflaatio on globaali ilmiö, joka välittyy maasta toiseen.

– Olisi puhuttava rehellisesti inflaation juurisyistä. Kokonaiskysynnän osalta syyt johtavat tietenkin hyvin aggressiiviseen finanssipolitiikkaan, joka on perua koronasta, finanssikriisistä ja superkevyestä rahapolitiikasta.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Alentunut euron kurssi nostaa tuontihintoja, mikä välittyy suoraan tuottajahintoihin. Taustalla on myös syvällisempiä syitä, sillä globalisaatio on menettämässä tehoaan, eli globalisaation hintoja alentavat tarjontavaikutukset alkavat ehtyä.

– Esimerkiksi Kiina ei enää ole rajattomien työvoimaresurssien maa, sielläkin on selkeästi nähtävissä työvoimapulaa tietyillä aloilla. Se tuotantorakenne, joka on hyödyntänyt äärimmilleen globaalia tuotantoketjua, onkin paljastunut haavoittuvaiseksi. Kun tuotteita kasataan sadassa paikassa, se tarkoittaa sitä, että yksikin toimija voi lamauttaa koko tuotantoketjun. Nyt näemmekin tavallaan käänteistä kehitystä, jossa tuotantoa yritetään tuoda takaisin kotimaahan.

Marinin hallitus on parin viime vuoden ajan luottanut vahvasti lisävelalla toteutettuihin talouden elvytystoimiin, jotka eivät Virénin mukaan kuitenkaan voi jatkua loputtomiin.

– Kärsimme elvytyksen illuusiosta. Elvytystä on alettu pitää yleislääkkeenä todellisiin tai kuviteltuihin ongelmiin. Riski liittyy kuitenkin siihen, että teemme vääriä päätöksiä. Aggressiivinen finanssipolitiikka yhdistettynä löysään rahapolitiikkaan on vähän kokeiltu yhdistelmä, ja lopputulosta vaikea ennakoida.

Kansa maksaa nyt Saarikon hintaa

Marinin hallitus on jo korottanut polttoaineveroa kerran tällä kaudella, ja Suomessa tankataan nyt, hieman päivästä riippuen, Euroopan kalleinta tai toiseksi kalleinta polttoainetta.

Polttoaineen hinnasta on veroa lähes 70 prosenttia, ja perussuomalaiset onkin toistuvasti vaatinut hallitusta alentamaan veroa kansalaisten ostovoiman parantamiseksi. Hallitus kuitenkin kieltäytyy koskemasta polttoaineen verotukseen.

Kuitenkin monissa muissa muissa EU-maissa, esimerkiksi Saksassa, on toteutettu polttoaineiden veroale, joka näkyy suoraan pumppuhinnoissa.

Polttoaineen kallistuminen myös siirtyy logistiikkakustannuksiin, mikä nostaa tuotteiden ja ruuan hintaa. Virénin mukaan inflaatiokehitystä tarkasteltaessa onkin välttämätöntä nostaa esille energiapolitiikan vaikutukset.

Putinin hintojen sijaan olisikin yhtä perusteltua puhua vaikka ”Saarikon hinnoista”, sillä nykytilanteeseen on jouduttu suurelta osin Suomessa ja Euroopassa tehdyin poliittisin päätöksin.

Marinin hallitusohjelma tunnetaan vihreästä siirtymästä ja maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, joka tähtää siihen, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, eli jopa 15 vuotta EU:n yhtenäistä tavoitetta aikaisemmin. Virénin mukaan hankkeessa ei ole paljoa järkeä.

– Meillä on sensitiiviset energiamarkkinat. Siksi tuntuukin älyttömältä että markkinoilla tehdään nyt nopeita äkkikäännöksiä, vieläpä tässä hetkessä samanaikaisesti Ukrainan sodan ja energiapulan uhatessa Saksassa suljetaan ydinvoimaloita. Se on hyvin outo tapa lähestyä tilannetta.

Virén painottaa, että vihreään talouteen siirtymiseen liittyy haasteita.

– Jos uuteen energiatalouteen siirtyminen tehdään liian nopeassa vauhdissa, laitetaan siis vain kiinni perinteinen energiatuotanto, ilman että on olemassa korvaavaa kapasiteettia, näkyy se rakenteissa.

Kustannuksia tulisi pienentää

Millä keinoilla sitten voidaan päästä pois inflaatiokierteestä? Virén esittää kaksi yleisempää maailmalla hyödynnettyä tapaa.

– Toinen on amerikkalainen tapa, jossa lähtökohdaksi otetaan se, että inflaatio kohtelee eri väestöryhmiä eri tavalla, jolloin ongelma ratkaistaan jakamalla tulonsiirtoja kärsiville väestöryhmille. Selvästi Yhdysvalloissa myös on ollut paineita siihen, että ongelmia voitaisiin ratkaista hintasäännöstelyllä.

Ekonomistin näkökulmasta Virén sanoo suosivansa mieluummin toista keinoa eli kustannusten pienentämistä. Näin muualla Euroopassa tehdään jo nyt, kuten siis esimerkiksi Saksassa, jossa parlamentti päätti myös laskea tilapäisesti energian verotusta kesäkuukausien ajaksi.

– Vaihtoehdot ovat siis nämä: jaetaanko lisää tulonsiirtoja julkisia menoja kasvattamalla vai kevennetäänkö verotusta. Aikaisempien kokemusten valossa pidän järkevämpänä kiinnittyä jälkimmäiseen vaihtoehtoon, Virén sanoo.

Julkinen talous ei voi olla loputtomasti alijäämäinen

Samassa yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota julkisten menojen kurinalaisuuteen.

– Ei voi olla niin, että elämme jatkuvasti siten, että julkinen talous on kymmenen miljardia alijäämäinen ja samaan aikaan ajatellaan, että alijäämä hoituu tulevaisuuden talouskasvulla.

Toisaalta inflaatio johtaa valtion velkasuhteen laskuun, kun valtion velan arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee, mikä on julkisen talouden kannalta sinänsä suotuisa kehitys. Virén kuitenkin huomauttaa, ettei se ole sivistysvaltion tapa hoitaa rahoitusta.

– Velan hoitaminen inflaatiolla on tapa, jota on totuttu näkemään lähinnä kehitysmaissa.

Suomen Perusta on tuottanut Matti Virenin julkaisun Kaksitoista talouden periaatetta, joka on luettavissa Suomen Perustan verkkosivulla.

SUOMEN UUTISET