Eduskunta käsitteli keskiviikkoisessa täysistunnossaan valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaiset jätti asiaan 30 lausumaa sisältävän vastalauseensa.

– Julkisen talouden suunnitelma ei sisällä kovin konkreettisesti keinoja tai edes tavoitteita julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Julkisia menoja ei ole uskallettu laittaa tärkeysjärjestykseen, vaikka tiedämme, että se on ennemmin tai myöhemmin edessä, totesi kansanedustaja Jari Koskela puheenvuorossaan.

Suomalaisten veroeuroja valuu maailmalle

Koskela korosti, että koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuvat kasvavat kustannukset ovat monin paikoin perusteltuja ja niillä on puoluekentän laaja tuki. Sen sijaan hän kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia aitoja taloutta tasapainottavia toimia.

– Hyvinvointialueuudistus, oppivelvollisuuden pidentäminen ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat pysyviä tai kohtuuttomia kustannuksia, ja niiden positiivinen vaikutus talouteen on vähintäänkin erittäin epävarmaa.

Koskela tuskaili myös, että kalliiden uudistusten ja niin kutsuttujen tulevaisuusinvestointien lisäksi hallitus on sitonut suomalaisten veronmaksajien rahoja erilaisiin yhteiseurooppalaisiin tulonsiirtomekanismeihin. Tulossa oleva sosiaalinen ilmastorahasto siirtää sosiaalipoliittista valtaa unionille ja sen voidaan katsoa vievän EU:ta entistä syvemmälle kohti epäsymmetristä tulonjakounionia. Tämä on eduskunnan viime vuonna hyväksytyn kannan vastaista.

Kuntataloudella edessä kovat ajat

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan kuntatalouden vahvistamiseksi on tärkeää, että kunnat toteuttavat laajan itsehallintonsa puitteissa tuottavuutta ja elinvoimaa lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Mietinnön mukaan kunnilta odotetaan valmiutta sopeuttaa palvelutuotantoaan palvelutarpeen muuttuessa.

– Kuntien tehtäväkenttää todennäköisesti joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Tämä johtanee siihen, että kuntien tehtäviä joudutaan karsimaan ja tehokkuutta lisäämään, Koskela aprikoi.

Kuntatalous on ollut viimeiset pari vuotta todellisuutta parempi ylimitoitettujen koronatukien vuoksi. Koskela pelkää, että kohta on karu todellisuus edessä ja on epävarmaa, onko velkaantuneella ja inflaation kurittamalla valtiolla silloin enää resursseja pelastaa rahavaikeuksissa olevia kuntia.

Sotemäärärahat eivät riitä

Kuntien tehtävistä valtaosa siirtyy puolen vuoden päästä hyvinvointialueille. Alustavasti budjetoidut määrärahat eivät tule ollenkaan riittämään, sillä pelkästään palkkaharmonisointi maksaa paljon arvioitua enemmän.

Perussuomalaiset on vastalauseessaan esittänyt hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaamista.

– On tärkeää pitää huolta, että sopeutusta ei tehdä hoitohenkilökuntaa vähentämällä. Se ei ole inhimillinen tapa hoitaa hoitoa tarvitsevia kansalaisiamme, Koskela sanoo.

SUOMEN UUTISET