Eduskunnan talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat pitävät rahastoa Suomelle ongelmallisena.
Vuosi sitten läpi runnotun EU:n elvytyspaketin piti olla kertaluontoinen. Eduskunta painotti tuolloin vahvasti, että jatkossa tämän kaltaisia järjestelyjä ei tulla hyväksymään. Aiemmista puheista huolimatta uusi paketti, sosiaalinen ilmastorahasto, tekee kuitenkin tuloaan. Siinä Suomen maksut olisivat vuosien 2025—2027 välisenä aikana noin 330 miljoonaa euroa, joista Suomelle ”maksettaisiin” 109 miljoonaa euroa.
Sosiaalinen ilmastorahasto luotiin, koska EU haluaa tukea heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä energiasiirtymässä. Komission esityksessä rahaston budjetti olisi 72,2 miljardia euroa ja se olisi voimassa vuodesta 2025 vuoteen 2032. Se kuuluu Fit for 55 -lainsäädäntöpakettiin, jonka avulla on määrä saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Jokaisesta lainsäädäntöpaketin osasta päätetään erikseen.
Jos Suomi kieltäytyisi sosiaalisesta ilmastorahastosta, se ei vaikuttaisi muihin Fit for 55 -paketin osiin.
PS tenttasi hallitusta eduskunnan kyselytunnilla
Kansanedustaja Mauri Peltokangas peräsi keskiviikkona hallitukselta vastausta siihen, antaako Suomi kyllä- vai ei-äänen sosiaalirahastolle. Vastaukseksi hän sai seuraavaa:
– Me emme kannata sitä, että luotaisiin EU-väline, jossa annettaisiin suoria tulotukia kotitaloudelle. Suomi vastustaa sitä, meidän kantamme on tähän hyvin kriittinen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi ja lisäsi:
– Tämä ilmastotoimien sosiaalirahasto sellaisena kuin sitä komissio esitti — sitä esitystä ei enää ole. Nyt keskustellaan aivan uudesta tilanteesta, keskustellaan siitä, millä tavalla irtaudutaan venäläisestä fossiilienergiasta, miten se tehdään tavalla, joka rakentaa aiempaa omavaraisempaa Eurooppaa.
Myös pääministeri Sanna Marin vastasi. Hän sanoi, että alkuperäinen esitys on siivottu pois pöydältä.
– Me olemme sitä vastustaneet, mutta me emme sinänsä vastusta solidaarisuuselementtejä, mitä tulee vaikkapa päästökauppajärjestelmän laajentamiseen. Eli kysehän on siitä, että jos päästökauppajärjestelmää laajennetaan, millä tavalla varmistetaan se, että tavalliset ihmiset pärjäävät.
Suuri valiokunta kertoi tällä viikolla EU-puheenjohtajamaa Ranskan laativan kompromissiesitystä asiaan, jossa rahoituslähde olisi EU:n budjetin ulkopuolinen. Tässä esityksessä EU:n seitsenvuotista rahoituskehystä ei tarvitsisi avata.
Suomen osallistumiselta puuttuvat taloudelliset perusteet
VTT:n ylijohtajan Mikael Collanin mukaan hallituksen U-kirjelmästä ei käy ilmi, miksi Suomen olisi edullista kierrättää rahaa kolmannen osapuolen (ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston) kautta, kun vastaava raha voitaisiin niin haluttaessa käyttää samaan tarkoitukseen Suomessa myös suoraan – ilman, että investoitavasta rahasta ”leikkautuisi” järjestelyssä kaksi kolmasosaa pois.
– Kirjelmästä ei myöskään käy ilmi, että osallistuminen sosiaalirahastoon olisi kiistatta kustannustehokkaampi tapa vaikuttaa itse asian eli ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kuin esimerkiksi vastaavat suorat investoinnit kotimaahan. Taloudellisin perustein katsottuna Suomen osallistuminen ilmastotoimia koskevaan sosiaalirahastoon ei ole perusteltua.
Valtioneuvoston U-kirjelmällä valtioneuvosto saattaa eduskunnan käsittelyyn eduskunnan toimivaltaan kuuluvan Euroopan unionissa päätettäväksi tulevan asian (U-asian).
Yhteisvastuu veloista
Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg kysyy, onko no bailout -periaatteella enää merkitystä.
– Oikeudellisesta näkökulmasta on kysyttävä myös, onko toimivallanjaolla ja no bailout -periaatteella enää merkitystä, mikäli käytännössä mitkä tahansa jäsenvaltion budjeteista tähän asti maksetut kulut voidaan jatkossa kuitata maksettaviksi EU-budjetista riippumatta siitä, kenen toimivaltaan niiden toteuttaminen kuuluu.
No bail out -periaatteessa on kyse siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Sosiaalipolitiikka tulisi säilyttää jäsenmaiden vastuulla
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää rahastoa ongelmallisena useasta syystä.
– Ensinnäkin rahasto antaa komissiolle vaikutusvaltaa maiden sosiaalipolitiikan toteuttamiseen. Sosiaalipolitiikka on kuitenkin lähtökohtaisesti jäsenmaiden vastuulla, eikä ole mitään ilmeistä vahvaa perustetta muuttaa tätä asetelmaa, vaikka hallitus toteaakin, ettei esitys ole ristiriidassa niin sanotun läheisyysperiaatteen kanssa.
– Jäsenmailla, erityisesti Suomen kaltaisen kattavan sosiaaliturvan maalla, on todennäköisesti komissiota parempi kyky arvioida, miten eri kansalaisryhmien kokemiin taloudellisiin vaikeuksiin on parasta reagoida.
– Vielä merkittävämpi ongelma on, että rahasto luo jälleen uuden tulonsiirtomekanismin Suomen kaltaisilta mailta maille, joiden tulostaso on pienempi ja jotka useissa tapauksissa ovat kiinnittäneet vähemmän huomiota köyhyyden vähentämiseen ja tulojen tasaukseen maan sisällä.
NÄITÄ MAKSETAAN:
– Energiaverojen ja muiden maksujen vähentäminen tai muu suora tuki, joka kohdistuu tieliikenteessä ja lämmityksessä käytettävien polttoaineiden hintojen nousuun. Tuista luovuttaisiin asteittain vuoteen 2032 mennessä.
– Tukia rakennusten remontoimiseen ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseen rakennusalalla.
– Kannustimia siirtyä yksityisistä liikennevälineistä julkisiin, kimppakyyteihin ja pyöräilyyn.
– Tukea käytettyjen sähköajoneuvojen markkinoiden luomiseen.
Heli-Maria Wiik