Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

Asuntolainojen korot ovat lähteneet ripeään nousuun kaiken muun kallistumisen myötä. Hintaralli laittaa tavallisen kansalaisen oikeasti miettimään arjesta selviämistä, kun pakollisten menojen jälkeen käteen ei jää mitään. Hallitus ei halua kuulla järjen ääntä ja kansan hätää.

Asuntolainan yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor nousi vuodenvaihteen 0,5 prosentista yhteen prosenttiin kesäkuun puoliväliin mennessä. Markkinat odottavat, että 12kk euribor-korko on tämän vuoden lopulla 2,3 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,7 prosenttia, arvioi Nordea asuntomarkkinakatsauksessa.

Korkojen nousu vähentää asuntovelallisten muuhun kulutukseen käytettävissä olevaa rahamäärää ja jarruttaa muuta kulutusta. Reilun kahden prosenttiyksikön koron nousu syö ostovoimaa hieman enemmän kuin saman suuruinen inflaation nousu.

Jos 12kk euribor nousee markkinaodotusten mukaan 2,7 prosenttiin ensi vuonna, kasvavat kotitalouksien kokonaiskorkomenot noin 5 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista, Nordea laskee. Lainaa pitäisi tosin sitten vielä lyhentääkin.

Hinnat katossa – nousu jatkuu

Pellervon taloustutkimus ennusti maaliskuun suhdanne-ennusteessaan ruuan kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia. Toukokuussa ruuan hinta nousi 9 prosenttia vuoden takaisesta, kun yleisesti kuluttajahinnat nousivat 7 prosenttia.

Ruuan hinnannousu kiihtyy kesän ja syksyn aikana, koska tuottajahintojen nousu on ollut nopeaa. Hinnannousu voi olla ennustettuakin ripeämpää, jos viljasato jää ennakoitua pienemmäksi Suomessa ja maailmanlaajuisesti.

Bensan ja dieselin hinta kipuaa jo lähelle kolmen euron rajaa. Polttoaineiden hinnat ovat liki kaksinkertaistuneet vuodessa. Työmatka voi pian jäädä tekemättä, jos siihen yksinkertaisesti ei enää ole rahaa.

– Tällä hetkellä on olemassa vakava huoli siitä, onko työnteosta tulossa kannustinloukku, eli laskevatko noin 2 500 euroa kuukaudessa tienaavat palkansaajat, että näillä polttoaineen hinnoilla töihin ei kannata enää ajaa kovin pitkälle, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio.

Turha on jäänyt karsimatta

Sähkön hinta ei herätä tunteita näin lämmityskauden ulkopuolella mutta ensi talvena ennustetaan olevan taas toisin.

– Nyt on puututtava voimakkaasti varsinkin sähkön hintaan. Sähkölaskut ovat kohtuuttoman kovia, varsinkin talviaikaan. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa teolliseen kilpailukykyyn ja uhkaa samalla talouskasvua ja työllisyyttä. Seuraavana talvena Sanna Marinin hallituskaan ei voi enää väittää, että sähkön hinnan nousu tulee yllätyksenä. Nythän asia on selvä, ja ekonomistitkin ovat tästä varoittaneet, Tavio toteaa.

– Mikäli hallitus olisi kautensa alussa ymmärtänyt karsia turhasta ja jättää ideologiset hankkeet tekemättä, talouden tila olisi nyt selvästi kriisikestävämpi, muistuttaa puheenjohtaja Riikka Purra.

– Nyt olisi helpompi vastata kansalaisten huoliin valtavasti nousseiden ja entisestään nousevien hintojen kanssa. Useat muut maat ovat laskeneet polttoaineiden tai muiden välttämättömyyshyödykkeiden hintoja.