Keskusta lapioisi yhä lisää rahaa kehitysapuun – Antikainen: ”Ei meidän vahtivuorollamme”

PS-Nuoriso: Keskustan “maahanmuuttokriittisyys” on surkuhupaisaa – “Eiköhän siellä olla pian taas luovuttamassa kotiavaimia turvapaikkashoppailijoiden käyttöön”

Vigelius kritisoi keskustaa: ’’Keskusta nostaisi ennemmin suomalaisten veroja kuin säästäisi Afrikka-tuista’’

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet turvattava sopeutustoimista huolimatta – Koskela: “Harrastukset ovat tärkeitä nuorisolle, ja niillä on paljon myönteisiä vaikutuksia”

Eerola: Hallituksen esitys ulkomaalaislain muutoksesta tehostaa maahanmuuttopolitiikkaa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

keski- ja pienituloiset

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi A-studiossa eilen, ettei hallitus ole perääntymässä työmarkkinauudistuksista mielenosoituksien vuoksi. Mäkelä muistutti, että poliittisella lakkoiluilla on suuri hintalappu yhteiskunnalle.

Torstaina ja perjantaina jopa nähdään useita keskusjärjestö SAK:n poliittisia mielenosoituksia eri työpaikoilla ympäri Suomen. Esimerkiksi osa julkisesta liikenteestä ja teollisuudesta pysähtyy ja ruokakauppoja on kiinni.
Jani Mäkelä ei usko, että lakoilla edistettäisiin mitään järkevää tai hyödyllistä.
&#8211; Kyse on mielenosoituksesta. Lakkojen mittasuhteet ja negatiiviset vaikutukset ovat suuria. Suhteellisuudentaju on ehkä jo karannut lakkoilijoilta käsistä.
Poliittinen lakkoilu tunnetusti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kyselytunnin-satoa-taman-poliittisen-lakkopaivan-hinta-on-jopa-130-miljoonaa-euroa/">käy kalliiksi</a> yhteiskunnalle: jo yhden poliittisen lakkopäivän hinta voi asettua 100-150 miljoonan euron välille
Hallitus parantaa duunarin ostovoimaa
Vasemmistoliiton kansanedustajan Jussi Saramon mukaan mielenosoitukset olisivat oikeutettuja siksi, että ”laajalla skaalalla” heikennettäisiin työntekijän asemaa.
&#8211; Tää on niin epätasapainossa. Yhtä ainutta työntekijän asemaa parantavaa asiaa ei olla tekemässä, Saramo sanoi ja puhui jopa ”vaalipetoksesta”.
Mäkelä muistutti kollegaansa, että hallituksen eri politiikkatoimilla palkansaajan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/palkansaajan-verotus-kevenee-ensi-vuonna/">verotus kevenee</a> tänä vuonna.
Duunarin ostovoiman vahvistaminen tapahtuu siis ilman vasemmistoliittoa, joka ei ole mukana hallituksessa.
&#8211; Nyt täytyy muistaa, että veroratkaisuilla hallitus helpottaa pieni- ja keskituloisen asemaa, muun muassa työtulovähennyksellä, eli palkansaajille jää selvästi lisää rahaa käteen. Myös polttoaineveroon saadaan maltillisia loivennuksia ja elämisen kulut vähenevät. Ajatuksena on siis työntekoon kannustaminen ja työstä palkitseminen, Mäkelä sanoi.
Poliittista lakkoilua rajattu Euroopassa
Hallitusohjelman kirjauksien mukaisesti hallitus aikoo rajata poliittisten työtaisteluiden pituutta. Mäkelä muistutti, että muualla Euroopassa poliittisia lakkoja rajoitetaan monissa maissa jo nyt tai poliittinen lakkoilu on kokonaan kielletty.
&#8211; Kun lähdetään kansainväliseen vertailuun, niin havaitaan, että poliittista lakkoilua on useissa maissa rajattu jopa enemmän kuin Suomessa, Mäkelä sanoi.
Hän jatkoi, että kansainvälisien mallien vertailun sijaan olisi aiheellisempaa puhua siitä, miten Suomen työmarkkinoille saataisiin lisää joustoja, jotka mahdollistavat työllistämistä.
Saramon mukaan hallituksella olisi tarjota ”pelkästään yhdensuuntaisia” toimia. Mäkelä vastasi, että hän haluaisi kuulla vasemmistolta tai ay-liikkeeltä ehdotuksia siitä, miten Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä voitaisiin parantaa.
&#8211; Sellaisia en vielä ole kuullut, Mäkelä heitti Saramolle.
Saramo ei esittänyt vastaukseksi mitään työllisyyttä parantavia toimia, vaan alkoi puhua ohi aiheen veropolitiikasta.
&#8211; Meidän verojärjestelmässä me haluttaisiin korjata, uusia osinkoverojärjestelmä länsimaiselle tasolle, Saramo höpötti.

Vasemmisto lietsoo joukkoja poliittisiin lakkoihin, hallitus peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua: Käy kalliiksi yhteiskunnalle

Suomen julkisen talouden kääntäminen uuteen nousuun on suuri haaste: kantavana hedelmänä on työn linja. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mielestä työntekijän on saatava ansaitsemastaan palkasta enemmän käteen ja työn tekemisen tulisi kaikissa tilanteissa olla työikäiselle suomalaiselle aina kannattavin vaihtoehto.

Hallitus keventääkin erityisesti pieni- ja keskituloisten tuloverotusta samalla alentaen sosiaaliturvan antamaa lähtölavaa, jotta sosiaaliturva ei olisi niin kilpailukykyinen suhteessa pienipalkkaiseen työhön.
&#8211; Tämän lisäksi yrittäjien työllistämisen mahdollisuuksia on parannettava, jotta suomalaisille duunareille saadaan lisää työpaikkoja, toteaa kansanedustaja Miko Bergbom.
&#8211; Suomalaisten yritysten tulee uskaltaa ottaa sellaisia riskejä, joiden kautta ovet menestykseen voisivat aueta. Tällaisen riskinoton halukkuus on kuitenkin valitettavasti viimeisten vuosien aikana vähentynyt radikaalisti. Vuoteen 2021 verrattuna työnantajayrittäjien määrä väheni vuonna 2022 peräti 10 000 yrityksellä. Tällainen suunta ei voi jatkua.
&#8211; Ainoastaan sellainen Suomi, jossa yrittäjät uskaltavat palkata ja palkansaajat haluavat olla töissä, voi kasvaa, menestyä ja mennä eteenpäin. Työllä ja yrittäjyydellä voidaan rakentaa Suomi, joka on hyvinvointivaltio myös tuleville sukupolville, ei vain nykyisille.
Suomi ei tarvitse ay-liikkeen kiukuttelua
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn laskelmien mukaan tavallinen palkansaaja maksaa vuonna 2024 noin 560 euroa vähemmän veroja kuin vuonna 2023. Tämän ilouutisen kuultuaan SAK päätti kuitenkin pillastua niin, että korvista alkoi nousta savua, ja rajut lakkotoimet käynnistettiin. Loppua näille Suomen taloutta, tavallisia työntekijöitä ja yrittäjiä kurittaville lakoille ei valitettavasti ole vieläkään näkyvissä.
&#8211; Palkansaajajärjestöt voisivat lakkoilun sijaan lyödä pöytään omat esityksensä, joilla Suomen taloutta ja työllisyyttä saataisi vahvistettua. Hirvittävästä huudosta ja kymmenien miljoonien lakkotuhoista huolimatta tällaisia esityksiä ei ole valitettavasti vieläkään näkynyt, valittelee Bergbom.
&#8211; Ay-liikkeen historialliset saavutukset työntekijöiden eduksi eivät voi olla mikään automaattinen peruste sille, että he voivat kerta toisensa jälkeen pistää koko maan polvilleen. Olisikin kaikkien kannalta parasta ja jokaisen edun mukaista, että Suomen talous saataisiin terveelle pohjalle, yritykset menestymään ja lisää työpaikkoja duunareille syntymään. Ei siis suljeta, vaan korjataan Suomi, kiteyttää Bergbom.
Valoa näkyvissä punavihreän tunnelin päässä
Vuosi 2024 alkoi palkansaajalle iloisissa merkeissä: polttoaineen hinta on alhaisimmalla tasolla pitkään aikaan. Merkittävänä osasyynä aiempaa halvempaan pumppuhintaan on hallituksen harjoittama politiikka, jossa muun muassa fossiilisten polttoaineiden valmisteveroa alennettiin.
&#8211; Nykyinen hallitus ei myöskään toteuttanut sellaisenaan edellisen hallituksen linjaamaa äärimmäisen tuhoisaa jakeluvelvoitteen nostoa, joka olisi korottanut pumppuhintoja jopa kymmenillä senteillä ja täten vielä entisestään kurittanut autoilevia suomalaisia. Nykyhallituksen esittämät, autoilevan suomalaisen etua puolustavat päätökset yhdessä työn verotuksen kevenemisen kanssa lisäävät palkansaajien ostovoimaa vuonna 2024, iloitsee Bergbom.
&nbsp;

Terveisiä Hakaniemeen: Nyt on painava syy lopettaa lakkoilu ja mennä töihin

Inflaatio eli ostovoiman heikkeneminen ja siitä seuraava hintojen nousu kurittaa nyt kovalla kädellä tavallista kansalaista. Inflaatio iskee niin ruokakaupan kassalla, asumiskuluissa kuin bensapumpulla. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén esittää että taustalla on globaaleja ongelmia sekä hallituksen suuruudenhullu ilmastopolitiikka korkeine energian kustannuksineen. Virén tyrmääkin Saarikon yrityksen vierittää syytä inflaatiosta Putinin niskoille.

Hintojen nousun kompensoimiseksi pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus aikoo toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti elokuun alusta, mikä ei toimenpiteenä kuitenkaan auta kuin vain osaa kansalaisista.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan suomalaisten elinkustannusten ja energian hintojen nousun taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Saarikon mukaan suomalaisten, erityisesti pienituloisten lompakkoa kouraisevat nyt ”Putinin hinnat”.
Saarikon viittaukseen Putinin hinnoista sisältyy olettamus, että inflaatio olisi jonkin ulkopuolisen syyn aiheuttama ja ettei Suomen valtiojohto muka voisi tilanteelle mitään.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén tyrmää Saarikon yrityksen vierittää syytä inflaatiosta Putinin niskoille.
&#8211; Puhuminen Putinin hinnoista ja vaikka koronan vaikutuksista on pään panemista pensaaseen, tyhjää puhetta. Tosiasiassa energian hinnan nousu ja inflaatio ovat olleet meillä jo puolitoista vuotta, siis selvästi ennen Ukrainan sodan alkamista. Niinpä monet ongelmatkin ovat jälkisyntyisiä, Virén sanoo.
Virén puhui tänään uuden Perusasiaa suomalaisille -nettiohjelman avausjaksossa.
Inflaatio välittyy maasta toiseen
Inflaatio ei suinkaan ole miellyttävä ilmiö eikä edes marginaalinen tai tilapäinen, vaan tilanteesta kärsivät nyt kaikki &#8211; toki erityisesti pienituloiset. Mistä hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen sitten perimmiltään johtuu? Virén mainitsee ensimmäisenä epätasapainon kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan välillä. Inflaatio on globaali ilmiö, joka välittyy maasta toiseen.
&#8211; Olisi puhuttava rehellisesti inflaation juurisyistä. Kokonaiskysynnän osalta syyt johtavat tietenkin hyvin aggressiiviseen finanssipolitiikkaan, joka on perua koronasta, finanssikriisistä ja superkevyestä rahapolitiikasta.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Alentunut euron kurssi nostaa tuontihintoja, mikä välittyy suoraan tuottajahintoihin. Taustalla on myös syvällisempiä syitä, sillä globalisaatio on menettämässä tehoaan, eli globalisaation hintoja alentavat tarjontavaikutukset alkavat ehtyä.
&#8211; Esimerkiksi Kiina ei enää ole rajattomien työvoimaresurssien maa, sielläkin on selkeästi nähtävissä työvoimapulaa tietyillä aloilla. Se tuotantorakenne, joka on hyödyntänyt äärimmilleen globaalia tuotantoketjua, onkin paljastunut haavoittuvaiseksi. Kun tuotteita kasataan sadassa paikassa, se tarkoittaa sitä, että yksikin toimija voi lamauttaa koko tuotantoketjun. Nyt näemmekin tavallaan käänteistä kehitystä, jossa tuotantoa yritetään tuoda takaisin kotimaahan.
Marinin hallitus on parin viime vuoden ajan luottanut vahvasti lisävelalla toteutettuihin talouden elvytystoimiin, jotka eivät Virénin mukaan kuitenkaan voi jatkua loputtomiin.
&#8211; Kärsimme elvytyksen illuusiosta. Elvytystä on alettu pitää yleislääkkeenä todellisiin tai kuviteltuihin ongelmiin. Riski liittyy kuitenkin siihen, että teemme vääriä päätöksiä. Aggressiivinen finanssipolitiikka yhdistettynä löysään rahapolitiikkaan on vähän kokeiltu yhdistelmä, ja lopputulosta vaikea ennakoida.
Kansa maksaa nyt Saarikon hintaa
Marinin hallitus on jo korottanut polttoaineveroa kerran tällä kaudella, ja Suomessa tankataan nyt, hieman päivästä riippuen, Euroopan kalleinta tai toiseksi kalleinta polttoainetta.
Polttoaineen hinnasta on veroa lähes 70 prosenttia, ja perussuomalaiset onkin toistuvasti vaatinut hallitusta alentamaan veroa kansalaisten ostovoiman parantamiseksi. Hallitus kuitenkin kieltäytyy koskemasta polttoaineen verotukseen.
Kuitenkin monissa muissa muissa EU-maissa, esimerkiksi Saksassa, on toteutettu <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f9f4f308-bce2-4ea9-8030-8c86109b1966">polttoaineiden veroale</a>, joka näkyy suoraan pumppuhinnoissa.
Polttoaineen kallistuminen myös siirtyy logistiikkakustannuksiin, mikä nostaa tuotteiden ja ruuan hintaa. Virénin mukaan inflaatiokehitystä tarkasteltaessa onkin välttämätöntä nostaa esille energiapolitiikan vaikutukset.
Putinin hintojen sijaan olisikin yhtä perusteltua puhua vaikka ”Saarikon hinnoista”, sillä nykytilanteeseen on jouduttu suurelta osin Suomessa ja Euroopassa tehdyin poliittisin päätöksin.
Marinin hallitusohjelma tunnetaan vihreästä siirtymästä ja maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, joka tähtää siihen, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, eli jopa 15 vuotta EU:n yhtenäistä tavoitetta aikaisemmin. Virénin mukaan hankkeessa ei ole paljoa järkeä.
&#8211; Meillä on sensitiiviset energiamarkkinat. Siksi tuntuukin älyttömältä että markkinoilla tehdään nyt nopeita äkkikäännöksiä, vieläpä tässä hetkessä samanaikaisesti Ukrainan sodan ja energiapulan uhatessa Saksassa suljetaan ydinvoimaloita. Se on hyvin outo tapa lähestyä tilannetta.
Virén painottaa, että vihreään talouteen siirtymiseen liittyy haasteita.
&#8211; Jos uuteen energiatalouteen siirtyminen tehdään liian nopeassa vauhdissa, laitetaan siis vain kiinni perinteinen energiatuotanto, ilman että on olemassa korvaavaa kapasiteettia, näkyy se rakenteissa.
Kustannuksia tulisi pienentää
Millä keinoilla sitten voidaan päästä pois inflaatiokierteestä? Virén esittää kaksi yleisempää maailmalla hyödynnettyä tapaa.
&#8211; Toinen on amerikkalainen tapa, jossa lähtökohdaksi otetaan se, että inflaatio kohtelee eri väestöryhmiä eri tavalla, jolloin ongelma ratkaistaan jakamalla tulonsiirtoja kärsiville väestöryhmille. Selvästi Yhdysvalloissa myös on ollut paineita siihen, että ongelmia voitaisiin ratkaista hintasäännöstelyllä.
Ekonomistin näkökulmasta Virén sanoo suosivansa mieluummin toista keinoa eli kustannusten pienentämistä. Näin muualla Euroopassa tehdään jo nyt, kuten siis esimerkiksi Saksassa, jossa parlamentti päätti myös laskea tilapäisesti energian verotusta kesäkuukausien ajaksi.
&#8211; Vaihtoehdot ovat siis nämä: jaetaanko lisää tulonsiirtoja julkisia menoja kasvattamalla vai kevennetäänkö verotusta. Aikaisempien kokemusten valossa pidän järkevämpänä kiinnittyä jälkimmäiseen vaihtoehtoon, Virén sanoo.
Julkinen talous ei voi olla loputtomasti alijäämäinen
Samassa yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota julkisten menojen kurinalaisuuteen.
&#8211; Ei voi olla niin, että elämme jatkuvasti siten, että julkinen talous on kymmenen miljardia alijäämäinen ja samaan aikaan ajatellaan, että alijäämä hoituu tulevaisuuden talouskasvulla.
Toisaalta inflaatio johtaa valtion velkasuhteen laskuun, kun valtion velan arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee, mikä on julkisen talouden kannalta sinänsä suotuisa kehitys. Virén kuitenkin huomauttaa, ettei se ole sivistysvaltion tapa hoitaa rahoitusta.
&#8211; Velan hoitaminen inflaatiolla on tapa, jota on totuttu näkemään lähinnä kehitysmaissa.
Suomen Perusta on tuottanut Matti Virenin julkaisun Kaksitoista talouden periaatetta, joka on luettavissa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kaksitoista-talouden-periaatetta/">Suomen Perustan</a> verkkosivulla.
<iframe loading="lazy" title="Virén ja Tavio - miksi hinnat rajussa nousussa?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/whqSwvQsbw4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Saarikko syyttää inflaatiosta Putinin hintoja – talousprofessori Matti Virénilta tyrmäys: Tyhjiä sanoja – ”Olisi puhuttava rehellisesti syistä”