Sijaissynnyttäjäksi saattaminen ollaan lisäämässä rikoslakiin ihmiskaupan tunnusmerkistöön. Samalla kriminalisoidaan ihmiskaupan uhrin palvelujen tietoinen hyväksi käyttäminen. Rangaistavuus koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.
Ajoittain Suomessa nousee keskusteluun, pitäisikö sijaissynnytysjärjestely sallia yhtenä keinona syntyvyyden nostamiseen. Kaisa Garedew korostaa sijaissynnytystoiminnan olevan aina ihmiskauppaa, josta kärsii sekä sijaissynnyttäjä että syntyvä lapsi.
– Sijaissynnytyksiä ei tule laillistaa Suomessa, Garedew painottaa.
– Ilman omaa äitiä tai isää, tai molempia, kasvaminen jättää aina jälkensä. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan syntyneellä lapsella tulee olla, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sijaissynnyttäminen on räikeästi tämän periaatteen rikkomista.
”Kuin prostituutiota”
Sijaissynnytysjärjestely kiellettiin Suomessa vuonna 2007. Keväällä 2023 valmistuneen oikeusministeriön selvityksen mukaan ennen sitä Suomessa toteutettuihin sijaissynnyttämisjärjestelyihin on liittynyt enemmän ongelmia kuin mistä julkisuudessa on keskusteltu, esimerkiksi synnyttäjien vakavia masentumisia, oikeudellisia riitoja ja epäselvyyksiä, joiden vuoksi harkittiin syntymättömän lapsen abortoimista.
Vaikka järjestely säädettäisiin vastikkeettomaksi eikä sijaissynnyttäjälle saisi maksaa palkkiota, jää kuitenkin riski sille, että rahaa maksetaan pimeästi tai korvauksina keinotekoisiin kuluihin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on ilmennyt hyväksyttyihin kulukorvauksiin liittyviä epäselvyyksiä.
– Jos sijaissynnyttämisestä maksetaan korvaus, tilanne on vielä pahempi. Se houkuttelisi köyhiä naisia antamaan ruumiinsa bisneksen käyttöön saadakseen rahaa. Ihan kuten prostituutiossa, Garedew vertaa.
Lapset eivät ole kauppatavaraa
Äidin ja syntymättömän lapsen välille syntyy raskausaikana väistämättä yhteys, jonka katkeamisesta kärsivät molemmat osapuolet. Jo kohdussa lapsi oppii tunnistamaan äitinsä. Sijaissynnytyksen psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia lapseen ei vielä ole tutkittu tarpeeksi. Sijaissynnytyksen sallineissa länsimaissa on ollut tapauksia, joissa sijaissynnyttäjä ei olekaan halunnut luopua lapsesta.
– Raskauden aikana syntyvä kiintymys on niin vahva, että sen vuoksi monissa maissa lainsäädäntöön on jätetty sijaissynnyttäjälle mahdollisuus muuttaa mielensä ja pitää lapsi. Järjestely ei siis ole riskitön myöskään sitä kautta lapsensaantia yrittävälle pariskunnalle, Garedew muistuttaa.
Lisäksi ratkaistaviksi kysymyksiksi jäävät sijaissynnyttäjän todennäköisesti tarvitsema yhteiskunnallinen tuki ja sen kustannukset sekä se, jos lapsi onkin vammainen eivätkä vanhemmat haluakaan häntä.
Vaikka omien biologisten lasten saaminen on ihana asia ja toive siitä voi olla vahva, ei Garedewin mukaan kyse kuitenkaan ole sellaisesta oikeudesta, joka yhteiskunnan tulisi turvata keinolla millä hyvänsä.
– Lapset eivät ole kauppatavaraa, eivätkä aikuisten haaveet saa koskaan mennä lapsen edun edelle.