– Euroopan heikosta kilpailukyvystä kertoo jotain se, että arvokkain eurooppalainen yritys – hollantilainen ASML – on markkina-arvoltaan vasta maailman 20. suurin. Yhdysvaltalaiset yritykset pitävät kärkipaikkoja, osittain siksi, että maan rahoitusmarkkinat ovat dynaamisemmat, elinkeinoministeri Sakari Puisto kuvailee.
Kun eurooppalainen tehdas suljetaan, se ei tule takaisin
Paine on kova myös toisesta suunnasta. Puisto osallistui vastikään EU-kokoukseen, jossa keskustelu liikkui paljon Kiinan ylikapasiteetin ympärillä. Kiinalla on noin kolmannes maailman valmistavasta teollisesta tuotannosta. Sen kotimainen kysyntä kattaa kuitenkin vain osan tästä, ja loppu suuntautuu valtavalla volyymilla muualle.
Kilpailu on kovaa ja tuotekehitys erittäin nopeaa. Samalla tuotantoa tuetaan suurella skaalalla järjestelmällisesti. Varsinkaan strategisilla aloilla yrityksiä ei edes päästetä kaatumaan.
– Kun tarjontaa on liikaa ja hintoja painettu keinotekoisen alas, teollista tuotantoa tippuu pois, käytännössä Euroopasta. Kun eurooppalainen tehdas suljetaan, se ei tule takaisin. Ja kun tuotekehitys tapahtuu pitkälti teollisten prosessien yhteydessä, kyseessä ei ole pelkkä ”savupiippu”, vaan on ymmärrettävä, että samalla menetetään tulevaisuuden innovaatiokykyä ja tuotantoa. Markkinaosuuden ottavat kiinalaiset, elinkeinoministeri Puisto kuvailee.
Huoli on kova Keski-Euroopassa, jossa teollisia työpaikkoja menetetään noin 10 000 kuukaudessa. Kato kohdistuu erityisesti kemianteollisuuteen ja autoteollisuuteen.
Euroopan ja Suomen on kehitettävä kilpailukykyään
– Perinteinen ajatus siitä, että pärjäämme vain kiipeämällä arvoketjua ylöspäin, ei toimi, kun Eurooppa menettää keskeistä markkinasegmenttiä ja kun myös kilpailukyvyssä korkeammalla arvoketjussa jäädään toiseksi, Puisto varoittaa.
Euroopan on väistämättä sekä toimittava kauppapolitiikan keinoin että samaan aikaan myös merkittävästi kehitettävä kilpailukykyään.
Samalla Suomenkin on arvioitava tilannetta realistisesti. Se, mitä on tapahtunut Saksassa tai Italiassa teollisuudenaloittain, voi näkyä kilpailutilanteen kiristymisenä myös omilla vahvuusalueillamme pikaisellakin aikataululla.
– Suomessa on kuitenkin paljon kyvykkyyttä, ja mahdollisuutemme vain korostuvat, kun talouden ja turvallisuuden näkökohdat kytkeytyvät yhä vahvemmin toisiinsa. Meillä on siitä pitkä kokemus. Tämän vahvuuden päälle täytyy rakentaa kilpailuetua systemaattisesti, ja myös yritystemme on kasvettava merkittävästi suuremmiksi, ministeri toteaa.
