Ylen puoluejohtajatentissä eilen tuli jälleen esille, että demareilla ja kokoomuksella ei juuri ole halua löytää keinoja siihen, miten Suomessa oleva satojen tuhansien työnhakijoiden joukko saataisiin työllistettyä, vaan molemmat puolueet haluavat täyttää avoimet työpaikat maahanmuuttajilla. Pääministeri Sanna Marin olisi jopa valmis joustamaan kielitaitovaatimuksista, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle.

Kokoomuksen Petteri Orpolla ja SDP:n Sanna Marinilla ei näytä olevan luottoa siihen, että suomalaisille kelpaisi työn tekeminen esimerkiksi palvelualoilla ja sotealalla.

Ylen puoluejohtajatentissä eilen molemmat esittivät jälleen tuttua, todellisuudesta irrallaan olevaa työvoimapulapuhetta, vaikka samaan aikaan Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja vajaatyöllistettyjä, jotka kaipaisivat lisää työtunteja. Heidän murheensa ja heidän työllistymisensä eivät kiinnosta kokoomusta ja demareita.

Pääministeri Marinin mielestä nykyinen tilanne on jo tulppa talouskasvulle. Ratkaisu olisi kuulemma työperäinen maahanmuutto.

– Suomessa on liian vähän työvoimaa. Jos meillä ei ole riittävästi työntekijöitä, ei ole myöskään kasvua, Marin päästeli.

Kokoomuspomo Orpo haluaisi tuoda sotealalle jopa 200 000 maahanmuuttajaa.

– Kyse on siitä, kuka hoitaa meidän vanhukset, Orpo hehkutti.

Työmarkkinaongelmat ja ihmisarvo eri asioita

Perussuomalaisten Riikka Purra joutui eilisessä tv-lähetyksessä hieman erikoiseen tilanteeseen, sillä myös Ylen puheenjohtajatentin juontaja heitti pokkana samaa tarinaa työvoimapulasta. Purra kuitenkin vaati juontajalta tarkennusta.

– Kuka tekee hoitoalan työt? Ylen juontaja kysyi.

– Hoiva-alan tilannetta ei saada korjattua ennen kuin palkkaus vastaa työn kuormittavuutta. Tarvitaan toki myös lisää koulutuspaikkoja hoitajille, mutta myös soveltuvuustestit, koska tällä hetkellä alan opintojen keskeytysprosentti on korkea, Purra vastasi.

Hän puisteli päätään Orpon puheille 200 000 maahanmuuttajasta hoiva-alalle.

– Kielitaidosta viis, Purra ihmetteli.

Marin heitti väliin:

– Minulle ihmisen arvoa ei määritä kielitaito.

– Ei tässä nyt ihmisarvosta puhuta vaan euroista, taloudesta ja maan edusta, Purra vastasi.

Kielitaidon puute on riski potilasturvallisuudelle

Hoitajaliitto SuPerin eduskunnalle toissa vuonna antamassa lausunnossa todetaan muun muassa, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävää kielitaitoa, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.

Kielitaito on hoiva-alalla kriittinen taito, sillä ilman riittävää kielitaitoa ammatillisesta osaamisestakaan ei ole hyötyä, koska työskentely on tiimityötä ja siinä hyvin merkittävässä osassa on tiedonsiirto niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.

Pääministeri Marin olisi kuitenkin jopa valmis joustamaan kielitaitovaatimuksista, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle. Marin sanoi, että sotesektorilla olisi paljon työtä, jolla kielitaitovaatimukset voisivat olla matalalla tasolla.

Purra huomautti pääministerille:

– Sotealalla suurimmassa osassa työtehtäviä kommunikaatio on hyvin tärkeää. Perussuomalaiset kannattaa sitä, että alalla osataan suomea ja ruotsia.

Työperäinen maahanmuutto heikentää hoitoalaa

Purra ihmetteli kollegoidensa työperäisen maahanmuuton jatkuvaa hehkuttamista sen sijaan, että he olisivat valmiita tekemään tarvittavia uudistuksia työmarkkinoilla, jotta työ alkaisi vetämään.

Hoitajista Suomessa ei ole pulaa, mutta moni on vaihtanut eri tehtäviin työn kuormittavuuden ja matalan palkkatason vuoksi. Hoitajaliitto Tehyn mukaan sotealalle kouluttautuneista jopa yli 72 000 on vaihtanut jollekin muulle alalle, koska pätkätyöt, lapset, riittävä palkka ja pankkilainat eivät sovi yhteen hoitotyön kanssa.

Purra edelleen muistutti Marinille ja Orpolle hoitajaliitto SuPerin lausunnosta, jonka mukaan työperäinen maahanmuutto itse asiassa heikentää hoitoalaa, sillä kielitaidottomien maahanmuuttajien lisääminen sotealan tiimitöihin kuormittaa muuta henkilöstöä ja on yksi lisäsyy alan vaihtamiselle.

– Hoitoalan ongelmat ratkaistaan vain sillä, että palkkaus ja työolot ovat kunnossa. On myös tarkasteltava kelpoisuusvaatimuksia eri osa-alueilla, Purra sanoi.

Yleinen este työllistymiselle ovat kannustinloukut

Pääministeri Marin näyttäisi olevan sitä mieltä, että hoitoalan lisäksi suomalaisia ei tarvita myöskään palvelusektorin työtehtävissä.

– Meillä on valtava pula osaajista, emme pärjää ilman osaajia Euroopan ulkopuolelta, Marin sanoi.

– Mille aloille osaajia tarvitaan? Purra kysyi pääministeriltä.

Marin alkoi luetella:

– Suomeen on tervetullut siivousalalle, ajamaan linja-autoa, ajamaan junaa, kaupan kassalle tai hoiva-alalle.

Suomalaiset tuskin kuitenkaan ovat kyllästyneet tekemään palvelusektorin töitä, vaan monesti työllistymisen esteenä voivat olla rakenteelliset syyt, kuten kannustinloukut tai korkea verotus. Työmarkkinaongelmat eivät siis useinkaan johdu siitä, että työntekijöitä ei olisi työnantajien saatavilla.

Joko riittäisi sossumaahanmuuton hehkutus?

Perussuomalaiset vastustaa työn hinnan halpuuttamista maahanmuuttoa lisäämällä. Siksi perussuomalaiset esittää EU:n ulkopuolelta saapuvan työperäisen maahanmuuton rajaamista korkeakoulutettuihin, joiden ansiot vastaavat vähintään suomalaisen mediaanipalkkaa.

Purra sanoikin Marinille ja Orpolle, että sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton hehkutus Suomessa on pohjoismaisessa katsannossa varsin poikkeuksellista.

– Myös Ruotsin uusi hallitus haluaa mediaanipalkkarajan työperäiselle maahanmuutolle. Sellainen on myös voimassa Tanskassa, jossa sosiaalidemokraatit ovat hallituksessa.

Suomen Uutiset