Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

palvelualat

Ylen puoluejohtajatentissä eilen tuli jälleen esille, että demareilla ja kokoomuksella ei juuri ole halua löytää keinoja siihen, miten Suomessa oleva satojen tuhansien työnhakijoiden joukko saataisiin työllistettyä, vaan molemmat puolueet haluavat täyttää avoimet työpaikat maahanmuuttajilla. Pääministeri Sanna Marin olisi jopa valmis joustamaan kielitaitovaatimuksista, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle.

Kokoomuksen Petteri Orpolla ja SDP:n Sanna Marinilla ei näytä olevan luottoa siihen, että suomalaisille kelpaisi työn tekeminen esimerkiksi palvelualoilla ja sotealalla.
Ylen puoluejohtajatentissä eilen molemmat esittivät jälleen tuttua, todellisuudesta irrallaan olevaa työvoimapulapuhetta, vaikka samaan aikaan Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja vajaatyöllistettyjä, jotka kaipaisivat lisää työtunteja. Heidän murheensa ja heidän työllistymisensä eivät kiinnosta kokoomusta ja demareita.
Pääministeri Marinin mielestä nykyinen tilanne on jo tulppa talouskasvulle. Ratkaisu olisi kuulemma työperäinen maahanmuutto.
&#8211; Suomessa on liian vähän työvoimaa. Jos meillä ei ole riittävästi työntekijöitä, ei ole myöskään kasvua, Marin päästeli.
Kokoomuspomo Orpo haluaisi tuoda sotealalle jopa 200 000 maahanmuuttajaa.
&#8211; Kyse on siitä, kuka hoitaa meidän vanhukset, Orpo hehkutti.
Työmarkkinaongelmat ja ihmisarvo eri asioita
Perussuomalaisten Riikka Purra joutui eilisessä tv-lähetyksessä hieman erikoiseen tilanteeseen, sillä myös Ylen puheenjohtajatentin juontaja heitti pokkana samaa tarinaa työvoimapulasta. Purra kuitenkin vaati juontajalta tarkennusta.
&#8211; Kuka tekee hoitoalan työt? Ylen juontaja kysyi.
&#8211; Hoiva-alan tilannetta ei saada korjattua ennen kuin palkkaus vastaa työn kuormittavuutta. Tarvitaan toki myös lisää koulutuspaikkoja hoitajille, mutta myös soveltuvuustestit, koska tällä hetkellä alan opintojen keskeytysprosentti on korkea, Purra vastasi.
Hän puisteli päätään Orpon puheille 200 000 maahanmuuttajasta hoiva-alalle.
&#8211; Kielitaidosta viis, Purra ihmetteli.
Marin heitti väliin:
&#8211; Minulle ihmisen arvoa ei määritä kielitaito.
&#8211; Ei tässä nyt ihmisarvosta puhuta vaan euroista, taloudesta ja maan edusta, Purra vastasi.
Kielitaidon puute on riski potilasturvallisuudelle
Hoitajaliitto SuPerin eduskunnalle toissa vuonna antamassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">lausunnossa</a> todetaan muun muassa, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävää kielitaitoa, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.
Kielitaito on hoiva-alalla kriittinen taito, sillä ilman riittävää kielitaitoa ammatillisesta osaamisestakaan ei ole hyötyä, koska työskentely on tiimityötä ja siinä hyvin merkittävässä osassa on tiedonsiirto niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Pääministeri Marin olisi kuitenkin jopa valmis joustamaan kielitaitovaatimuksista, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle. Marin sanoi, että sotesektorilla olisi paljon työtä, jolla kielitaitovaatimukset voisivat olla matalalla tasolla.
Purra huomautti pääministerille:
&#8211; Sotealalla suurimmassa osassa työtehtäviä kommunikaatio on hyvin tärkeää. Perussuomalaiset kannattaa sitä, että alalla osataan suomea ja ruotsia.
Työperäinen maahanmuutto heikentää hoitoalaa
Purra ihmetteli kollegoidensa työperäisen maahanmuuton jatkuvaa hehkuttamista sen sijaan, että he olisivat valmiita tekemään tarvittavia uudistuksia työmarkkinoilla, jotta työ alkaisi vetämään.
Hoitajista Suomessa ei ole pulaa, mutta moni on vaihtanut eri tehtäviin työn kuormittavuuden ja matalan palkkatason vuoksi. Hoitajaliitto <a href="https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/hoitajapula-ratkaistaan-vain-rahalla">Tehyn mukaan</a> sotealalle kouluttautuneista jopa yli 72 000 on vaihtanut jollekin muulle alalle, koska pätkätyöt, lapset, riittävä palkka ja pankkilainat eivät sovi yhteen hoitotyön kanssa.
Purra edelleen muistutti Marinille ja Orpolle hoitajaliitto SuPerin lausunnosta, jonka mukaan työperäinen maahanmuutto itse asiassa heikentää hoitoalaa, sillä kielitaidottomien maahanmuuttajien lisääminen sotealan tiimitöihin kuormittaa muuta henkilöstöä ja on yksi lisäsyy alan vaihtamiselle.
&#8211; Hoitoalan ongelmat ratkaistaan vain sillä, että palkkaus ja työolot ovat kunnossa. On myös tarkasteltava kelpoisuusvaatimuksia eri osa-alueilla, Purra sanoi.
Yleinen este työllistymiselle ovat kannustinloukut
Pääministeri Marin näyttäisi olevan sitä mieltä, että hoitoalan lisäksi suomalaisia ei tarvita myöskään palvelusektorin työtehtävissä.
&#8211; Meillä on valtava pula osaajista, emme pärjää ilman osaajia Euroopan ulkopuolelta, Marin sanoi.
&#8211; Mille aloille osaajia tarvitaan? Purra kysyi pääministeriltä.
Marin alkoi luetella:
&#8211; Suomeen on tervetullut siivousalalle, ajamaan linja-autoa, ajamaan junaa, kaupan kassalle tai hoiva-alalle.
Suomalaiset tuskin kuitenkaan ovat kyllästyneet tekemään palvelusektorin töitä, vaan monesti työllistymisen esteenä voivat olla rakenteelliset syyt, kuten kannustinloukut tai korkea verotus. Työmarkkinaongelmat eivät siis useinkaan johdu siitä, että työntekijöitä ei olisi työnantajien saatavilla.
Joko riittäisi sossumaahanmuuton hehkutus?
Perussuomalaiset vastustaa työn hinnan halpuuttamista maahanmuuttoa lisäämällä. Siksi perussuomalaiset esittää EU:n ulkopuolelta saapuvan työperäisen maahanmuuton rajaamista korkeakoulutettuihin, joiden ansiot vastaavat vähintään suomalaisen mediaanipalkkaa.
Purra sanoikin Marinille ja Orpolle, että sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton hehkutus Suomessa on pohjoismaisessa katsannossa varsin poikkeuksellista.
&#8211; Myös Ruotsin uusi hallitus haluaa mediaanipalkkarajan työperäiselle maahanmuutolle. Sellainen on myös voimassa Tanskassa, jossa sosiaalidemokraatit ovat hallituksessa.
&nbsp;

SDP:n mukaan Suomessa on valtava pula kaupan kassoista, kokoomus toisi hoiva-alalle 200 000 maahanmuuttajaa – Purra: Hoitoalan ongelmia ei voi korjata ennen kuin palkka vastaa työn kuormittavuutta

Muutamaa päivää ennen valtiopäivävaaleja puntit ovat tasoissa oikeiston ja vasemmiston blokkien välillä. Ulkomailla syntyneiden äänioikeutettujen piirissä vaaka kallistuu vankasti vasemmalle ja kyse on monasti toimeentulosta. Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus voikin ratkaista vaalit.

Ruotsin moderaatit on saanut ilmeisesti ruotsidemokraateilta herätyksen ja saarnaa nyt maahanmuuton varjopuolista. ”700 000 ulkomailla syntynyttä ei pysty elättämään itseään”, puoluejohto toistaa vaaliviestinnässään.
&#8211; Ruotsiin on tullut todella paljon ihmisiä, jotka ovat kyllä saapuneet maahan, mutta he eivät ole tulleet osaksi yhteiskuntaa. Monet heistä eivät osaa puhua ruotsia, heillä on niukasti koulutusta, eikä lainkaan kokemusta Ruotsin työmarkkinoista, <a href="https://www.svtplay.se/video/36223785/val-2022-utfragningen/val-2022-utfragningen-ulf-kristersson-m?id=edAxPB1&amp;position=147">totesi</a> Ulf Kristersson SVT:n puheenjohtajahaastattelussa.
&#8211; Jotkut heistä tekevät kyllä töitä, mutta tulot eivät nouse niin suuriksi, että he maksaisivat veroja, joilla he osallistuisivat hyvinvoinnin kasvattamiseen. Tämä koituu monille heistä itselleen ongelmaksi, sillä he jäävät helposti yhteiskunnan ulkopuolelle.
&#8211; Toki ongelmia koituu myös valtiolle, joka perustuu siihen, että ihmiset maksavat veroja ja pitävät siten huolen myös omasta toimeentulostaan.
Sekalainen seurakunta
Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) mukaan moderaattien mainitsemassa ihmisjoukossa on kyse heistä, joiden tulot – jos sellaisia on – jäävät alle 15 500 kruunun (1 452 €) kuukaudessa. Vuonna 2019 maassa asui 691 000 ulkomailla syntynyttä 20–64-vuotiasta kriteerit täyttävää henkilöä.
Lukuun sisältyy henkilöitä, jotka ovat vanhempainvapaalla, sairaslomalla ja kyse voi olla opiskelijoista tai ylipäänsä ihmisistä, joiden palkka on kehno. Göteborgs Posten <a href="https://www.gp.se/ledare/m%C3%A5nga-kan-inte-leva-p%C3%A5-sin-l%C3%B6n-1.80168637">huomauttaakin</a>, että on pitemmän päälle positiivista, vaikka se aikaa viekin, että maahanmuuttajat päivittävät osaamistaan koulunpenkillä.
Teollisuuden ja palvelualojen alhaisimmat palkat ovat niin pieniä, että varsinkaan osa-aikaisessa työssä niillä ei pysty itseään elättämään. Ja se on ongelman ydin, GP muistuttaa.
Maahanmuuttajat taistojen tiellä
Demokratian kannalta mielenkiintoiseksi tilanne kääntyy, kun tutkitaan ulkomailla syntyneiden poliittisia mieltymyksiä äänestyskäyttäytymisen valossa. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">äänioikeutettua</a>. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Ruotsin Tilastokeskus SCB julkaisee vaalitulokset äänestyspaikoittain. Malmön Rosengårdissa puolueiden<a style="font-style: inherit;" href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/K/valdistrikt/12/80/0805/index.html"> kannatus</a> kunnallisvaaleissa 2018 antaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vaestoryhmat-aanestavat-omien-etujensa-mukaisesti-ruotsin-valtiopaivavaaleista-tulossa-yhteiskunnallisen-muutoksen-laboratorio/">viitteitä</a> tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.
Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 % ja moderaatit 2,49 %.

Ruotsissa asuu moderaattien mukaan 700 000 ulkomailla syntynyttä työikäistä, jotka eivät pysty elättämään itseään – huomattava osa heistä äänestää vasemmistoa

Tilastokeskuksen mukaan Ruotsin 15-24-vuotiaista oli syyskuussa työtä vailla 160 000 henkilöä eli 27,1 prosenttia työvoimasta. Nuorisotyöttömyys on siten korkeammalla tasolla kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo SVT. Työttömyys on iskenyt pahiten palvelualojen vähän koulutettuihin eli käytännössä maahanmuuttajiin.

Jo heinäkuussa nuorten työttömyysaste oli yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kielteinen kehitys oli lähestulkoon vauhdikkainta koko EU:ssa. Syyskuussa työttömänä oli 160 000 nuorta. Tilastokeskus (SCB) laskee työttömyysprosentin osuutena työttömien ja työllisten 15-24 -vuotiaiden kokonaismäärästä.
Ruotsin EU:n mittapuullakin korkeata nuorisotyöttömyyttä selittänee osin se, että nuorista merkittävän moni on opintiellä – selvästi useampi kuin EU:ssa keskimäärin. Siksi nuorisotyövoiman suhteellinen määräkin on selvästi pienempi kuin muualla Euroopassa.
Korona vie kortistoon
Historian saatossa laskentamallit ovat toki muuttuneet ja siksi lukuihin on syytä suhtautua tietyllä varovaisuudella. Huippukorkealla nuorisotyöttömyys on joka tapauksessa ollut nykyajan lisäksi vuonna 1922, suuren pörssiromahduksen jälkeen 10 vuotta myöhemmin, vuosina 1993-94 sekä finanssikriisin pyörteissä vuonna 2009.
&#8211; Turvaverkkojen ulkopuolella on enemmän väkeä kuin ennen. Työmarkkinoiden reunalla keikkuvien on vaikeinta saada työtä ja pitää kiinni työpaikoistaan. Koronakriisi iskee kovimmin juuri maahanmuuttajiin ja nuoriin, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ungdomsarbetslosheten-historiskt-hog">sanoo</a> Uppsalan yliopiston taloustieteen professori Lars Magnusson SVT:n haastattelussa.
&nbsp;

Ruotsin nuorisotyöttömyys pahin 100 vuoteen

Pandemiaa seuraa Ruotsissa talouskriisi, joka ajaa massoittain ihmisiä työttömäksi. Raskaiten lama koettelee palvelualoja, joilta voi kadota 600 000 työpaikkaa. Lukujen takana on kansantaloustieteen professori Magnus Herekson ja hän perustelee ennustettaan Aftonbladetissa.
Suuryritys voi valmistaa kuorma-autoja varastoon ja myydä niitä parempien aikojen joskus koittaessa. Palveluja ei voi nikkaroida varastoon ja kulut juoksevat vääjäämättä joka päivä. Suurin menoerä on henkilöstö. Siksi kuluista pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon, ennen konkurssia ja se johtaa nopeasti massairtisanomisiin palvelualoilla.
Viidennes palvelualojen työpaikoista uhattuna
Ruotsissa on 5,2 miljoonaa työpaikkaa ja näistä yksityisellä palvelusektorilla noin kolme miljoonaa.
&#8211; Noin 20 prosenttia palvelualojen työpaikoista katoaa, jos tilanne jatkuu tällaisena. 600 000 työpaikan katoaminen ei ole liioittelua, pikemminkin luku voi olla alakanttiin, <a href="https://www.aftonbladet.se/minekonomi/a/opGdP7/svenska-foretagen-varslar-tusentals">sanoo</a> kansantaloustieteen professori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Magnus Herekson Aftonbladetin haastattelussa.
&#8211; Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne ja valtion täytyy tavalla tai toisella korvata yritysten tulopohjan romahtaminen, jottei kokonainen toimiala katoaisi. Valtiolla on kassassa rahaa, sillä talous on ollut ylijäämäinen viimeiset 25 vuotta.
”Vasara ja tanssi” -strategia mahdollisesti käyttöön
Jos nyt valittu strategia pandemialta suojautumiseksi tulee liian kalliiksi, sitä pitää harkita uudelleen, eikä vain Ruotsissa. Mutta sitä ennen taloudelle on saatettu aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa, pohtii professori Herekson.
&#8211; Päätökset tulevat olemaan vaikeita, sillä joku kärsii aina.
Ruotsi on toistaiseksi pitänyt osan yhteiskunnan ovista avoimina, mutta tähän voi pian olla tulossa muutosta. Pääministeri Stefan Löfven ei vielä sunnuntain <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/se-stefan-lofvens-tal-till-nationen">puheessaan</a> kansakunnalle ilmoittanut yksilöidyistä toimenpiteistä, mutta lähes varmasti kansalaisten liikkumista tullaan rajoittamaan lisää ”lyhyellä varoitusajalla”. Löfven kehotti kansalaisia ylipäänsä varautumaan yhä pahempaan.
Usko huomiseen kateissa
Pandemian aika on erityisen tuhoisaa pienyrityksille ja yksinyrittäjille, joilla ei ole samanlaisia puskureita ja rahoitusmahdollisuuksia kuin suuryrityksillä. Ruotsissa on 350 000 alle viiden hengen pienyritystä, jotka eivät näy tilastoissa. Huomattava osa varsinkin viime vuosien maahanmuuttajista työskentelee palvelualoilla.
&#8211; Pienyrittäjillä ei ole palkkaturvaa, itseään on hankala lomauttaa ja sairastumisessakaan ei päde samat säännöt kuin vakituisilla työntekijöillä. Tämä porukka on täysin yhteiskunnan turvaverkkojen ulottumattomissa, kuvailee Pienyrittäjien keskusliiton elinkeinopoliittinen asiamies Erik Sjölander väkensä ahdinkoa.
Epätoivoisia tekoja
Ensimmäisenä pandemian pelosta ja yhteiskunnan rajoitustoimista kärsivät taksinkuljettajat ja liikennöitsijät. Sitten joukkoon tummaan liittyivät ravintolat, baarit ja kahvilat sekä pikkuhotellit. Ja nyt kengänkuvan ahteriinsa saavat monet rakennusalan ammattilaiset.
&#8211; Puhun päivittäinen täysin epätoivoisten jäsentemme kanssa, he eivät näe ulospääsyä tästä tilanteesta, Sjölander sanoo.
&#8211; Olen valitettavan varma siitä, että näemme itsemurhien kaksin- tai kolminkertaistuvan tänä vuonna.

palvelualat

SDP:n mukaan Suomessa on valtava pula kaupan kassoista, kokoomus toisi hoiva-alalle 200 000 maahanmuuttajaa – Purra: Hoitoalan ongelmia ei voi korjata ennen kuin palkka vastaa työn kuormittavuutta

Ruotsissa asuu moderaattien mukaan 700 000 ulkomailla syntynyttä työikäistä, jotka eivät pysty elättämään itseään – huomattava osa heistä äänestää vasemmistoa

Ruotsin nuorisotyöttömyys pahin 100 vuoteen

Massatyöttömyys uhkaa Ruotsia kolmen kuukauden sisällä – palvelualoilta katoavat työpaikat ja maahanmuuttajilta työt

Uusimmat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen