Tilastokeskuksen mukaan Ruotsin 15-24-vuotiaista oli syyskuussa työtä vailla 160 000 henkilöä eli 27,1 prosenttia työvoimasta. Nuorisotyöttömyys on siten korkeammalla tasolla kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo SVT. Työttömyys on iskenyt pahiten palvelualojen vähän koulutettuihin eli käytännössä maahanmuuttajiin.

Jo heinäkuussa nuorten työttömyysaste oli yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kielteinen kehitys oli lähestulkoon vauhdikkainta koko EU:ssa. Syyskuussa työttömänä oli 160 000 nuorta. Tilastokeskus (SCB) laskee työttömyysprosentin osuutena työttömien ja työllisten 15-24 -vuotiaiden kokonaismäärästä.

Ruotsin EU:n mittapuullakin korkeata nuorisotyöttömyyttä selittänee osin se, että nuorista merkittävän moni on opintiellä – selvästi useampi kuin EU:ssa keskimäärin. Siksi nuorisotyövoiman suhteellinen määräkin on selvästi pienempi kuin muualla Euroopassa.

Korona vie kortistoon

Historian saatossa laskentamallit ovat toki muuttuneet ja siksi lukuihin on syytä suhtautua tietyllä varovaisuudella. Huippukorkealla nuorisotyöttömyys on joka tapauksessa ollut nykyajan lisäksi vuonna 1922, suuren pörssiromahduksen jälkeen 10 vuotta myöhemmin, vuosina 1993-94 sekä finanssikriisin pyörteissä vuonna 2009.

– Turvaverkkojen ulkopuolella on enemmän väkeä kuin ennen. Työmarkkinoiden reunalla keikkuvien on vaikeinta saada työtä ja pitää kiinni työpaikoistaan. Koronakriisi iskee kovimmin juuri maahanmuuttajiin ja nuoriin, sanoo Uppsalan yliopiston taloustieteen professori Lars Magnusson SVT:n haastattelussa.

SUOMEN UUTISET