Massatyöttömyys uhkaa Ruotsia kolmen kuukauden sisällä – palvelualoilta katoavat työpaikat ja maahanmuuttajilta työt

Pandemiaa seuraa Ruotsissa talouskriisi, joka ajaa massoittain ihmisiä työttömäksi. Raskaiten lama koettelee palvelualoja, joilta voi kadota 600 000 työpaikkaa. Lukujen takana on kansantaloustieteen professori Magnus Herekson ja hän perustelee ennustettaan Aftonbladetissa.

Suuryritys voi valmistaa kuorma-autoja varastoon ja myydä niitä parempien aikojen joskus koittaessa. Palveluja ei voi nikkaroida varastoon ja kulut juoksevat vääjäämättä joka päivä. Suurin menoerä on henkilöstö. Siksi kuluista pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon, ennen konkurssia ja se johtaa nopeasti massairtisanomisiin palvelualoilla.

Viidennes palvelualojen työpaikoista uhattuna

Ruotsissa on 5,2 miljoonaa työpaikkaa ja näistä yksityisellä palvelusektorilla noin kolme miljoonaa.

– Noin 20 prosenttia palvelualojen työpaikoista katoaa, jos tilanne jatkuu tällaisena. 600 000 työpaikan katoaminen ei ole liioittelua, pikemminkin luku voi olla alakanttiin, sanoo kansantaloustieteen professori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Magnus Herekson Aftonbladetin haastattelussa.

– Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne ja valtion täytyy tavalla tai toisella korvata yritysten tulopohjan romahtaminen, jottei kokonainen toimiala katoaisi. Valtiolla on kassassa rahaa, sillä talous on ollut ylijäämäinen viimeiset 25 vuotta.

”Vasara ja tanssi” -strategia mahdollisesti käyttöön

Jos nyt valittu strategia pandemialta suojautumiseksi tulee liian kalliiksi, sitä pitää harkita uudelleen, eikä vain Ruotsissa. Mutta sitä ennen taloudelle on saatettu aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa, pohtii professori Herekson.

– Päätökset tulevat olemaan vaikeita, sillä joku kärsii aina.

Ruotsi on toistaiseksi pitänyt osan yhteiskunnan ovista avoimina, mutta tähän voi pian olla tulossa muutosta. Pääministeri Stefan Löfven ei vielä sunnuntain puheessaan kansakunnalle ilmoittanut yksilöidyistä toimenpiteistä, mutta lähes varmasti kansalaisten liikkumista tullaan rajoittamaan lisää ”lyhyellä varoitusajalla”. Löfven kehotti kansalaisia ylipäänsä varautumaan yhä pahempaan.

Usko huomiseen kateissa

Pandemian aika on erityisen tuhoisaa pienyrityksille ja yksinyrittäjille, joilla ei ole samanlaisia puskureita ja rahoitusmahdollisuuksia kuin suuryrityksillä. Ruotsissa on 350 000 alle viiden hengen pienyritystä, jotka eivät näy tilastoissa. Huomattava osa varsinkin viime vuosien maahanmuuttajista työskentelee palvelualoilla.

– Pienyrittäjillä ei ole palkkaturvaa, itseään on hankala lomauttaa ja sairastumisessakaan ei päde samat säännöt kuin vakituisilla työntekijöillä. Tämä porukka on täysin yhteiskunnan turvaverkkojen ulottumattomissa, kuvailee Pienyrittäjien keskusliiton elinkeinopoliittinen asiamies Erik Sjölander väkensä ahdinkoa.

Epätoivoisia tekoja

Ensimmäisenä pandemian pelosta ja yhteiskunnan rajoitustoimista kärsivät taksinkuljettajat ja liikennöitsijät. Sitten joukkoon tummaan liittyivät ravintolat, baarit ja kahvilat sekä pikkuhotellit. Ja nyt kengänkuvan ahteriinsa saavat monet rakennusalan ammattilaiset.

– Puhun päivittäinen täysin epätoivoisten jäsentemme kanssa, he eivät näe ulospääsyä tästä tilanteesta, Sjölander sanoo.

– Olen valitettavan varma siitä, että näemme itsemurhien kaksin- tai kolminkertaistuvan tänä vuonna.