Lehtikuva
Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.
Saksalainen harrastajanyrkkeilijä Jeffery K. (33) ajoi kotikaupungissaan Leipzigissa maanantaina iltapäivällä lähellä Tuomaankirkkoa sijaitsevalla kävelykadulla kulkeneeseen ihmisjoukkoon.
Noin 50-80 kilometrin tuntivauhdilla liikkuneen auton alle jäi 500 metrin matkalla kymmeniä ihmisiä. Kaksi uhreista, 63-vuotias nainen ja 77-vuotias mies, saivat heti surmansa.
Kolme useista loukkaantuneista sai hengenvaarallisia vammoja. Uhrien tarkkaa lukua ei vielä tiedetä, koska osa heistä hakeutui itse hoitoon. Saksalainen media puhuu noin kahdestakymmenestä ihmisestä.
Paikalla olleet silminnäkijät olivat yrittäneet kiskoa kuljettajaa ulos autosta ennen poliisin paikalle tuloa. Viestialustoilla levitetyssä videossa poliisi sitoo allaan maassa makaavan vaaleaihoisen miehen ranteita yhteen nippusiteellä.
Leipzigin ylisyyttäjän Claudia Lauben mukaan tapausta tutkitaan kahtena murhana ja useampana murhayrityksenä.
Poliisi lähtee tämänhetkisten tietojen pohjalta tekijän henkilökohtaisiin syihin pohjautuvasta amok-ajosta. Taustalta ei ole paljastunut ainakaan toistaiseksi poliittista tai uskonnollista motiivia.
MDR-yleisradion mukaan ennen tapahtumia psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla hoidossa ollut ajaja oli pidätettäessä ”psyykkisesti hämmentyneessä tilassa”.
Saksassa odotetaan parhaillaan tuomioita kahdesta aikaisemmasta tuhoisin seurauksin tehdystä väkijoukkoon ajamisesta.
Joulukuussa 2024 ajoi Magdeburgissa 40-vuotias saudiarabialainen lääkäri Taleb al-Abdulmohsen joulutorille kerääntyneeseen ihmisjoukkoon. Syytteen hän sai kuudesta murhasta ja 338 murhan yrityksestä.
Psyykkisesti sairaaksi luokitellun saudimiehen motiivina pidetään muun muassa moniin pettymyksiin perustunutta henkilökohtaista vihaa saksalaista oikeuslaitosta kohtaan.
Helmikuussa 2025 ajoi 24-vuotias afganistanilainen Farhad N. Münchenissä palvelualoja edustavan ammattiliitto Verdin mielenosoituskulkueeseen. Attentaatissa saivat surmansa 37-vuotias äiti ja hänen 2-vuotias lapsensa. 44 mielenosoittajaa loukkaantui.
Mies huusi poliisin mukaan pidätettäessä äärimuslimien käyttämän ”Allahu akbar” -iskulauseen.
Münchenin syyttäjä näkee teolle selkeästi uskonnollisen motiivin. Myös Saksan valtionsyyttäjän mukaan kyse oli islamistisesta terroriteosta. Veljelleen mies oli kertonut haluavansa tulla marttyyriksi.
Afganistanilaismies perusteli häntä kuulustelleille poliiseille tekoaan Allahin antamalla käskyllä ajaa ihmisjoukkoon. Hän oli kertonut saaneensa myös tarpeekseen ”vääräuskoisten maasta”.
Vartijana työskennelleen ja kehonrakennusta harrastaneen, yksinään alaikäisenä Saksaan pakolaisena tulleen Farhard Noorin turvapaikkahakemus hylättiin perusteettomana vuonna 2020.
Hänet määrättiin karkotettavaksi, mutta maastapoistamisen toimeenpano estyi koronapandemian takia ja hänelle myönnettiin tilapäinen oleskelulupa.
Mies ei ole salannut oikeussalissa iskunsa motiivia. Hän on kohottanut istuntojen aikana useita kertoja oikean etusormensa kohti taivasta. ”Tawhid”-ele tunnetaan islamistien uskontunnustuksena.
Oikeusprosessin Münchenin ylioikeudessa arvioidaan kestävän elokuuhun asti. Tuomioksi ennakoidaan elinkautista.
Viime joulukuussa tuomittiin Mannheimissa 40-vuotias saksalainen Alexander S. elinkautiseen vankeustuomioon ja loppuiäksi valvottuihin oloihin psykiatriseen sairaalaan hänen ajettuaan autollaan saman vuoden maaliskuussa kävelykadulla 50 kilometrin tuntinopeudella ihmisjoukkoon.
Auton alle kuoli kaksi ja loukkaantui osin vaikeasti neljätoista ihmistä. Pidätettäessä hän aiheutti itselleen vammoja ampumalla pelotteluaseella suuhunsa.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Talousvaikeuksissa painiskeleva Saksa hillitsee siirtolaisvirtaa listaamalla yhä useampia maita turvallisiksi. Näistä maista tulevia ei pidetä suojelun tarpeessa olevina, ja viranomaiset palauttavat heidät nopeasti. Taustalla vaikuttavat myös EU‑parlamentin päätökset.
Saksassa asuvat syyrialaiset pitävät utopistisena liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) näkemystä, että 80 prosenttia yli 930 000 Assadin hirmuvaltaa ja sisällissotaa paenneista syyrialaisista palaa nopeasti takaisin kotimaahansa. Syyrialaiset ovat työllistyneet Saksassa muita pakolaisryhmiä paremmin. Varjopuoli on, että he pitävät kärkipaikkaa myös rikostilastoissa.
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.
Väylävirasto kertoi tänään, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Talousvaikeuksissa painiskeleva Saksa hillitsee siirtolaisvirtaa listaamalla yhä useampia maita turvallisiksi. Näistä maista tulevia ei pidetä suojelun tarpeessa olevina, ja viranomaiset palauttavat heidät nopeasti. Taustalla vaikuttavat myös EU‑parlamentin päätökset.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne nosti esiin viikonloppuna Lahden Classic Motorshow -näyttelyn avajaisissa autoharrastuksen valtavan yhteiskunnallisen merkityksen. Ministeri korosti, että harrasteajoneuvot eivät ole vain vanhoja autoja – ne ovat elämänkumppaneita, sukupolvia yhdistäviä perinteitä ja osa suomalaista elämäntapaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
