Suomen Pankissa pitkän uran tehnyt VTT Heikki Koskenkylä arvioi verotusta, kannustinloukkuja ja julkista taloutta neljän tuoreen julkaisun pohjalta.

Palkkatulojen verotus on Suomessa Euroopan vertailumaihin nähden kireämpää ja erityisen kireää on verotuksen progressiivisuus eli lisätulojen verotus. Veronmaksajien selvitys aiheesta valmistui viime vuoden lopulla (Veronmaksajat). Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimus kannustinloukuista Suomessa ilmestyi helmikuussa, 10.2.2022. Siinä analysoidaan Suomen vero- ja etuusjärjestelmän vaikutuksia työn vastaanottamiseen ja lisätyön tekemisen taloudellisiin kannustimiin. Kannustinloukut ovat vakava ongelma Suomessa (ETLA).

Palkkatulojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden korkeampi jo alle keskituloisilla. Tulojen kasvaessa ero vertailumaihin nähden kasvaa. Vuositulojen ollessa 30 000-45 000 euroa on Suomessa verotus 1-3 prosenttiyksikköä korkeampi ja 70 000 euron vuositulojen tasolla jo viisi prosenttiyksikköä korkeampi. Suurituloisten 150 000 euroa tasolla ero on lähes kahdeksan prosenttiyksikköä. Ruotsiin verrattuna keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Noin 46 000 euron vuositulosta jää Suomessa käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Ero on huomattavan suuri. Erikoista on se, että Ruotsissa on ollut vallassa demarivetoinen hallitus jo vuosia ja ero on kasvanut Ruotsiin nähden.

Suomen tuloverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme. Suomessa lisätulojen marginaaliverot ovat ankarat tulotasosta riippumatta. Keskipalkkaisen marginaaliveroaste on Suomessa pohjoismaiden korkein ja suurituloisimman koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen. Viime vuonna Ruotsissa alennettiin ylimpiä marginaaliveroprosentteja peräti viidellä prosenttiyksiköllä. Ruotsissa palkansaajien verotus on nyt selkeästi Suomea kevyempää niin keskituloisilla kuin hyväpalkkaisillakin.

ETLAn tuoreen tutkimuksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista oli viime vuonna tuloloukussa. Tuloloukku tarkoittaa tilannetta, jossa henkilön ei välttämättä ole rahallisesti kannattavaa tehdä lisätöitä. Tuloloukussa olevien määrä on lähes viidennes Suomen työllisistä.

Työttömyysloukku on toinen kannustinloukku Suomessa. Siinä olevan työttömän ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan. Työttömyysloukussa oli tutkimuksen mukaan noin 136 000 suomalaista kun rajana käytetään sitä, että käteen jäävä tulo kasvaa enintään 20 prosenttia bruttotuloista.

Yleisimpiä työttömyysloukut ovat ansiopäivärahaa saavilla. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien taloudelliset kannustimet työllistyä ovat keskimäärin heikommat kuin KELAn työttömyysturvaa saavilla. ETLAn tutkimuksen mukaan ansiopäivärahaa saaneista noin 12 prosenttia oli viime vuonna työttömyysloukussa. Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavissa sama tilanne oli noin yhdeksällä prosentilla.

ETLAn Aki Kangasharjun mukaan Suomessa tasataan tuloja veroilla ja tulonsiirroilla voimakkaasti. Sen seurauksena ihmisiä jää kannustinloukkuihin, mikä vähentää työllisyyttä ja hidastaa talouskasvua. Kangasharjun mukaan Suomen vero- ja tulonsiirtojärjestelmää voidaan parantaa tavalla, joka kohentaa julkista taloutta, mutta ei kasvata eriarvoisuutta. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen paljon ihmisiä työttömyysloukussa. Työttömien määrä on pysynyt suurena, vaikka työllisyys on kohentunut. Ansiosidonnaisen uudistus kohentaisi myös julkista taloutta.

Lisäkannusteita tarvitsevat Suomessa muutkin kuin ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevat. Yhteiskunta vie yli puolelta miljoonalta työikäiseltä vähintään puolet lisätyön palkasta tai palkankorotuksesta. Verotuksen progression loiventaminen kannustaisi itsensä kehittämiseen, mikä lisää työntekoa, investointeja ja nopeuttaa tuottavuuskasvua pidemmällä aikavälillä.

Veronalennukset kiihdyttävät harvoin kasvua niin paljon, että ne rahoittaisivat itsensä ilman kompensoivia toimia. Siksi samassa yhteydessä on joko leikattava julkisia menoja tai korotettava muita veroja. Julkisten menojen kasvua on hillittävä tai jopa alennettava menoja, koska verotus on Suomessa jo nyt kansainvälisesti vertaillen kireää. Näin toteaa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tuoreessa Suomen maaraportissa.

Työnteon kannustimia pitäisi joka tapauksessa Suomessa parantaa tuloverotusta alentamalla. Lisää verotuloja voidaan etsiä vähemmän haitallisista veroista. Niitä ovat kiinteistö- ja arvonlisäverot. Suomessa kiinteistöverotus on kansainvälisesti kevyttä. Sitä voitaisiin korottaa. Suomessa on paljon poikkeuksia normaaliin 24 prosentin alv-verokantaan. Suomi jättää verottamatta noin kolme miljardia euroa vuodessa matalamman alv:n vuoksi (Kangasharju ETLA).

Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa tuoreessa raportissaan, että Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Velka-aste ja budjetin kestävyysvaje uhkaavat kasvaa edelleen. Julkisten menojen kasvua on hillittävä ja työllisyyttä kohennettava olennaisesti. Suomessa on samaan aikaan paljon avoimia työpaikkoja sekä työttömiä ja vajaatyöllisiä. Työnteon kannustimia on parannettava huomattavasti. Tämä edellyttää palkkatulojen verotuksen uudistamista ja kannustinloukkujen poistamista. Tarvittavat toimenpiteet eivät tule onnistumaan nykyiseltä punavihreältä hallitukselta. Se on edelleen kasvattamassa julkisia menoja.

HEIKKI KOSKENKYLÄ