

LEHTIKUVA
Koskenkylä: Yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistäminen tulisi ottaa keskeiseen asemaan – ”Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla”
VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa, että Suomen yrityssektori on liian pieni hyvinvointivaltioon nähden. Yrityssektori viime kädessä ratkaisee menestymisen taloudessa.
Vaalikeskustelussa julkisen sektorin sopeuttaminen oli aivan keskeisessä asemassa. Valtion ja muun julkisen sektorin jatkuva velkaantuminen sekä kasvavat budjetin alijäämät nähtiin taloutemme suurimpana ongelmana. Myös hallitusneuvotteluissa tämä aihe noussee tärkeään rooliin.
Julkisessa keskustelussa on kuitenkin jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se, että yrityssektori viime kädessä ratkaisee jokaisen talouden menestymisen. Pienelle avotaloudelle viennin menestyminen on aivan ratkaisevaa. Tämän asian nosti esille äskettäin VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Vaihtotaseen kehitys mittaa parhaiten viennin menestymistä. Suomi on kärsinyt jo yli 10 vuotta vaihtotaseen alijäämästä. Vaihtotaseen ylijäämä kertoo suoraan viennin laajuudesta ja kilpailukyvystä. Suomella on ollut alijäämää noin 2 prosenttia vuodessa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Monilla EU-mailla on ollut suuri ylijäämä (Suomen Uutiset). Tanskalla luku on 8 prosenttia, Ruotsilla 4,5 prosenttia, Islannilla 3,6 prosenttia, Saksa 7,6 prosenttia ja jopa Italialla 2,2 prosenttia keskimäärin vuoden 2012 jälkeen. Viennin osalta Suomi onkin alisuoriutuja.
Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla.
Kansantaloutemme ja erityisesti yrityssektori on tavallaan liian pieni hyvinvointivaltioomme nähden. Jos yrityssektori olisi nykyistä selvästi suurempi, ei meillä olisi mitään ongelmaa julkisen sektorin kanssa. Tämä on tilanne muissa Pohjoismaissa. Myös viennin tulisi olla selvästi nykyistä suurempi. TEM:n tilastojen mukaan meillä on laaja työttömien lukumäärä huolestuttavan korkea yli 300 000 henkilöä (Suomen Perusta). Julkinen sektori työllistää jo nyt Suomessa suhteellisesti vertailen paljon enemmän kuin monissa muissa EU-maissa. Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla.
Suomessa on yrityksiä kansainvälisesti vertaillen varsin paljon. Tilastokeskuksen mukaan niitä on noin 260 000. Luvussa eivät ole mukana maa- ja metsätalouden yritykset. Yrityssektorin rakenteessa on kuitenkin huomattavia ongelmia. Yksinyrittäjiä on peräti 190 000. Niiden lukumäärä on kasvanut jatkuvasti. Muita pienyrityksiä on noin 90 000. Ne työllistävät keskimäärin 2-50 henkilöä. Keskisuuria yrityksiä on vain noin 2500 ja suuria noin 630. Merkittävä havainto on se, että työnantajayrityksiä on vain noin 93 000. Jos jokainen yksinyrittäjä työllistäisi edes yhden henkilön, kasvaisi työllisyys lähes 100 000 henkilöllä. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo aikoo mediatietojen mukaan ottaa tämän lukumäärän tavoitteeksi hallitusohjelmassa.
Hallitusohjelman laatijoille olisi nyt käytettävissä erinomaisen hyödyllinen tutkimus. Kyseessä on valtioneuvoston kanslian teettämä tutkimus, joka on julkaistu aivan äskettäin. Sen nimi on ”Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun” (Valtioneuvosto kanslia 2023). Tutkimus on erittäin laaja ja käsittää täysin uutta materiaalia yrittäjyydestä Suomessa. Siinä on myös kansainvälistä vertailua. Kansainvälisesti vertaillen meillä on paljon yksinyrittäjiä, mutta liian vähän työnantajayrityksiä. Pk-yritysten rooli on Suomen viennissä huomattavasti vähäisempi kuin useissa muissa maissa, esim. Ruotsissa ja Tanskassa. Keskisuuria yrityksiä ja kasvuyrityksiä Suomessa on vähän. Suomi sijoittuu alkuvaiheen yrittäjyysaktiviteetissa Euroopan keskivaiheille, mutta jää kauas kärkimaista.
Tutkimuksessa on esitelty laajalti toimenpidesuosituksia em. ongelmien poistamiseksi. Ne käsittelevät kehittämisen tarpeita yritysten perustamisessa, työnantajaksi ryhtymisessä, kannustinloukkuja, verotusta, riskirahoitusta ja yleensä yritystoimintaan liittyvää byrokratiaa. Myös vientiin kannustaminen on esillä toimenpiteiden listalla. Oma jaksonsa on sen tarkastelu, millainen yhteiskunta luo kannustavan kasvualustan kunnianhimoiselle yrittäjyydelle.
Yrityksistä riippuu ratkaisevasti taloutemme menestyminen. Mitä paremmin yritykset menestyvät, sitä suurempi hyvinvointivaltio voi meillä olla. Ruotsin ja Tanskan menestys kelpaa meille hyvin esimerkiksi. Niillä julkinen velka per bkt on vain noin 30 prosenttia. Työllisyysaste on huomattavasti Suomea suurempi ja vienti menestyy molemmissa erinomaisesti. Niillä ei ole julkisessa sektorissa kestävyysvajetta lainkaan.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitusneuvottelujen neljäs viikko käynnistyi – Purra: Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikan tulee edistyä tällä viikolla

Uusi hallitus on vahvasti sitoutunut korjaamaan julkista taloutta: ”Tavoitteena kilpailukykyinen ja yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja”

Perussuomalaiset: Ensin suomalainen työ ja yrittäminen – vastuiden ja velvoitteiden tasapainottaminen lisää oikeudenmukaisuutta sekä vahvistaa julkista taloutta

Koskenkylä muistuttaa: Talousnobelisti näytti vihreää valoa hallituksen linjauksille

Italian porvarihallitus ei kuvia kumarra – pankkien ökyvoitot teholeikkuriin

Työn verotus alas ja tuet leikkuriin – oleskelu ei lyö leiville tulevaisuuden Ruotsissa

Mira Nieminen jakaa yrittäjien huolen hankintaneuvonnan tulevaisuudesta

Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














