Heikki Koskenkylän analyysi: Kiihdyttääkö Trumpin talouspolitiikka kasvua vai onko se shokki koko maailmalle?

Donald Trump voitti lopulta yllättävän selvästi Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Virallisesti Trump astuu virkaan tammikuun 20. päivänä. Hän on jo nyt kovaa vauhtia valitsemassa ministerinsä. Yhdysvalloissa ei käytetä ministerin nimeä vaan esim. ulkoministeri on ”Secretary of state”, valtiovarainministeri on ”Treasury secretary” jne. Kyse on kuitenkin hallituksen eli Trumpin kabineti n ministereistä.

Osa Trumpin henkilövalinnoista on herättänyt kovaa kritiikkiä julkisuudessa. Kongressin senaatti hyväksyy nimitykset viime kädessä. Valtiovarainministeriksi hän valitsi tunnetun hedge-rahastosijoittajan Scott Bessentin. Bessent on ollut yhteistyössä vielä kuuluisamman sijoittajan George Soroksen kanssa. Bessentin nimityksen uskotaan menevän läpi senaatissa.

Trumpin poliittinen ajattelutapa on ääriliberaalinen. Se onkin pohjimmiltaan libertarismia. Libertarismin jyrkässä ajattelussa valtio rahoittaa veroilla vain armeijan, poliisin ja oikeuslaitoksen. Näin pitkälle Trumpikaan ei ole pyrkimässä, mutta hän haluaa karsia olennaisesti liittovaltion menoja ja kaikenlaista sääntelyä sekä alentaa verotusta. Huomattakoon, että Yhdysvalloissa julkinen sektori ei ole läheskään niin suuri kuin EU-maissa ja erityisesti Pohjoismaiden hyvinvointivaltioissa. Näissä maissa kokonaisveroaste eli kaikki verot suhteessa bruttokansantuotteeseen on 43-47 prosentin tasoa, mutta Yhdysvalloissa liittovaltion tasolla vain noin 25 prosenttia.

Vaalikampanjassaan ja sen jälkeenkin Trump toi esille keskeiset talouspolitiikan tavoitteensa. Hän haluaa alentaa veroja. Tulonmenetys korvattaisiin 10-20 prosentin tulleilla kaikelle tuonnille. Kiinasta tuonnille tullit voisivat olla paljon korkeampia. Liittovaltion menoja karsittaisiin lähes kolmanneksen verran. Liittovaltion toimintaa tehostettaisiin huomattavasti. Maasta karkotettaisiin jopa 10 miljoonaa laittomasti maassa olevia siirtolaisia. Seuraavassa tarkastellaan näitä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia Yhdysvaltoihin ja muihin maihin, myös Suomeen.

Trump on väittänyt, että verotus on Yhdysvalloissa liian ankaraa ja se haittaa maan kilpailukykyä. Tämä väite ei täysin pidä paikkaansa. Varsinkin teollisuusmaiden joukossa maan verotus on alimpaa tasoa. Hän ehdottaa yhteisöveron alentamista 15 prosentin tasolle. Nykyisin vero on 21 prosenttia. Tämä olisi Irlannin jälkeen alhaisin taso teollisuusmaissa. Lisäksi hän alentaisi palkkatulojen verotusta. Hyvin avoimeksi on jäänyt miten laajalti ja kuinka paljon palkkatulojen verotus alenisi. Se saattaisi kohdistua vain suurituloisille.

Verotuksen alenemisen Trump haluaisi korvata tullimaksuilla tuonnille. Hän on ehdottanut yleistä 10-20 prosentin tullia kaikelle tuonnille. Kiinasta tulevalle tuonnille tulli voisi olla jopa 60-100 prosenttia. Meksikosta ja Kanadasta tulevalle tuonnille tulli olisi 25 prosenttia. Tulleilla halutaan tukea kotimaista tuotantoa ja alentaa suurta vaihtotaseen alijäämää. Yhdysvalloilla on ollut jo vuosia vaihtotaseen alijäämä 3-4 prosenttia suhteessa BKT:een. Alijäämä merkitsee sitä, että maan julkinen ja yksityinen sektori yhteensä ovat nettolainanottajia ulkomailta. Trump asetti tuontitulleja jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Tulleista huolimatta vaihtotaseen alijäämä kasvoi.

Yhdysvallat on ollut jo pitkään kroonisesti alijäämäinen maa ulkomaankaupassa. Tämä on ollut mahdollista, koska dollari on edelleen suurin maailman kaupankäynnin valuutta ja myös merkittävin reservivaluutta. Yhdysvaltojen velkapapereille on kysyntää kaikkialla maailmassa. Jopa Kiina sijoittaa ylijäämiään näihin velkakirjoihin. Yhdysvallat on velkaantunut jatkuvasti. Velka suhteessa BKT:een on jo yli 100 prosenttia. Jossain voi kuitenkin tulla raja vastaan, jos luottamus maan velanmaksukykyyn alkaa heiketä.

Vienti Yhdysvaltoihin on monille maille erittäin tärkeää. Useilla mailla on suuri ylijäämä kaupassa Yhdysvaltoihin. Kiinalla ja EU-mailla yhteensä ylijäämä on erityisen suuri. Myös Suomen vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut huomattavasti ja meillä on selvä vientiylijäämä sinne. Kiinan ja EU-alueen kaupassa meillä on alijäämä. Merkittävää on myös se, että vientimme USA:an on rakenteeltaan erilaista kuin muualle. Palvelujen osuus viennistä on jo lähes puolet. Niihin sisältyvät mm. tietotekniikka- ja telealojen palvelut. Metsäteollisuuden osuus oli vähäisempi. Tullimaksut haittaisivat Suomen ja koko EU:n vientiä. USA:n tuonnin vähentyminen alentaisi talouden kasvua vientimaissa, jolloin Suomen vienti voi supistua muihinkin maihin. Yhdysvaltojen tuonti oli maailman suurinta viime vuonna eli peräti 3100 miljardia dollaria. Tulleilla voi olla myös haitallinen vaikutus Yhdysvaltojen talouteen. Tullit nostavat kotimaista hintatasoa ja inflaation kiihtyy. Reaaliansiot alenisivat tällöin. Yhdysvaltojen liittovaltion talous on ollut epätasapainossa jo pitkään. Velka suhteessa BKT:een on jo lähes 120 prosentin tasolla. Vuonna 2000 suhde oli vain 60 prosenttia. Velan määrä on valtava eli 35000 miljardia dollaria. BKT on noin 28 000 miljardia. Liittovaltion budjetin alijäämä suhteessa BKT:een on tänä vuonna 6,5 prosenttia. Tällaiset luvut olisivat EU:ssa jo äärimmäisen hälyttäviä. Ennusteen mukaan budjettivaje olisi tänä vuonna noin 1800 miljardia dollaria. Liittovaltion menot olisivat 6750 miljardia ja tulot 4900 miljardia dollaria. Korkomenot olisivat noin 1000 miljardia. Liittovaltion menoja tulisi vähentää kolmanneksella, jotta budjetti olisi tasapainossa. Yli puolet menoista on eläkemaksuja ja terveydenhuollon menoja. Muut lakisääteiset menot ja velan korkokulut ovat noin kolmanneksen menoista.

Trumpin tavoite on vähentää liittovaltion menoja 2000 miljardia dollaria. Itseasiassa Elon Musk on tätä lukua ehdottanut. Tavoitetta on erittäin vaikeata toteuttaa. Trump onkin perustamassa uuden hallinnollisen yksikön tavoitteen saavuttamiseksi. Sen nimi on ”Department of Government Efficiency” eli DOGE. Sen johtoon hän on nimittämässä miljardööri Muskin ja liikealan konsultin Vivek Ramaswamyn. Yksikkö ei ole ministeriö ja nimityksiin ei tarvita senaatin hyväksyntää. Musk on sivutoiminen johtaja. Yksikön tavoitteena on tehostaa liittovaltion hallintoa ja tehdä ehdotuksia toimenpiteistä. Musk on kovasti innoissaan tästä toimestaan. Viime kädessä kongressi kuitenkin hyväksyy henkilöstön saneeraukset ja virastojen lakkauttamisen. Liittovaltion hallinnossa odotetaan kauhulla, kuinka suuria saneerauksia DOGE tulee esittämään. Luultavasti tullaan ehdottamaan monien virastojen lopettamistakin. Muskilla voi tulla tässä eteen vakavia intressiristiriitoja, koska hän jatkaa samalla yhtiöidensä johdossa. Näitä ovat TESLA, SpaceX, Twitter eli X nykyisin, Neuralink.

Edellä esitettyjen sinällään jo varsin vaativien tavoitteiden lisäksi Trump haluaa karkottaa maasta 10 miljoonaa laittomasti maassa olevaa siirtolaista. Heidän lukua ei tiedetä tarkkaan, se voi olla jopa 12-14 miljoonaa. Tällä lupauksella Trump sai paljon kannatusta vaaleissa. Tavoitteen toteuttaminen tulee olemaan erittäin vaikeata. Tämä operaatio alentaisi työvoiman tarjontaa Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on lähes täystyöllisyys ja työttömyysaste on vajaat neljä prosenttia. EU:n on noin 7 prosenttia. Työvoiman pienentyminen voi nostaa palkkatasoa varsinkin matalan palkkatason aloilla. Yhdysvalloissa on väestö kasvanut, kun se muualla maailmassa on alkanut supistua. Maahanmuutto on kasvattanut väestöä.

Kaiken kaikkiaan Trumpin talouspoliittiset tavoitteet ovat valtavan korkealla. Vastaavanlaista ei ole nähty muualla. Trump aikoo todella uudistaa kovalla kädellä maataan ja Elon Musk on tässä hänen apurinaan. Yhdysvaltojen mediassa kyllä epäillään, onko heidän yhteistyö kestävällä pohjalla? Useat Trumpin tavoitteet ovat sinällään täysin järkeviä. Liittovaltion talous on ajautumassa kriisiin. Ylivelkaantuminen kasvaa ja vajeet ovat hyvin suuret. Budjetin alijäämä on huolestuttavan suuri. Eräiden arvioiden mukaan se voisi kasvaa jopa 7-8 prosenttiin suhteessa BKT:een. Tällöin markkinoiden usko maahan voisi romahtaa. Seurauksena olisi velkojen korkojen voimakas nousu. Tämä johtaisi väistämättä liittovaltion menojen saneerauksiin. Tulleista koituisi haittaa koko maailmantaloudelle. Kiina kostaisi ainakin sadan prosentin tullit. Ehkä sietäisi alemmat. EU:lle Trumpin politiikka merkitsisi ongelmia. Vienti Yhdysvaltoihin vaikeutuisi huomattavasti. EU:ssa ja siten myös Suomessa on todella tärkeätä ryhtyä parantamaan kilpailukykyä. Ohjeita löytyy tänä vuonna julkaistuista Enrico Lettan ja Mario Draghin raporteista. Sisämarkkinoiden kehittäminen on aivan erityisen tärkeää.

Lopuksi: Hyvin monet vanhat teollisuusmaat ovat suurten rakenneuudistusten tarpeessa. Harvassa maassa nämä ovat edenneet. Trumpista saa tavallaan esikuvan, kuinka suuria uudistuksia voi yrittää. Trumpin onnistumisesta ei voida kuitenkaan olla varmoja. The Economist-lehti arvioi, että erityisen kannatettavia olisivat verojen alennukset, sääntelyn vähentäminen ja liittovaltion menojen karsinta – kyseenalaisia ovat tuontitullit ja siirtolaisten vieminen väkisin pois Yhdysvalloista. Suomen hallituksella on menossa varsin hyvä yritys uudistaa taloutemme rakenteita. Ambitiotaso ei ole kuitenkaan yhtä korkealla kuin Trumpilla.