Saksassa kritiikkiä elvytysrahastoa kohtaan – IFO-tutkijan tyly arvio: ”johtaa yhteisen velan kasvuun”

Suomessa näyttää olevan yleinen näkemys, että vain täällä kritisoidaan elpymisvälinettä. Todellisuudessa kritiikkiä on varsin paljon muuallakin varsinkin ekonomistien joukoissa. VTT Heikki Koskeekylä raportoi Saksan .

Saksan tunnetuimpia tutkimuslaitoksia on Münchenissä sijaitseva IFO-instituutti. Sen taholta esitettiin painavaa kritiikkiä jo alkuvuodesta. IFO:n uusi johtaja Clemens Fuest oli yksi kriitikoista (Koskenkylä, Suomen uutiset 3.2.2021). Kriittistä arviointia on jatkanut IFO:n tutkija Florian Dorn (Europost 16.5.2021).

Florian Dorn arvioi, että elvytysrahaston eli NGEU, Next Generation European Union, vaikutukset ovat varsin vähäiset EU-maiden elpymiseen. Avustuksia aletaan jakaa vasta syksyllä, jolloin EU:n taloudet elpyvät jo muutenkin.

Dorn tarkastelee NGEU:n vaikutuksia kolmesta näkökulmasta, jotka ovat:

– Vaikutukset elpymiseen ja talouksien vakauteen,

– vaikutukset resurssien allokaatioon ja

– tulonjakovaikutukset maiden välillä.

Elvytysrahaston vaikutukset talouksien elpymiseen ovat vähäiset ja myöhässä. Koronan vaikutukset ovat jo pääosin toteutuneet ja koko hanke on pahasti myöhässä. Siksi komissiokin on alkanut käyttää vain nimeä NGEU, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten ensisijaisuutta avustusten käytössä.

Dorn kritisoi julkisten menojen kasvattamista rakenneuudistuksiin. Etusijalla ovat digitalisaation edistäminen ja vihreään talouteen siirtyminen. Tällöin korostetaan investointien tärkeyttä. Komission ja jäsenmaiden viranomaisten tulisi seurata, ohjata ja valvoa investointihankkeita. Dornin mukaan ohjaus ja valvonta tuskin ovat tehokkaita. Julkisen ohjailun merkitys korostuu liikaa.

Dornin mukaan suuri osa hankkeista olisi toteutunut ilman rahastoakin. Tällöin julkisia varoja käytetään aiempaa enemmän kulutukseen, tukiin ja sosiaaliturvan kasvattamiseen.

Dorn kuten Clemens Fuest jo aiemmin helmikuussa arvioivat, että avustusten pääkriteeri on bruttokansantuote henkeä kohden. Kaikki jäsenmaat, joissa per capita BKT-luvut ovat EU:n keskiarvoa suuremmat, ovat elpymisrahastolle nettomaksajia. Nettohyötyjiä ovat alemman tulotason maat. Tämä merkitsee sitä, että elpymisrahasto onkin vain täydennystä EU:n koheesiopolitiikalle. Siinä tukea jaetaan vähemmän kehittyneille maille.

Florian Dornin johtopäätös on, että NGEU-rahasto johtaa yhteisen velan kasvuun. Velkarahoituksella tullaan jatkossakin tukemaan entistä enemmän EU:n alikehittyneitä ja toisaalta huonosti talouttaan hoitaneita maita.