

Saksan vaalien tulos odotetunlainen ja silti historiallinen – puoluekenttä on nyt pirstaloitunut kuten muissakin EU-maissa
Sosiaalidemokraatit SPD voittivat niukasti vaalit, 25,7 prosentin ääniosuus. Kristillisdemokraatit CDU/CSU saivat 24,1 prosenttia. Tämä on puolueelle lähes katastrofi, historian huonoin tulos. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi vaalitulosta Spiegel Onlinen uutisoinnin perusteella.
Gallupit ennustivat liittopäivävaalien tuloksen varsin hyvin. Sosiaalidemokraatit SPD voittivat niukasti vaalit, 25,7 prosentin ääniosuus. Kristillisdemokraatit CDU/CSU saivat 24,1 prosenttia. Tämä on puolueelle lähes katastrofi, historian huonoin tulos. Hallituksen muodostaminen tulee olemaan vaikeata ja voi kestää kuukausia. Merkel saattaa joutua pitämään vielä kerran uudenvuoden puheen.
Saksan puoluekenttä on nyt pirstaloitunut kuten muissakin EU-maissa. Todellisia suurpuolueita ei enää ole. Monissa aiemmissa vaaleissa CDU/CSU ja SPD ovat saaneet kumpikin yli 40 prosenttia äänistä. Tosin suunta on ollut molemmilla alaspäin jo useissa vaaleissa. Vihreät saivat 14,7 prosenttia, vapaat demokraatit FDP 11,5 prosenttia, AfD 10,3 prosenttia ja vasemmistolainen Linke 4,9 prosenttia. Saksassa on viiden prosentin äänikynnys, Linken lukema oli tänään aamulla 4,9 prosenttia, joten puoluetta uhkaa putoaminen liittopäiviltä. Edellisissä vaaleissa puolue sai 9,2 prosenttia. SPD ilmeisesti vei puolueelta paljon ääniä itäisen Saksan alueella, jossa puolueella on ollut vahva kannatus. Vihreät olivat gallupeissa vielä keväällä tasoissa CDU:n kanssa noin 27 prosentin kannatuksella. Edellisissä vaaleissa puolue sai noin 9 prosenttia, joten se on silti vaalivoittajia kuten myös FDP.
Saksan liittopäivien edustajamäärä ei ole ennalta määrätty. Tämän aamun tietojen mukaan liittopäiville voisi tulla jopa 740 edustajaa. Edellisillä liittopäivillä heitä oli 709.
Vihreät ja FDP ovat ratkaisevassa asemassa hallitusta muodostettaessa. Saksaan tullee pitkästä aikaa monipuoluehallitus. Suuri koalitio CDU/CSU ja SPD on ollut vallassa kolme vaalikautta Angela Merkelin 16 vuotta kestäneellä liittokanslerikaudella. Helmut Kohl oli myös 16 vuotta kanslerina.
Saksassa ei ole selkeitä sääntöjä hallituksen muodostajan vallinnasta. Puolueet sopivat tästä keskenään. Neuvottelut ovat jo alkaneet. SPD:n liittokansleriehdokas Olaf Scholz yrittänee muodostaa hallituksen vihreiden ja vapaiden demokraattien kanssa. SPD, vihreät ja FDP koalitiota kutsutaan Saksassa liikennevaloiksi eli punainen, vihreä ja keltainen. Tällaisen koalition muodostaminen tulee olemaan vaikeata, koska FDP on suuntautunut monessa asiassa oikealle. Se vastustaa verojen korotusta, jota SPD ja vihreät haluavat. Ne haluavat kiristää marginaaliverotusta ja palauttaa varallisuusveron. FDP tuskin tähän suostuu. FDP on ilmastopolitiikassa maltillinen, kun taas vihreät haluavat kiristää ilmastonmuutoksen torjuntaa. SPD on myös tiukempi kuin FDP. FDP vastustaa EU:n yhteisvastuiden lisäämistä. Vihreät kannattaneet tätä ja SPD:kin eräin varauksin.
CDU/CSU:n liittokansleriehdokas Armin Laschet haluaisi myös hallitukseen vihreät ja FDP:n. Tällaista koalitiota kutsutaan Saksassa Jamaikaksi, maan lipun värien mukaan eli musta, vihreä ja keltainen. CDU on Merkelin kaudella liikkunut keskustan suuntaan, mutta sen ja FDP:n näkemyserot talouspolitiikassa eivät ole suuria. Myös veropolitiikassa ja EU-politiikassa nämä puolueet saattaisivat pystyä tekemään yhteisiä linjauksia. Sama koskee myös ilmastopolitiikkaa. Vihreät ovat pääosin lähempänä SPD:n politiikan linjauksia kuin CDU/CSU:n ja FDP:n.
Vihreät ovat vaalituloksen mukaan suurempi puolue kuin FDP. Jos vihreät ovat uudessa hallituksessa mukana, heille tulisi valtiovarainministerin salkku. Tämä olisi merkittävä uutinen Saksassa. Näin todennäköisesti tapahtuisi olipa liittokanslerina Olaf Scholz tai Armin Laschet. Hallituksen muodostamisessa vihreät ovat ilmeisesti ratkaiseva puolue. Silti myös FDP:n rooli voi olla aivan keskeinen. Myös FDP voi alkaa vaatia itselleen valtiovarainministerin salkkua.
Jos hallitusta ei saada muodostettua näiden kahden vaihtoehdon pohjalta, voidaan joutua vielä kerran suureen koalitioon mahdollisesti täydennettynä FDP:llä. SPD vierastaa kuitenkin kovasti suurta koalitiota, joten sen todennäköisyys on varsin pieni.
Liittokansleriksi tulee joka tapauksessa demarien Olaf Scholz tai kristillisdemokraattien Armin Laschet. Saksan politiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia kummassakaan tapauksessa. Tämä koskee yleistä politiikkaa, talouspolitiikkaa ja EU-politiikkaa. Saksan ja Ranskan yhteistyö EU-politiikassa saattaa tiivistyä. Toisaalta Ranskassa on presidentinvaalit ensi vuonna. Nekin voivat tuoda yllätyksen, koska presidentti Emmanuel Macronin kannatus on ollut jo pari vuotta varsin alhaisella tasolla. Lisäksi Italiassa pääministeri Mario Draghi saattaa pyrkiä presidentiksi eikä hallituspohja ole siellä kovin vakaa. EU:n politiikan tulevan suunnan luominen tulee olemaan vaikeata kaikilta osin. Saksa tullee olemaan jatkossakin jarruttava voima EU:n yhteisvastuun lisäämisessä mitä Macron ja Draghi ovat jatkuvasti ehdottaneet.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Armin Laschet Olaf Scholz Helmut Kohl Emmanuel Macron Mario Draghi Angela Merkel Heikki Koskenkylä Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää