Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

Oppositio hamuaa kehitysmaista lisää halpatyövoimaa, vastustaa paikallisen sopimisen maltillisia muutoksia – Purra huomauttaa ristiriidasta: “Kaikkein hulluinta on..”

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Armin Laschet

Saksan kristillisdemokraatit (CDU) kärsivät ennenkuulumattoman vaalitappion syyskuun liittopäivävaaleissa. Puolue aikoo nyt karistaa elitismiä harteiltaan antaen <a href="https://www.politico.eu/article/german-elections-germanys-christian-democratscdu-armin-laschet-angela-merkel-berlin/">puolueen jäsenten äänestää puheenjohtajansa</a> perussuomalaisten tapaan.

CDU taisi tietää vaalimenestyksen salat, sillä he tekivät osapuilleen kaiken oppikirjan vastaisesti. Huonollakin onnella olisi jokin voittava liike osunut kohdilleen.
Puolue menetti neljänneksen äänestäjistään edellisiin vaaleihin verrattuna. CDU:ssa mietitään nyt, minkä verran ääniä valui läpi sormien henkilövalintojen ja minkä verran ex-puheenjohtaja Angela Merkelin politiikan vuoksi. Merkel siirsi porvaripuoluetta suurin harppauksen kohti vasemmistoa.
Norsunluutornin junttaama
Merkel junaili ensin samanmieliseksi seuraajakseen Annegret Kramp-Karrenbauerin. Hän jätti tehtävänsä tehtyään sarjan munauksia. Seuraavaksi 1 001 valitsijamiestä äänestivät puolueen johtoon Armin Laschetin. Laschet lupasi niin ikään jatkaa Merkelin linjalla.
Friedrich Merz kisasi puoluejohdon paikasta. Merz oli tyytymätön puolueen linjaan ja halusi palauttaa arvokonservatiivisen otteen. Hänellä oli hyvä kannatus puolueen kentällä. Puolue-eliitti halusi kuitenkin uskoa Merkelin linjan johtavan vaalivoittoon.
Seuraavaksi Laschet kamppaili puolueen liittokansleriehdokkuudesta. Tällä kertaa haastajaksi nousi baijerilaisen sisarpuolueen karismaattinen johtaja Markus Söder.
Söder jäi huhuilemaan norsunluutornin juurelle. Saksalaiset kertoivat toistuvasti pitävänsä Söderiä parhaimpana liittokanslerina ja Laschet oli kaikista epäsuosituin.
CDU:n eliitin viivattua Söderin nimen yli käänsivät saksalaiset katseensa toiseksi suosituimpaan ehdokkaaseen, sosiaalidemokraattien Olaf Scholziin.
Merkel pärjäsi koska oli Merkel
CDU menetti vaaleissa miljoonia ääniä. Suurimmat menetykset tulivat naisilta &#8211; ja eritoten iäkkäiltä naisilta.
Vaalien murskatappio on toki helppo osoittaa jälkiviisaasti. Naisäänestäjät tukivat puoluetta mitä ilmeisimmin Merkelin vuoksi. He eivät pitäneet puolueen linjan muutoksesta, mutta Merkel pärjäsi, koska hän oli Merkel.
CDU:n ajatus antaa jäsenten äänestää johtajansa korjaa ainakin yhden asian: eliitin kangastukset jäävät pois. Todennäköisesti se korjaa myös mahdollisen linjaongelman.
Olisi melkoinen ihme, jos Merz ei lähtisi puheenjohtajakisaan. Ja mikäli hän menestyy kisassa, voi CDU unohtaa vaalidoktriinistaan &#8220;mini-Merkelin&#8221; metsästyksen. Kopiot kun eivät korvaa alkuperäistä.

Liittopäivävaaleissa rökäletappion kärsinyt CDU valitsee seuraavan puheenjohtajansa perussuomalaisten tavoin suoralla jäsenäänestyksellä

Sosiaalidemokraatit SPD voittivat niukasti vaalit, 25,7 prosentin ääniosuus. Kristillisdemokraatit CDU/CSU saivat 24,1 prosenttia. Tämä on puolueelle lähes katastrofi, historian huonoin tulos. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi vaalitulosta Spiegel Onlinen uutisoinnin perusteella. 

Gallupit ennustivat liittopäivävaalien tuloksen varsin hyvin. Sosiaalidemokraatit SPD voittivat niukasti vaalit, 25,7 prosentin ääniosuus. Kristillisdemokraatit CDU/CSU saivat 24,1 prosenttia. Tämä on puolueelle lähes katastrofi, historian huonoin tulos. Hallituksen muodostaminen tulee olemaan vaikeata ja voi kestää kuukausia. Merkel saattaa joutua pitämään vielä kerran uudenvuoden puheen.
Saksan puoluekenttä on nyt pirstaloitunut kuten muissakin EU-maissa. Todellisia suurpuolueita ei enää ole. Monissa aiemmissa vaaleissa CDU/CSU ja SPD ovat saaneet kumpikin yli 40 prosenttia äänistä. Tosin suunta on ollut molemmilla alaspäin jo useissa vaaleissa. Vihreät saivat 14,7 prosenttia, vapaat demokraatit FDP 11,5 prosenttia, AfD 10,3 prosenttia ja vasemmistolainen Linke 4,9 prosenttia. Saksassa on viiden prosentin äänikynnys, Linken lukema oli tänään aamulla 4,9 prosenttia, joten puoluetta uhkaa putoaminen liittopäiviltä. Edellisissä vaaleissa puolue sai 9,2 prosenttia. SPD ilmeisesti vei puolueelta paljon ääniä itäisen Saksan alueella, jossa puolueella on ollut vahva kannatus. Vihreät olivat gallupeissa vielä keväällä tasoissa CDU:n kanssa noin 27 prosentin kannatuksella. Edellisissä vaaleissa puolue sai noin 9 prosenttia, joten se on silti vaalivoittajia kuten myös FDP.
Saksan liittopäivien edustajamäärä ei ole ennalta määrätty. Tämän aamun tietojen mukaan liittopäiville voisi tulla jopa 740 edustajaa. Edellisillä liittopäivillä heitä oli 709.
Vihreät ja FDP ovat ratkaisevassa asemassa hallitusta muodostettaessa. Saksaan tullee pitkästä aikaa monipuoluehallitus. Suuri koalitio CDU/CSU ja SPD on ollut vallassa kolme vaalikautta Angela Merkelin 16 vuotta kestäneellä liittokanslerikaudella. Helmut Kohl oli myös 16 vuotta kanslerina.
Saksassa ei ole selkeitä sääntöjä hallituksen muodostajan vallinnasta. Puolueet sopivat tästä keskenään. Neuvottelut ovat jo alkaneet. SPD:n liittokansleriehdokas Olaf Scholz yrittänee muodostaa hallituksen vihreiden ja vapaiden demokraattien kanssa. SPD, vihreät ja FDP koalitiota kutsutaan Saksassa liikennevaloiksi eli punainen, vihreä ja keltainen. Tällaisen koalition muodostaminen tulee olemaan vaikeata, koska FDP on suuntautunut monessa asiassa oikealle. Se vastustaa verojen korotusta, jota SPD ja vihreät haluavat. Ne haluavat kiristää marginaaliverotusta ja palauttaa varallisuusveron. FDP tuskin tähän suostuu. FDP on ilmastopolitiikassa maltillinen, kun taas vihreät haluavat kiristää ilmastonmuutoksen torjuntaa. SPD on myös tiukempi kuin FDP. FDP vastustaa EU:n yhteisvastuiden lisäämistä. Vihreät kannattaneet tätä ja SPD:kin eräin varauksin.
CDU/CSU:n liittokansleriehdokas Armin Laschet haluaisi myös hallitukseen vihreät ja FDP:n. Tällaista koalitiota kutsutaan Saksassa Jamaikaksi, maan lipun värien mukaan eli musta, vihreä ja keltainen. CDU on Merkelin kaudella liikkunut keskustan suuntaan, mutta sen ja FDP:n näkemyserot talouspolitiikassa eivät ole suuria. Myös veropolitiikassa ja EU-politiikassa nämä puolueet saattaisivat pystyä tekemään yhteisiä linjauksia. Sama koskee myös ilmastopolitiikkaa. Vihreät ovat pääosin lähempänä SPD:n politiikan linjauksia kuin CDU/CSU:n ja FDP:n.
Vihreät ovat vaalituloksen mukaan suurempi puolue kuin FDP. Jos vihreät ovat uudessa hallituksessa mukana, heille tulisi valtiovarainministerin salkku. Tämä olisi merkittävä uutinen Saksassa. Näin todennäköisesti tapahtuisi olipa liittokanslerina Olaf Scholz tai Armin Laschet. Hallituksen muodostamisessa vihreät ovat ilmeisesti ratkaiseva puolue. Silti myös FDP:n rooli voi olla aivan keskeinen. Myös FDP voi alkaa vaatia itselleen valtiovarainministerin salkkua.
Jos hallitusta ei saada muodostettua näiden kahden vaihtoehdon pohjalta, voidaan joutua vielä kerran suureen koalitioon mahdollisesti täydennettynä FDP:llä. SPD vierastaa kuitenkin kovasti suurta koalitiota, joten sen todennäköisyys on varsin pieni.
Liittokansleriksi tulee joka tapauksessa demarien Olaf Scholz tai kristillisdemokraattien Armin Laschet. Saksan politiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia kummassakaan tapauksessa. Tämä koskee yleistä politiikkaa, talouspolitiikkaa ja EU-politiikkaa. Saksan ja Ranskan yhteistyö EU-politiikassa saattaa tiivistyä. Toisaalta Ranskassa on presidentinvaalit ensi vuonna. Nekin voivat tuoda yllätyksen, koska presidentti Emmanuel Macronin kannatus on ollut jo pari vuotta varsin alhaisella tasolla. Lisäksi Italiassa pääministeri Mario Draghi saattaa pyrkiä presidentiksi eikä hallituspohja ole siellä kovin vakaa. EU:n politiikan tulevan suunnan luominen tulee olemaan vaikeata kaikilta osin. Saksa tullee olemaan jatkossakin jarruttava voima EU:n yhteisvastuun lisäämisessä mitä Macron ja Draghi ovat jatkuvasti ehdottaneet.

Saksan vaalien tulos odotetunlainen ja silti historiallinen – puoluekenttä on nyt pirstaloitunut kuten muissakin EU-maissa

Kuka valitaan Angela Merkelin seuraajaksi? Valinnalla on valtavia vaikutuksia koko Euroopalle. Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa. 

Saksassa ovat liittopäivävaalit syyskuun 26. päivänä. Vaalitaistelun asetelmat ovat muuttuneet dramaattisesti muutaman viikon aikana. Sosiaalidemokraatit ovat kohonneet alamaista kristillisdemokraattien CDU/CSU rinnalle ja ylikin.
Gallupeja tehdään Saksassa nyt vähän väliä. Useiden galluppien mukaan SPD ja CDU/CSU ovat tasoissa 23 prosentin kannatuksella. Jokin aika sitten SPD oli vain 15 prosenttia ja CDU/CSU yli 30 prosenttia. Uusimpien gallupien mukaan SPD olisi mennyt jo CDU:n edelle 25 prosentin kannatuksella.
Vihreiden kannatus on laskenut alle 20 prosenttiin oltuaan keväällä tasoissa CDU:n kanssa (<a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/bundestagswahl-warum-der-kampf-ums-kanzleramt-laengst-nicht-entschieden-ist-a-29b3da15-5e36-4723-a772-28af2e93ec02">Spiegel 22.8.2021</a>). Gallupit vaihtelevat nyt niin paljon, että niihin ei voida täysin luottaa. Näyttää kuitenkin siltä, että SPD ja CDU taistelevat suurimman puolueen asemasta ja vihreät olisivat jäämässä kolmanneksi suurimmaksi.
Vapaat demokraatit ovat sitkeästi 12-13 prosentin tasolla, Vaihtoehto Saksalle AfD 11 prosenttia ja vasemmisto Linke 7 prosenttia, jolta tasolta se ei ole aikoihin noussut.
CDU/CSU:n liittokansleriehdokas Armin Laschet on töpeksinyt vaalikampanjan aikana. Vihreiden ehdokas Annalena Baerbockin kokemattomuus vie kannatusta. Demarien kansleriehdokas Olaf Scholz on nousussa. Hän on kohonnut suosituimmaksi kansleriehdokkaaksi ja saanut myös puolueensa SPD:n kannatuksen nousuun. Scholzin kannatus liittokansleriksi on kohonnut peräti 45 prosentin tasolle. CDU:n Laschetin on 22 prosenttia ja Vihreiden Baerbockin 18 prosenttia. Scholzilla on laajaa kokemusta ja hänen katsotaan onnistuneen suuren koalition hallituksessa valtiovarainministerinä hyvin. Myös uusin the Economist-lehti arvioi Scholzin onnistuneen valtiovarainministerin tehtävässään hyvin.
Nyt on alettu jopa spekuloida sillä, että CSU:n puheenjohtaja Markus Söder voisi vaalien jälkeen nousta liittokansleriksi. Hän edustaa siis CDU:n Baijerin tytärpuoluetta (<a href="https://www.spiegel.de/netzwelt/netzpolitik/wie-markus-soeder-doch-noch-bundeskanzler-wurde-kolumne-a-d4a63845-b081-43c1-ac07-91556cc6aaa3">Spiegel 25.8.2021</a>). Liittokanslerin valinnassa ratkaisevaa on kuitenkin puolueiden kannatus. Jos SPD yllättäen voittaisi vaalit, voisi Olaf Scholz olla uusi liittokansleri. Ratkaisevaa olisi tällöin lähtisikö SPD vielä kerran suureen koalitioon CDU:n kanssa. Vahvoina ehdokkaina uuteen hallitukseen pidetään myös vihreitä ja vapaita demokraatteja. Varsin epätodennäköisenä pidetään vasemmiston ja vihreiden hallitusta. Hallituksen muodostaminen tulee olemaan erittäin vaikeata ja se saattaa kestää koko loppusyksyn.
EU:n kannalta Saksan liittokanslerilla ja hallituksella on keskeinen rooli. Saksa on nyt ollut sivuraiteilla, jolloin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi ovat vedelleet aktiivisesti EU:n suuntaviivoja. Molemmat ovat yhteisvastuun innokkaita kannattajia. He haluavat yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, euroalueelle omaa budjettia, uusia elvytysrahastoja ja EU-tason veroja.
EU:n suunta saattaa pitkälti riippua Saksan vaalituloksesta. Varsinkin CDU/CSU ja FDP ovat varauksellisia yhteisvastuiden kasvattamiseen. Vihreät ovat niiden kannalla ja SPD jossakin puolivälissä näiden kahden ryhmän välissä. Myös ulkopolitiikassa on mielipide-eroja puolueiden välillä. Varsinkin Vihreät haluaisivat nykyistä kriittisempää asennetta Kiinaa ja Venäjää kohtaan. EU:ssa tuskin tehdään mitään merkittäviä ratkaisuja ennen kuin Saksalla on uusi liittokansleri ja hallitus. Sen jälkeen alkaa kova kädenvääntö EU:n tulevasta suunnasta. Silloin on Suomenkin hallituksella totinen paikka edessä.

Johtaako Saksaa seuraavaksi sosialisti, vihreä vai kristillisdemokraatti? Vaalit syyskuussa, gallupit poukkoilevat villinä

Saksan liittopäivävaalien alla ei tiukoista asiakysymyksistä ole pulaa. EU:n merkittävämpänä jäsenmaana Saksa on myös viitoittanut EU:n ulkopolitiikkaa. Tarrattavaksi aiheeksi sopisi myös ilmastonmuutos, euroalueen kehitys kohti tulonsiirtounionia ja maan oma energiapolitiikka. Näistä aineksista saisi herkulliset linjavaalit, mutta suurimpien puolueiden kärki horrostaa ikään kuin koomassa varoen ottamasta mihinkään mitään kantaa. Suomen Uutiset haastatteli VTT Heikki Koskenkylää Saksan vaalikampanjasta.

Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat ja samalla todennäköisesti tuleva liittokansleri eivät oikeastaan ole mistään ratkaisevasta kysymyksestä mitään mieltä. Yhden poikkeuksen toki havaitsee: ainoastaan vihreiden liittokansleriehdokas Annalena Baerbock on vastustanut kiistanalaista Nord Stream 2 -kaasuputkea.
Mediassa vaalikampanjaa on moitittu <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-08-05/i-expected-more-from-german-democracy-than-this-lame-election?srnd=premium-europe">värittömäksi</a> sekä merkittävien asiakysymysten ollessa esillä myös <a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/wahlkampf-kolumne-von-bettina-gaus-die-stellschrauben-drehen-durch-a-e3fcf198-e993-4865-8a14-284af478e556">uudistushaluttomaksi</a>. Ikään kuin Venäjä ei olisi koskaan miehittänyt Krimin niemimaata, Kiina ja Yhdysvallat katsoisivat mieluusti EU:n kaksilla rattailla ajamista ja euroalue ei olisi koskaan vajonnut kriisiin ja aneemiseen kasvuun toimimattoman yhteisvaluutan vuoksi.
<h4>Armin Laschet ei herätä mielenkiintoa</h4>
Kenties tukevimman kiinnityksen liittokanslerin tuoliin syyskuun vaalien jälkeen nappaa kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet. Hän tulisi todennäköisesti valituksi johtaessaan suurinta puoluetta vaalien jälkeen.
Jos saksalaiset saisivat valita suoraan liittokanslerinsa, ei Laschet tehtävään pääsisi.
Laschet ei ole ottanut kantaa esimerkiksi <a href="https://www.politico.eu/article/germany-armin-laschet-cdu-chancellor-europe-leader/">Puolan ja Unkarin suhteen</a>. Hän ollut myös melko vaitonainen siitä, miten Kiinan ja Venäjän mahtailuun tulisi suhtautua.
Heikki Koskenkylä mainitsee, että Laschet on kriittinen Euroopan yhteisvastuun lisäämisessä, mutta muutoin hän ei merkittäviä suuntaviivoja esitä.
<h4>Demariehokas on &#8220;väärässä&#8221; puolueessa</h4>
Jos saksalaiset saisivat valita liittokanslerinsa suoraan, olisi nykyinen valtiovarainministeri ja sosiaalidemokraattisen puolueen SPD:n puheenjohtaja Olaf Scholz vahvoilla.
Puolue kisaa kuitenkin toisesta sijasta vihreiden kanssa. Kannatusmittauksista huomaa, että Scholzin liittokanslerius lepää SPD:n, vihreiden ja vasemmistopuolue Linken hallituksen varassa. Ja tämäkin vain silloin, jos SPD pystyy päihittämään vihreät vaaleissa. Suurempi este on kuitenkin puolueiden yhteenlaskettu riittämätön kannatus.
Liberaalidemokraattien (FDP) puheenjohtaja Christian Lindner on sanonut, ettei heitä kiinnosta hallitusyhteistyö SPD:n ja vihreiden kanssa näiden löperön talousohjelman vuoksi. Yleinen arvaus on, muodostuuko Saksaan SPD:n vihreiden ja FDP:n hallitus. Se voi muodostua, jos kaikki muut viritelmät kaatuvat.
Koskenkylä muotoilee asian suoremmin:
– Olaf Scholz on vienyt SPD:n jyrkästi vasemmalle.
Tämän vuoksi Lindner karsastaa muita kuin CDU:ta.
Koskenkylä mainitsee SPD:n ja vihreiden haluavan poistaa Saksan lainsäädännöstä budjetin velkajarrukirjaukset. Scholz ei ole asiaa pitänyt niin vahvasti esillä kuin vihreiden Baerbock.
Syy saattaa johtua siitä, että Scholz on istuvassa hallituksessa valtiovarainministerinä. Miten hän voisi kampanjoida tyystin erilaisen talouspolitiikan puolesta?
<h4>Vihreiden Baerbock radikaalein </h4>
Rajuinta linjaa vetävä vihreiden Baerbock on samalla linjansa uhri. Hänen osaltaan voitaneen laskea plussaksi se, että hän suostuu sanomaan ääneen ne toimet, joilla hän tekisi Saksasta hiilineutraalin. Huonoa hänen kannalta on se, että <a href="https://www.suomenuutiset.fi/saksan-vihreat-saattoivat-haaveilla-jopa-liittokansleriudesta-pari-kuukautta-sitten-nyt-puolue-vajoaa-kannatuskyselyissa/">valtaosa saksalaisista vastustaa</a> näitä toimia, kuten polttoaineverojen kiristyksiä.
Koskenkylä huomauttaa, että Baerbockin heikkoudeksi voidaan laskea hänen kokemattomuutensa. Laschet on toiminut meppinä ja väkirikkaimman Saksan osavaltion pääministerinä. Scholz on puolestaan istuva ministeri. Baerbockia voidaan pitää joko raikkaana tuulahduksena tai hirmuisena riskivalintana.
<h4>Linjaton ei suututa ketään</h4>
Aneeminen vaalikampanja voi johtua myös muista syistä. Elokuu on Saksan politiikoille lomakautta. Ehdokkaat saattavat laskea keräävänsä enemmän huomiota värikkäimmillä ulostuloillaan syyskuussa. Koskenkylä arvelee kampanjoiden saavan vauhtia syyskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana.
Kannatusluvut ovat heilahdelleet rajusti. Esimerkiksi vihreät olivat jopa suosituin puolue toukokuussa, minkä jälkeen Baerbock kompastui muutamiin virheisiin.
Kannatuslukujen heiluessa jokainen haluaa varmistaa, ettei niin sanotusti &#8220;omissa soi&#8221;. Ylenpalttinen varovaisuus johtaa helposti siihen, ettei mistään olla mitään mieltä. Joku voisi vaikka suuttua, jos onkin eri mieltä.
Yksi syy tuutulaulukampanjaan voi olla myös Angela Merkelin perintönä jättämät liittokanslerin kalossit. Niitä ei ole ihan helppo täyttää.
Koskenkylän mielestä yhden asian ollessa toisin, voisi kampanjoissa olla rutkasti enemmän puhtia: jos CDU:n puoluekerma olisi valinnutkin liittokansleriehdokkaakseen Markus Söderin Laschetin sijaan. Koskenkylä kuitenkin huomauttaa, etteivät saksalaiset pidä henkilövaaleista.
<h4>Saksan riippuvuudet mutkistavat pelikuvioita</h4>
EU ei ole onnistunut linjaamaan selkeästi omia päämääriään. Unioni lätkäisi verraten tehottomia pakotteita Venäjälle tämän miehitettyä Krimin niemimaan. Musertavat pakotteet jäivät kuitenkin pois. Sellaisia olisivat olleet esimerkiksi Venäjän sulkemisen euroalueen maksujärjestelmästä tai <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-lansimaiden-venajalle-asettamat-pakotteet-ovat-tehottomia-venaja-vain-hyotyy-tilanteesta/">energiatuonnin rajoittaminen</a>.
Suomen taloutta haittaavien kulissipakotteiden ansiosta Saksa voi kiilloitella kilpeänsä ja kasvattaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/junnila-pakotteet-tervetulleita-putinin-putkelle/">energiariippuvuuttaan Venäjän suuntaan</a>.
Saksalaispolitiikot ymmärtävät energiariippuvuutensa ohella <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-ja-kiinan-suhteet-jaakylmia-investointisopimus-voi-joutua-hyllylle-pakotenokittelun-vuoksi/">autoteollisuutensa riippuvuuden Kiinan markkinoista</a>. Sen vuoksi Kiinan mahtailusta tai jopa suoranaisesta uhoamista ei haluta käsiteltävän ennen vaaleja. Vaalien jälkeen mikään tuskin muuttuu.
Talousaiheisiin keskittyvä mediajätti <a href="https://www.cnbc.com/2021/08/06/goldman-says-germany-faces-3-big-problems-after-merkel-departure.html">CNBC uutisoi</a>, että investointipankki Goldman Sachsin mukaan Saksan talouden haasteet ovat nimenomaan kauppa, ilmastonmuutos ja saksalaisväestön ikääntyminen.
Yhdysvallat olisi toivonut EU:sta liittolaista Kiinaa vastaan esimerkiksi Hongkongin demokratiakriisin vuoksi. Sen sijaan EU kiirehti tekemään Kiinan kanssa investointisopimuksen. Yhdysvaltoja pännii melkoisella varmuudella EU:n tapa ajaa kaksilla rattailla – varsinkin, kun EU on riippuvuustrilogiassaan riippuvainen Yhdysvaltain puolustusvoimasta.
Onko EU jatkossa maailmanpolitiikan toimija vai tarkkailija? Saksan vaalikampanjaa seuratessa on väkisinkin arveltava, että EU jatkaa matkaansa pyytäjän tiellä.
<h4>Veltostumisliike yhä todennäköisempi</h4>
Surullisinta tässä EU:n kompassinuolen osoittamassa suunnassa on se, että unionin omista riveistä peukaloidaan magneetilla suunta kohti suurempia sisäisiä ristiriitoja.
Ranska, Italia ja Espanja vyöryttävät EU:lle yhteistä tulonsiirto- ja velkaunionia. EU on vaarassa ajautua sisäisiin ristiriitoihin, kun jäsenmaat jatkossa tappelevat siitä, kuka on muiden veloista ja taloudenpidosta vastuussa ja mitenkä paljon.
Koskenkylä toteaa Saksan vaalikampanjassa Laschetin suhtautuvan nihkeästi Välimeren maiden yhteisvelkatoiveille.
Mitä Saksan vaalien osalta voi odottaa yhteisvastuun hinkuun? Kuvaavinta lienee se, että terveemmän talouspolitiikan linjoja puolustaa <a href="https://www.politico.eu/article/austria-digs-in-ahead-of-eu-deficit-battle/">Itävalta</a>.

Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole

VTT Heikki Koskenkylän mediakatsaus Saksasta, jossa gallup-nosteesta nauttivien vihreiden jalat ovat irtoamassa maan pinnalta. 

Saksassa on liittopäivävaalit syyskuun lopulla. Koko Eurooppa odottaa vaalien tulosta. Saksa on EU:n suurin ja johtava maa. Angela Merkelin valtakausi liittokanslerina kesti peräti 16 vuotta. Saksa hakee uutta suuntaa talouspolitiikassa ja EU-politiikassa. Avoimia kysymyksiä on EU-tasolla paljon.
Useiden puolueiden liittokansleriehdokkaat on nyt nimetty. Kolmen suurimman puolueen ehdokkaat ovat CDU/CSU:n Armin Laschet, vihreiden Annalena Baerbock ja SPD:n Olaf Scholz. Vaaliohjelmissa on poikkeuksellisen suuria eroja. Selvimmin erottuvat muista puolueista vihreät. Der Spiegelissä on <a href="https://www.spiegel.de/spiegel/print/index-2021-17.html">hyvin kriittinen arvio</a> vihreiden vaalilupauksista. Valtavasti uudistuksia, julkisten menojen lisäyksiä, lisää velkaa ja verojen korotuksia.
Vihreät haluavat nopeaa ilmastonmuutoksen torjuntaa, sosiaalisia uudistuksia, talouspolitiikassa uutta linjaa ja EU:ssa yhteisvastuita lisää. He pyrkivät radikaaliin muutokseen koko yhteiskunnassa. Uusimman gallupin mukaan vihreät on Saksan suurin puolue, 27 prosenttia, CDU/CSU 26 prosenttia ja demarit vain 16 prosenttia kannatus. Vihreät ovat Spiegelin mukaan euforian vallassa ja uskovat voittavansa vaalit, jolloin Annalena Baerbock olisi uusi liittokansleri. Hän ei ole ollut koskaan hallituksen ministerinä.
Vihreiden vaaliohjelma on 137 sivua pitkä. He haluavat ilmastonmuutoksen tavoitteet perustuslakiin. Hiilidioksidipäästöjä tulisi supistaa peräti 70 prosenttia jo vuoteen 2030 mennessä verrattuna 1990 tasoon. Päästöoikeuksien hintoja tulisi korottaa huomattavasti. Polttomoottoriautojen myynti tulisi lopettaa jo vuoteen 2030 mennessä. Lyhyiden matkojen lennot tulisi lopettaa kokonaan. Pitkien matkojen lentoja tulisi vähentää huomattavasti.
Vihreät haluavat uudistaa sosiaalipolitiikkaa. Lisää tukia tulisi myöntää, myös maahanmuuttajille. Lisää julkista tukea lukuisiin hankkeisiin kuten tutkimukseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja infrastruktuurin kehittämiseen.
Talouspolitiikkaan halutaan lisää väljyyttä poistamalla perustuslaista velkajarru, jotta lisää velkaa voidaan ottaa ilman rajoituksia. EU:n budjettia ja yhteistä velanottoa voidaan kasvattaa ja budjettikuria löysentää.
Vihreät eivät ole arvioineet, mitä heidän ehdotukset maksaisivat kaikkiaan. Summa on valtavan suuri. Rahoitus tulisi suurelta osin julkisen velan lisäyksellä. Vihreät eivät näe tässä ongelmaa, koska Saksan velka-aste eli velka suhteessa BKT:hen on selvästi alle EU:n keskitason. Vihreät haluavat korottaa monia veroja. He haluavat palauttaa varallisuusveron ja korottaa yritysten verotusta.
Der Spiegelin pääkirjoituksessa suhtaudutaan vihreiden ohjelmaan hyvin kriittisesti. Julkisia menoja halutaan lisätä valtavasti. Rahoitus tulisi pääosin velanotolla. Verojen korotukset heikentäisivät Saksan kilpailukykyä. Energian hintaa korotettaisiin, vaikka sähkön hinta on jo nyt EU:n korkein. On hyvin mahdollista, että saksalaiset eivät lopulta usko vihreiden vaaliohjelmaan. Se on tavalliselle kansalaiselle liian radikaali. Kansa saattaa lopulta luottaa enemmän CDU:n Armin Laschetiin ja demarien Olaf Scholziin.

Saksan vihreät euforian vallassa – Koskenkylä: vaaliohjelma on täyttä utopiaa, 137-sivuisen vaaliohjelman kustannuksia ei laskettu

Saksan kristillisdemokraattipuolueen (CDU) johtajat äänestivät tiistain pikkutunneille kestäneen kokouksen päätteeksi puolueen liittokansleriehdokkaaksi puheenjohtajansa Armin Laschetin. Hänen vastaehdokkaansa Markus Söder <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article230525679/CDU-Soeder-akzeptiert-Entscheidung-Laschet-wird-Kanzlerkandidat.html">tunnusti tappionsa</a> ja kertoi vetäytyvänsä ehdokkuudesta. Sitten rysähti: tiistaina tehdyn <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/forsa.htm">kannatuskyselyn mukaan</a> CDU suorastaan rojahti vihreiden taakse.

Markus Söder on CDU:n baijerilaisen sisarpuolue CSU:n johtaja. Hänen kansansuosionsa on korkealla ja kiista kahden ehdokkaan välillä repi konservatiiveja kahteen leiriin.
Armin Laschet on tuore puoluejohtaja ja hänen sivuuttaminen liittokansleriehdokkuudessa olisi merkinnyt rankkaa arvovaltatappiota. Laschetin tuki puolueen johdossa oli kaventumassa. Häntä äänesti enää hieman reilu kaksi kolmasosaa johtajista.
Laschet hymyili helpottuneena
Söderin luovutettua Laschet ehti hymyillä helpottuneena joitain tunteja. Hän kiitti vuolaasti kilpakumppaniaan ja kertoi CDU:n ja CSU:n yhteistyön olevan ainutlaatuista.
Hän myös muistutti, että pelissä on <a href="https://www.faz.net/aktuell/politik/inland/armin-laschet-dankt-markus-soeder-und-csu-fuer-vertrauensbeweis-17302973.html">punapunavihreän hallituksen torjuminen</a>.
Tutkimuslaitos Forsan tiistaina tekemän kannatuskyselyn mukaan CDU-eliitin junailema liittokansleriehdokas voi heittää haaveensa EU:n suurimman maan johtajana. CDU:n kannatus vajosi mykistävät seitsemän prosenttiyksikköä, kun vihreät paransivat tulostaan viidellä prosenttiyksiköllä.
Vihreät nousi kertaheitolla suosituimmaksi puolueeksi tuntuvalla etumatkalla. Vihreitä äänestäisi 28 prosenttia vastaajista ja CDU:ta 21 prosenttia.
Vihreiden liittokanslerihaaveet kohosivat
Saksan vihreät nimesi liittokansleriehdokkaakseen Annalena Baerbockin. Forsan aiemmassa kyselyssä <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-04-20/german-politics-is-upside-down-will-september-s-election-also-be?srnd=premium-europe">Söder olisi peitonnut Baerbockin</a> kannatuksessa, kun taas Laschet häviäisi Baerbockille.
Söderin suosio olisi ollut hänen edukseen 40-23 prosenttia. Baerbockin ja Laschetin väliset luvut ovat 23-19 prosenttia.
<a href="https://www.politico.eu/article/germanys-cdu-backs-laschet-over-soder-in-chancellor-contest/">Politico kirjoittaa</a>, että Laschetin valinnalla voi olla se seuraus, että Baerbockista tulee seuraava Saksan liittokansleri. <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article230545639/Umfrage-Forsa-sieht-Gruene-bei-28-Prozent-Union-stuerzt-auf-21-ab.html">Die Welt kirjoittaa</a> tuoreen kannatusmittauksen tarkoittavan sitä, että Baerbockista ei tulisi maan seuraavaa johtajaa vain jos CDU, SPD ja liberaalidemokraattien FDP saisivat mahdollisen enemmistön.
Sekään vaihtoehto ei ole CDU:n käsissä. CDU:n puolue-eliitti näyttää haluavan luopua kruunustaan. Puoluejohdon tuputtama vaihtoehto ei näytä kelpaavan saksalaisille. Puolue-eliitin ongelma on, että liittopäivävaaleissa on useampi kuin 60 äänioikeutettua.

CDU-eliitti tuputtaa liittokansleriksi Laschetia, kansalle ei maistu – murskatulos kannatuskyselyssä

Saksan kristillisdemokraatit puntaroivat omaa liittokansleriehdokastaan. Kisaan on lähtenyt suuremman CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet ja pienemmän sisarpuolue CSU:n puheenjohtaja Markus Söder. Ehdokkailla on eroa lähes kaikissa asiakysymyksissä sekä suosiossa. Ongelma on, ettei puoluekoalitiolla ole selkeää valintamenettelyä maan johtajaksi hakeutuvalle henkilölle.

Armin Laschetia pidetään syyskuussa väistyvän liittokansleri Angela Merkelin seuraajana ja pitävän perinteisen konservatiivipuolueen poliittisessa keskustassa. Vain Baijerissa toimiva CSU:n johtaja Markus Söder tietäisi koalition siirtyvän takaisin juurilleen.
Laschet valittiin tiukassa kisassa puolue-eliitin kokouksessa puoluejohtoon tammikuussa. Hänen suurin kilpakumppani oli Friedrich Merz.
CDU:n suosio laskenut Laschetin aikana
CDU:n kannatus on mittauksissa vajonnut nopeasti. Helmikuussa puolue mittautti noin 36 prosentin kannatuksen. Laschetin aikana suosio on suorastaan romahtanut 27 prosenttiin. Samaan aikaan vihreät ovat kasvattaneet suosionsa helmikuun 19 prosentista nykyiseen 22 prosenttiin.
Joissakin mittauksissa ero on tätäkin <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/forsa.htm">kapeampi</a>. Saksaan voi kyselyjen valossa muodostua punavihreä hallitus &#8211; ja maata johtaisi vihreä liittokansleri. Joidenkin arvioiden mukaan <a href="https://www.cnbc.com/2021/04/13/merkel-successor-cdu-battle-between-soeder-and-laschet-ahead-of-election.html">vihreällä liittokanslerilla</a> olisi paremmat mahdollisuudet, jos Laschet valitaan CDU/CSU:n liittokansleriehdokkaaksi.
Laschet ei sytytä saksalaisia, kun taas Söder on todella suosittu. Söder on maan <a href="https://www.bild.de/politik/inland/politik-inland/k-frage-hammer-umfrage-jetzt-ueberholt-soeder-sogar-die-kanzlerin-76041386.bild.html">suosituin politiikko</a> ohitettuaan Merkelin suosiomittauksessa. Laschet on vasta sijalla kaksitoista. Jopa puoluejohtajakisan hävinnyt Merz on Laschetin edellä.
Söder: Kreikka tuskin säilyy eurossa
Söder tunnetaan Merkelin vapaamielisen maahanmuuttopolitiikan voimakkaana kritisoijana. Söderin vähemmän tunnettu kannanotto liittyy Kreikan eurojäsenyyden mahdollisuuksiin.
– Kreikka ei todennäköisesti selviydy eurojäsenyytensä kanssa pidemmällä aikavälillä, <a href="https://www.reuters.com/article/us-eurozone-greece-germany-idUSKBN16S0VK">Söder totesi vuonna 2017</a>.
Vuonna 2012 Söder arveli, ettei Kreikan velkakriisiä ratkota tukipaketeilla, vaan Kreikan olisi pitänyt lopettaa eurojäsenyytensä.
Näistä kannanotoista voisi päätellä, ettei Söder ole ajamassa euroalueelle tulonsiirtounionia.
Ehdokasvalinnassa kuluu parasetamolia
Liittokansleriehdokkaan valinnasta on muodostunut ipäänsärky, sillä selkeää valintamenettelyä ei ole. Hiljainen toive on ollut, että toinen ehdokas vetäytyisi. Tämä toive ei ole toteutunut.
<a href="https://www.politico.eu/article/germany-cdu-armin-laschet-bid-for-chancellor/">Puolue-eliitti</a> asettui aluksi Laschetin taakse. Berliinin osasto tuki Söderiä. Söder haki tukea puolueen kansanedustajilta. Kantansa ilmoittaneiden edustajien enemmistö asettui Söderin taakse.
Laschet toivoi turhaan eliitin tuen riittäneen Söderille. Saksi-Anhaltin pääministeri Reiner Haseloff <a href="https://www.reuters.com/article/us-germany-politics/german-cdu-premier-drops-support-for-laschet-chancellery-run-idUSKBN2C21PJ">vaihtoi suosikkinsa</a> ja ilmoitti epäsuorasti tukevansa nyt Söderin valintaa.
Moni puolueen kansanedustaja joutuu miettimään myös omaa uraansa. Osa heistä pelkää Laschetin ehdokkuuden myötä surkeaa vaalitulosta. Toisaalta selän kääntäminen tuoreelle puoluejohtajalle ei sekään ole helppo liike.

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa

Saksan poliittinen ilmapiiri on kiristynyt talven aikana merkittävästi. Hallituksessa riidellään jatkuvasti. Kristillisdemokraateilta eli CDU/CSU-puolueelta puuttuu edelleen liittokansleriehdokas. CDU on ryvettynyt osavaltioiden vaalitappioista ja skandaaleista. Digitalisaatiossa maa on jäänyt pahasti jälkeen Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Hallitusta kritisoidaan jatkuvasti koronan huonosta hoidosta ja rokotteiden tilausten epäonnistumisesta. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Saksan tilanteesta.

Tunnetun der Spiegel-lehden kahdessa numerossa on arvioitu Saksan tilannetta erittäin kriittisesti. Myös muissa lehdissä on ollut varsin kriittisiä arvioita Saksan tilanteesta.
Poliittisen ilmapiirin kiristymiseen on useita syitä. Liittopäivävaalit lähestyvät, ne pidetään syyskuussa. Puolueiden kannatusluvut alkoivat heilahdella aiempaa enemmän jo ennen koronan aikaa. CDU ja CSU, jotka ovat olleet lähes aina 40 prosentin tasolla, laskivat jo syksyllä 2019 alle 30 prosenttiin ja vihreät lähestyivät. Sosiaalidemokraatit SPD putosivat alle 20 prosentin tason. Vaihtoehto Saksalle AfD oli nousussa.
Toisin oli vielä äsken. Koronan alettua viime vuoden maaliskuussa CDU/CSU kohosivat jo 37 prosenttiin ja vihreät taantuivat kuten myös SPD ja AfD. Koronan alettua hallituksesta vastuussa olevien kannatus kasvoi, Saksassa Angela Merkelin ja Suomessa Sanna Marinin.
Nyt on taas tullut takapakkia. CDU/CSU pudonnut alle 30 prosentin tason. Vihreät noin 20 % ja SPD 17 % sekä AfD noin 12 %. Suuri koalitio CDU/CSU ja SPD ei ole toimintakykyinen. SPD käy valtiovarainministeri Olaf Scholzin johdolla jo vaalitaistelua ja on suuntautunut vasemmalle. Saattaa tähdätä rot-rot-grüne-hallitukseen eli SPD, Linke ja Grüne. Monet ennustavat kuitenkin CDU/CSU, vihreät ja vapaiden demokraattien FDP hallitusta.
CDU:n kaksi kuukautta sitten valittu uusi puheenjohtaja Armin Laschet on osoittautunut vaisuksi. Häneltä puuttuu karismaa. Kahdessa isossa osavaltiossa kärsittyä tappiota hän pakoili. Vasta paineen alla tuli julkisuuteen ja vähätteli tappioita. Armin Laschetilla ei ole ollut mitään visiota Saksan tulevaisuudelle. Poliitikkojen suosion mittauksissa hän on pudonnut 20 prosentin tasolle. CDU:n eräiden edustajien korruption epäilyt painavat häntä. Ne liittyvät koronamaskien hankintaan.
Saksan talous on selvinnyt vähemmillä tappioilla koronasta kuin moni muu EU-maa. Spiegelin kirjoituksessa ”Der Sound des Abstiegs” tuodaan kuitenkin esille talouden heikkouksia ja rakenteellisia ongelmia. Samoin infrastruktuurin valtava korjaustarve, joka voi olla satoja miljardeja euroja. Mahtava autoteollisuus on sähköautojen kehittelyssä selvästi jäljessä Elon Muskin Teslaa ja kiinalaisia sähköautojen valmistajia. Maaliskuussa 2021 Teslan markkina-arvo oli kaksi kertaa suurempi kuin kolmen saksalaisen Volkswagenin, Daimlerin ja BMW:n yhteenlaskettu markkina-arvo.
Kaikkein hälyttävintä on Saksan yleinen jälkeenjääneisyys digitalisaatiossa. Useat kansainväliset tutkimukset ovat tämän paljastaneet. ”Digital River Report” mittaa digitalisaation edistymistä 140 maassa. Kahdenkymmenen suuren teollisuusmaan joukossa Saksa on 16. sijalla. IMD:n ranking-listalla Saksa on pudonnut 63 maan joukossa sijalta 6 sijalle 18. Digital Intelligence Index-listalla Saksa on pudonnut sijalle 18.
Der Spiegelissä Saksan sijoitusta ja alaspäin menoa pidetään skandaalina. Ainakin osavastuu langetetaan liittokansleri Merkelin ja hänen hallituksen päälle.
Angela Merkelin 16 vuotista liittokanslerin kautta arvioidaan Spiegelissä ja muissakin lehdissä nyt varsin kriittisesti. Hänen suurena ansiona pidetään yleisen vakauden ylläpitämistä niin Saksassa kuin EU-alueella yleensä. Toisaalta vakaus ei takaa menestystä. Tarvitaan dynaamisuutta, innovaatioita ja rakenneuudistuksia. Merkel on nämä laiminlyönyt ja painottanut liikaa vakautta.
Merkelin yhtenä pahana virheenä pidetään ydinvoimasta luopumispäätöksen läpiajamista vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Hän jopa hehkutti tätä ratkaisua esikuvaksi muille maille. Saksassa alkoi energiakäännös, Energiewende, joka nyt on suurissa ongelmissa. Tuulivoimaa on lisätty paljon, mutta sen vastustus on kasvanut. Suuret tuulivoimalat pelottavat ihmisiä ja tappavat pieneläimiä ja erityisesti lintuja paljon. Tästä on noussut suuri häly. Maakaasuputki NordStream 2 on pientä vaille valmis. Sen valmiiksi rakentamista vastustavat jyrkästi Yhdysvallat, Ranska ja jopa EU:n komissio. Hiilivoimasta luopuminen tulee maksamaan Saksalle ainakin yhden biljoonan euron (1000 mrd €) tai enemmänkin. Viimeiset kaksi käynnissä olevaa ydinreaktoria suljetaan vuonna 2022 tai 2023.
Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa syksyllä 2015 on kritisoitu kaiken aikaa. Hän toivotti tuolloin kaikki pakolaiset tervetulleiksi Saksaan, joita tulikin lyhyessä ajassa yli miljoonan verran. Sen jälkeen pakolaispolitiikka on kiristynyt.
Spiegelin ja monien muidenkin lehtien arvio on, että Saksa tarvitsee nyt uuden suunnan ja uuden johtajan. On luotava visio Saksan uudelle nousulle. Uuden liittokanslerin haasteet ovat valtavat. Niitä ovat ainakin:
&#8211; Saksan talous saatava uuteen nousuun, dynaamisuutta lisää, digitalisaation käyttöönotto vauhtiin, sähköautoissa eturintamaan.
&#8211; Energiewendelle, energiakäännökselle on tehtävä jotain. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä pitäisi tehdä? Kivihiilen alasajo lykkääntynee? Entä NordStream 2, valmistuuko se koskaan?
&#8211; EU on vaikeassa tilanteessa. Koronan varjolla kasvatetaan yhteisvastuita, joita Saksa on aina vastustanut. Italian uusi pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla EU:n huippukokouksessa yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, fiskaaliunionin laajentamista mm. yhteisellä rakennerahastolla ja vielä euroalueelle omaa budjettia EU:n budjetin lisäksi. Yhteisvastuu kasvaisi valtavasti. Minkä linjan Saksa ottaa näihin ehdotuksiin? Jo nyt elpymisrahastoa kritisoidaan Saksassa.
&#8211; EKP:n rahapolitiikka hämmentää Saksassa edelleen. Kuinka pitkälle EKP voi mennä valtioiden ja yritysten velkapapereiden ostossa? Ja pystyykö se edes laskemaan tasettaan? Alhainen talletuskorko hiertää pahasti saksalaisia.
&#8211; EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kriisissä. Ongelmia on Kiinan, Venäjän ja Turkin kanssa kaiken aikaa. Myös Naton toimintaa pitäisi elvyttää. Pakolaisten tulo EU-alueelle saattaa kiihtyä uudelleen. EU:n yhtenäisyys on kovalla koetuksella näissä kysymyksissä.
Viimeisten tietojen mukaan CDU:n ja CSU:n yhteinen liittokansleriehdokas valitaan noin kuukauden kuluttua. Kiire alkaa olla, koska liittopäivävaalit ovat jo syyskuussa. Koko Saksaa koskevassa gallupissa CSU:n johtaja Markus Söderin kannatus on 52 % ja CDU:n puheenjohtajan Armin Laschetin vain 22 %. CDU/CSU:n kannattajien joukossa Söder saa 78 % ja Laschet vain 30 %.
CDU:lle on kannatusluvuista huolimatta kova paikka valita Baijerin CSU:n puheenjohtaja kansleriehdokkaaksi. Kaksi kertaa näin on tehty ja kumpikin hävisi. He olivat Franz-Josef Strauss ja Edmund Stoiber. Kyseessä on EU:n tärkeimmän valtion johtajan valinta. Vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Söderiä pidetään konservatiivisempana ja hyvin yritysmyönteisenä. Laschet on CDU:n liberaalin siiven suosikki. Valittiin kumpi tahansa liittokansleriksi, tehtävän hoito tulee olemaan äärimmäisen vaativaa, haasteellista ja rasittavaa. Mustaan hevoseen ei ainakaan vielä Saksassa uskota. Aiemmin arvioitiin, että suosittu CDU:n terveysministeri Jens Spahn voisi menestyä liittokansleriehdokkaana. Hänen suosionsa on kuitenkin romahtanut koronan ongelmien tähden. Eroa on vaadittu jatkuvasti.

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia  – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Tutkimuslaitos <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/forsa.htm">Forsan kannatuskyselyissä</a> Saksan kristillisdemokraatit (CDU/CSU) on vain kahdessa viikossa pakittanut mykistävät seitsemän prosenttiyksikköä. Samaan aikaan vihreiden suosio on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä.

CDU velloo korruptioskandaaleissa, vaalitappioissa ja koronarajoituskannanotoissaan. Puolue ei ole vielä edes valinnut liittokansleriehdokastaan ensi syksyn vaaleihin. Juuri huonommista lähtökohdista puolue ei voi vaaleihin lähteä.
Merkel sekoili vapaapäivien kanssa
Moni saksalainen yritysjohtaja pyöritteli silmiään, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti tiistaina kahdesta vapaapäivästä pääsiäisen aikoihin. Kansalaisten tulisi pysytellä <a href="https://www.politico.eu/article/merkel-announces-hard-lockdown-for-germany-during-easter-holidays/">pääsiäisenä viiden päivän ajan</a> omissa oloissaan. Yritysjohtajien mukaan varoaika on liian pieni.
33 tuntia myöhemmin Merkel pyysi saksalaisilta julkisesti anteeksi hätäilyään ja perui tiistaina ilmoitetut rajoitustoimet.
Merkelin puoluetoveri ja CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet piti perumispäätöstä oikeana.
– Ei kansallisia vapaapäiviä voi ilmoittaa kymmenen päivän varoajalla, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-24/merkel-to-meet-with-state-chiefs-as-pandemic-tension-intensifies">Laschet totesi</a>.
Maskikaupoilla voittoa
Saksalaislehti <a href="https://www.sueddeutsche.de/bayern/csu-maskenaffaere-provisionen-karibik-liechtenstein-1.5243983">Süddeutsche Zeitung uutisoi</a> kristillisdemokraattipolitiikkojen hyötyneen maskikaupoillaan 5-6 miljoonaa euroa. Saksalaiset eivät juuri palkitse poliittista korruptiota.
CDU:n yhtenä nousutähtenä pidetty terveysministeri Jens Spahn oli vielä muutama kuukausi sitten vahva ehdokas jopa puolueen liittokansleriehdokkaaksi. Nyt jotkut politiikot ovat vaatineet jopa hänen eroaan ministerin tehtävistään.
Spahn on joutunut niin ikään <a href="https://www.politico.eu/article/jens-spahn-coronavirus-germany-frustration-grows/">maskikohun keskelle</a>. Spahnin aviomies työskentelee lobbausfirmassa, joka myi yli puoli miljoonaa maskia terveysministeriölle. Asia näyttää rumalta, vaikka mitään laitonta ei olisi tehtykään.
Punavihreät nousussa
Vielä viime viikolla Forsan edellisessä kyselyssä nykyhallituksen suuri koalitio (CDU ja SPD) olivat tasoissa vaihtoehtoisen punavihreän hallituskokoonpanon kanssa. Nyt punavihreät ovat jo hallitusta suositumpia.
Tiukkaan punavihreään blokkiin kuuluisi SPD, vihreät ja vasemmistopuolue Linke. Uuden kyselyn mukaan tämä hallituspohja saisi 46 prosentin kannatuksen. Pari prosenttiyksikköä suurempi olisi niin kutsuttu liikennevalohallitus, jossa olisi Linken sijaan liberaalidemokraattien FDP.
Korpivaellusta vaalien alla
Vaaleihin on vielä aikaa noin puoli vuotta, mutta juuri tällä hetkellä CDU:n suunta vastaa vapaata pudotusta. Kaiken lisäksi tänä vuonna Saksassa käydään neljät osavaltiovaalit, joista kaksi on järjestetty hiljattain. CDU koki molemmissa vaaleissa karmeat vaalitappiot.
Puolue ei ole vielä nimennyt liittokansleriehdokastaan syksyn vaaleihin. Laschet olisi luonnollinen valinta puheenjohtajana, mutta hän ei nauti suurta suosiota saksalaisten keskuudessa.
Merkelin harvinainen julkinen anteeksipyyntö saattoi olla taktinen liike saada huomio pois puolueen sotkuista. Keskeinen kysymys onkin, riittääkö se pelastamaan eurooppalaisen suurpuolueen korpivaelluksen?

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksan CDU:n tuore puheenjohtaja Armin Laschet tuli valituksi puolue-eliitin voimin puolueen puheenjohtajaksi. Puolueen johtajana hän on etulyöntiasemassa nousta liittokansleriksi syksyn vaaleissa. Saksan liittokanslerius merkitsee painavasti myös EU:n suuntaan. Taustansa vuoksi se merkitsee suuria haasteita Saksalle ja koko EU:lle.

Armin Laschet ponnistaa Saksan väkirikkaimmasta osavaltiosta. Häntä pidetään istuvan liittokansleri Angela Merkelin kausien jatkeena. Hän voitti vastaehdokkaansa Friedrich Merzin ja Norbert Röttgenin 1001 valitsijamiehen äänillä.
Hän on hiiliteollisuuden mies. Ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau sanoo Laschetin olevan <a href="https://www.eurointelligence.com/column/laschet">&#8220;hiilimies&#8221;</a>. CDU on kannatusmittauksien kärjessä ennen vihreitä. Münchau kirjoittaa Laschetin olevan ilmastonmuutoksen kieltäjä. CDU:n ja vihreiden koalitiohallitus tuntuisi siksi hieman etäiseltä tai riitaisalta.
<h4>Kallellaan Venäjään ja Kiinaan</h4>
Laschet toppuutteli Venäjän arvostelua Krimin miehityksen jälkeen, <a href="https://foreignpolicy.com/2020/03/09/armin-laschet-merkels-pro-russia-china-friendly-successor/">Foreign Policy</a> -lehti toteaa. Hän on torunut ennemmin Yhdysvaltoja ja hän hakee tiiviitä välejä Kiinan kanssa.
Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden ei lämpene Kiinan suhteen, vaan edeltäjänsä Donald Trumpin tiukka Kiina-linja saanee jatkoa. Tämä voi hiertää Saksan ja siten EU:n välejä Yhdysvaltoihin.
<a href="https://www.politico.eu/article/clouds-gather-over-nord-stream-2/">Laschet kannattaa</a> rakenteilla olevaa Nord Stream 2 -kaasuputkea. Laschetin kotiosavaltion energiajätit ymmärrettävästi tukevat kiistanalaisen kaasuputken rakentamista. Yhdysvaltain mukaan Saksa tulee riippuvaisemmaksi venäläisestä energiasta. Erimielisyys voi hiertää Saksan ja Yhdysvaltojen välejä. Vaarana on, että EU jää tämän kiistan välikappaleeksi.
<h4>Ei saksalaisten mieleen</h4>
Laschetista ei välttämättä leivota liittokansleria, vaikka puolue voittaisikin syksyn vaalit. <a href="https://www.reuters.com/article/us-germany-politics-laschet-newsmaker/newsmaker-rocky-road-beckons-as-new-cdu-chair-laschet-seeks-to-fill-merkels-shoes-idUSKBN29L0GY">Reuters</a> kertoo Der Spiegelin julkaisemasta kannatuskyselystä, josta vain alle 12 prosenttia kaikista saksalaisista olisi äänestänyt Laschetin CDU:n johtoon.
Toiseen vaaliin yltänyt Merz jäi hieman alle 29 prosentin siivuun ja alussa pudonnutta Röttgeniä puheenjohtajaksi olisi valinnut lähes 32 prosenttia saksalaisista.
Toisin sanoen Laschet nauttii vähiten saksalaisten suosiota. CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen johtaja Markus Söder on saksalaisten suosikki kristillisdemokraattien liittokansleriksi.
Puolueen eliitti äänesti vähiten suositun ehdokkaan puheenjohtajaksi. Valinta voi siten kääntyä koko puoluetta vastaan syksyn vaaleissa. Ja jos <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-01-20/merkel-s-successor-has-some-explaining-to-do-in-washington">Söder nimetään liittokansleriehdokkaaksi</a> niin tällöin puoluejohtajan merkitys puolueen linjanvetäjänä voi luoda konflikteja maan johdon kanssa.
Saksan sisäpolitiikka ei ole irrallaan EU:sta johtuen maan painoarvosta unionille. EU:n suunta voi jäädä mysteeriksi. EU voi huomata myös istuvansa kahdella jakkaralla. Suurvallat – Yhdysvallat ja Kiina eivät välttämättä ilahdu, jos unioni pyrkii poimimaan rusinat kaikkien pullista.

Saksan suurimman puolueen tuoreetta puheenjohtaa kutsutaan Hiilimieheksi, joka on kallellaan Kiinaan ja Venäjään – minkälainen mies on kyseessä, ja tuleeko hänestä lliittokansleri?

Saksan suurimman puolueen puheenjohtajavalinta sotkee Saksan politiikkaa ja vaikuttaa koko unioniin. Edellisen puheenjohtajan valintaan osallistui 999 valitsijamiestä. Koko Euroopan suunta on siis varsin harvojen käsissä.
Saksan kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajakisaan osallistuu neljä henkilöä. Kaksi heistä tavoitteli puheenjohtajuutta myös viime kerralla. Joulukuun alussa 2018 kisan hävisivät politiikan ja liike-elämän välillä sukkuloinut Friedrich Merz ja Saksan terveysministeri Jens Spahn. Kisan voitti Annegret Kramp-Karrenbauer, joka pitkästä nimestään johtuen on median kielessä AKK.
Merz ylsi toiselle valintakierrokselle AKK:n kanssa ja hävisi vaalin täpärästi. AKK saavutti noin 52 prosenttia äänistä ja Merz joutui tyytymään 48 prosenttiin äänistä.
Tulevassa puheenjohtajakisassa kahden aiemman haastajan lisäksi mukana on hallinnon suosikki Armin Laschet ja hiljattain kisaan osallistunut liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.
Kaksi johtajaa – yksi ongelma
Liittokansleri Angela Merkel ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta lokakuussa 2018. Hän kuitenkin halusi jatkaa liittokanslerina tuleviin liittopäivävaaleihin asti.
Saksaan oli muodostumassa yhden puolueen sisälle kahden johtajan ongelma. Merkel jatkaisi ulkopolitiikan johdossa esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa. CDU:n puheenjohtaja virittelisi puolueen linjauksia ja politiikkaa.
Merkel oli aiemmin pitänyt selvyytenä, että Saksan suurimman puolueen puheenjohtaja on samalla maan liittokansleri. Merkel sai puolueeltaan runsaasti kritiikkiä vapaan maahanmuuttopolitiikansa vuoksi. Paine ajoi luopumaan jostain.
Liittopäivien hallituskumppani SPD ei sulata vieläkään muuta liittokansleria kuin Merkel. Se viestii sitä, että Merkelin täysi-ikään ehtinyt liittokanslerin ura on vienyt CDU:ta rutkasti vasemmalle.
Merkel ei ollut enää täysin perillä puolueestaan luovuttuaan puheenjohtajuudesta. Samalla linkki kentän ja maan johdon välillä katkesi.
Näin kävi, vaikka Merkelin suosikkiehdokas AKK voittikin vaalit. Asetelma ei toiminut. Nyt maailmalla jännätään sitä, että haastaako uusi puheenjohtaja Merkelin tosissaan vai voittaako Laschet, joka empiirisen kokemuksen mukaan olisi altis epäonnistumiselle.
Liittokanslerin potkut hankalia
Saksan liittokansleria ei voida erottaa maan perustuslain mukaan ilmoitusluontoisena asiana. CDU:n tulevakaan puheenjohtaja ei voi tätä tehdä.
Mikäli puolueen johtoon valittaisiin Merkelin vasemmistolaista politiikkaa tiukasti kritisoinut Merz, voisi yksi ratkaisu olla Merkelin vetäytyminen maan johdosta.
Tässäkin on ainakin kolme ongelmaa. Ensinnäkin se olisi nolo loppu Merkelin valtakaudelle. Toiseksi Merkel on hyvin suosittu johtaja. Ja kolmanneksi: sosiaalidemokraatit (SPD) on uhannut kävellä ulos hallituksesta, jos Merkel ei jatka liittokanslerina.
Tuo kolmas asia voisi merkitä uusia liittopäivävaaleja, mitä SPD tuskin nykyisten kannatuslukujen vuoksi toivovan. Toisaalta, SPD on jo käyttänyt rutkasti poliittista pääomaansa vaatimassa Thüringenin osavaltion pääministerivalinnan perumista. Puolue on kipuillut aiemminkin ja hallituksen jatko on silloin tällöin ollut veitsen terällä.
Raja tullee myönnytyksissä jossain kohtaa vastaan, mikäli ukaasilista on pitkä.
Milloin uusi puheenjohtaja valitaan?
Sitäkään ei vielä tiedetä, milloin uusi puheenjohtaja olisi määrä valita. Puoluekokous järjestetään joulukuussa, mutta monen mielestä sinne on pitkä aika ja puolueelle halutaan nopeasti uusi puheenjohtaja.
Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous voitaisiin järjestää aikaisintaan huhtikuun lopulla. Ajoituksessakin on oma ongelmansa.
Saksa on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. Käydäänkö silloin valtakamppailua CDU:n puheenjohtajavalinnan kanssa? Jos valinta tehdään aiemmin, painostaako uusi puheenjohtaja liittokanslerin ulos ja puheenjohtajuuden alkaessa maassa on tyystin uusi liittokansleri?
Vai käykö jopa niin, että Saksassa käydään liittopäivävaalit, eikä maalla ole varsinaisesti johtajaa, joka voisi antaa askelmerkkejä EU:n kehityssuunnalle?

Armin Laschet

Liittopäivävaaleissa rökäletappion kärsinyt CDU valitsee seuraavan puheenjohtajansa perussuomalaisten tavoin suoralla jäsenäänestyksellä

Saksan vaalien tulos odotetunlainen ja silti historiallinen – puoluekenttä on nyt pirstaloitunut kuten muissakin EU-maissa

Johtaako Saksaa seuraavaksi sosialisti, vihreä vai kristillisdemokraatti? Vaalit syyskuussa, gallupit poukkoilevat villinä

Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole

Saksan vihreät euforian vallassa – Koskenkylä: vaaliohjelma on täyttä utopiaa, 137-sivuisen vaaliohjelman kustannuksia ei laskettu

CDU-eliitti tuputtaa liittokansleriksi Laschetia, kansalle ei maistu – murskatulos kannatuskyselyssä

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksan suurimman puolueen tuoreetta puheenjohtaa kutsutaan Hiilimieheksi, joka on kallellaan Kiinaan ja Venäjään – minkälainen mies on kyseessä, ja tuleeko hänestä lliittokansleri?

Saksa takalukossa – kristillisdemokraattien puheenjohtajavalinta johtaa sotkuun

Uusimmat

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

Oppositio hamuaa kehitysmaista lisää halpatyövoimaa, vastustaa paikallisen sopimisen maltillisia muutoksia – Purra huomauttaa ristiriidasta: “Kaikkein hulluinta on..”

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?