

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Saksan kristillisdemokraatit puntaroivat omaa liittokansleriehdokastaan. Kisaan on lähtenyt suuremman CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet ja pienemmän sisarpuolue CSU:n puheenjohtaja Markus Söder. Ehdokkailla on eroa lähes kaikissa asiakysymyksissä sekä suosiossa. Ongelma on, ettei puoluekoalitiolla ole selkeää valintamenettelyä maan johtajaksi hakeutuvalle henkilölle.
Armin Laschetia pidetään syyskuussa väistyvän liittokansleri Angela Merkelin seuraajana ja pitävän perinteisen konservatiivipuolueen poliittisessa keskustassa. Vain Baijerissa toimiva CSU:n johtaja Markus Söder tietäisi koalition siirtyvän takaisin juurilleen.
Laschet valittiin tiukassa kisassa puolue-eliitin kokouksessa puoluejohtoon tammikuussa. Hänen suurin kilpakumppani oli Friedrich Merz.
CDU:n suosio laskenut Laschetin aikana
CDU:n kannatus on mittauksissa vajonnut nopeasti. Helmikuussa puolue mittautti noin 36 prosentin kannatuksen. Laschetin aikana suosio on suorastaan romahtanut 27 prosenttiin. Samaan aikaan vihreät ovat kasvattaneet suosionsa helmikuun 19 prosentista nykyiseen 22 prosenttiin.
Joissakin mittauksissa ero on tätäkin kapeampi. Saksaan voi kyselyjen valossa muodostua punavihreä hallitus – ja maata johtaisi vihreä liittokansleri. Joidenkin arvioiden mukaan vihreällä liittokanslerilla olisi paremmat mahdollisuudet, jos Laschet valitaan CDU/CSU:n liittokansleriehdokkaaksi.
Laschet ei sytytä saksalaisia, kun taas Söder on todella suosittu. Söder on maan suosituin politiikko ohitettuaan Merkelin suosiomittauksessa. Laschet on vasta sijalla kaksitoista. Jopa puoluejohtajakisan hävinnyt Merz on Laschetin edellä.
Söder: Kreikka tuskin säilyy eurossa
Söder tunnetaan Merkelin vapaamielisen maahanmuuttopolitiikan voimakkaana kritisoijana. Söderin vähemmän tunnettu kannanotto liittyy Kreikan eurojäsenyyden mahdollisuuksiin.
– Kreikka ei todennäköisesti selviydy eurojäsenyytensä kanssa pidemmällä aikavälillä, Söder totesi vuonna 2017.
Vuonna 2012 Söder arveli, ettei Kreikan velkakriisiä ratkota tukipaketeilla, vaan Kreikan olisi pitänyt lopettaa eurojäsenyytensä.
Näistä kannanotoista voisi päätellä, ettei Söder ole ajamassa euroalueelle tulonsiirtounionia.
Ehdokasvalinnassa kuluu parasetamolia
Liittokansleriehdokkaan valinnasta on muodostunut ipäänsärky, sillä selkeää valintamenettelyä ei ole. Hiljainen toive on ollut, että toinen ehdokas vetäytyisi. Tämä toive ei ole toteutunut.
Puolue-eliitti asettui aluksi Laschetin taakse. Berliinin osasto tuki Söderiä. Söder haki tukea puolueen kansanedustajilta. Kantansa ilmoittaneiden edustajien enemmistö asettui Söderin taakse.
Laschet toivoi turhaan eliitin tuen riittäneen Söderille. Saksi-Anhaltin pääministeri Reiner Haseloff vaihtoi suosikkinsa ja ilmoitti epäsuorasti tukevansa nyt Söderin valintaa.
Moni puolueen kansanedustaja joutuu miettimään myös omaa uraansa. Osa heistä pelkää Laschetin ehdokkuuden myötä surkeaa vaalitulosta. Toisaalta selän kääntäminen tuoreelle puoluejohtajalle ei sekään ole helppo liike.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reiner Haseloff Armin Laschet Friedrich Merz Markus Söder CSU Saksan liittopäivävaalit CDU Angela Merkel Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa ”ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia

EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua

Saksalainen näkemys: EU:n elvytysrahasto on askel tulonsiirtounioniin

CDU-eliitti tuputtaa liittokansleriksi Laschetia, kansalle ei maistu – murskatulos kannatuskyselyssä

Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää