

Saksalainen näkemys: EU:n elvytysrahasto on askel tulonsiirtounioniin
EU on muuttamassa luonnettaan. Ennen tulonsiirrot valtioiden välillä olivat kategorisesti kiellettyjä, tänään päinvastoin kuljetaan kohti pysyvää tulonsiirtounionia. VTT Heikki Koskenkylä nostaa keskusteluun IFO-instituutin johtajan Clemens Fuestin kritiikin elpymisrahastosta.
Viime vuoden toukokuussa liittokasleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron tekivät aloitteen perustaa 500 miljardin rahasto, jolla elvytettäisiin koronakriisistä eniten kärsiviä maita. Muutamaa viikkoa myöhemmin komissio julkisti oman ehdotuksensa. Rahaston koko kasvatettiin 750 miljardiin euroon. Rahasto hyväksyttiin EU:n huippukokouksessa heinäkuussa. Koko rahastosta suoraa tukea eli avustuksia olisi 390 miljardia ja lainoja 360 miljardia euroa.
Saksa on elpymisrahaston suurin maksaja. Jo heinäkuussa Saksassa monet taloustieteilijät alkoivat kritisoida rahastoa (Suomen Uutiset 22.7.2020). Varsin yleisesti arvioitiin, että rahasto ei jää ainutkertaiseksi vaan se tullaan lähes varmasti uusimaan jatkossa. Valtiovarainministeri Olaf Scholz, SPD, totesi jo syyskuussa, että EU:n yhteinen velka ja tulonsiirrot ovat pysyviä keinoja (Suomen Uutiset 6.9.2020).
Kriittinen keskustelu elpymisrahastosta on jatkunut aivan viime aikoihin saakka. Erittäin painavan puheenvuoron on käyttänyt IFO-instituutin johtaja Clemens Fuest 30.1.2021 (CESifo). Hänen arvioinnissa on neljä pääkohtaa, jotka ovat:
1. Elvytysrahastosta tuen jakaminen tapahtuu seuraavien kolmen vuoden aikana, jolloin sillä tuskin on suurta merkitystä akuutin koronakriisin hoidolle. Vaikutukset tulevat lähinnä odotusten kautta. Ne näkyivät heti Italian valtion 10-vuotisen lainan koron laskuna jopa alle yhden prosentin tason. Myös EKP:n valtionlainojen ostot ovat laskeneet Italian korkoa. Ilman näitä toimenpiteitä Italia olisi konkurssissa ja sen velkoja leikattaisiin.
2. Rahaston varojen jakokriteerit on suunniteltu siten, että korkean elintason ja taloutensa paremmin hoitaneet maat ovat nettomaksajia. Pääkriteerinä on henkeä kohden laskettu bruttokansantuote eli BKT per capita. Korkean BKT-luvun maista tehdään tulonsiirtoja alhaisemman BKT-luvun maihin.
3. Komissio käyttää rahastosta nimeä NGEU eli Next Generation European Union. Komissio painottaa investointeja vihreään talouteen ja digitalisaation edistämiseen. Komissio on laatinut listan painopistealueista. Clemens Fuest arvioi, että komissio ei pysty ohjaamaan investointeja haluttuihin kohteisiin, koska tukirahat eivät ole korvamerkittyjä. Jäsenmaat voivat käyttää tukirahoja normaalien budjettimenojensa rahoittamiseen ja tavallaan efektiivisesti tukirahoja vaikkapa verojen alentamiseen. Italian suunnitelmissa onkin tehdä juuri näin.
4. Elvytysrahaston tyyppinen tuki voidaan helposti uusia, kun operaation on kerran suoritettu ja järjestelmät luotu. Tämä voi edellyttää yksimielistä päätöstä, mutta se voi olla helppoa saada aikaan jonkin tulevan kriisin yhteydessä.
Fuest kritisoi myös sitä, että elpymisrahaston tuella kasvatetaan jälleen julkisia menoja. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat jo nyt EU-maissa paljon suuremmat kuin monissa muissa maissa. Lisäksi EU-maissa keskimääräinen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ennätyksellisen korkea. Elpymisrahasto yhdessä EKP:n valtionvelkojen massiivisen osto-ohjelman kanssa tuhoavat käytännössä markkinakurin toiminnan. Ilman näitä operaatioita Italian valtion 10-vuotisen lainan korko olisi ainakin 4-6 prosentin tasolla ja maa olisi konkurssissa.
Clemens Fuestin analyysissä on myös esitetty elpymisrahastosta jaettavan tuen nettosaldot suhteessa BKT:een. Nettosaldo on saatu tuki miinus tuen rahoituksen kulut eli maksuosuus maittain. Nettosaldot ovat osalla maita seuraavat: Kroatia 9,8%, Bulgaria 9,1%, Kreikka 7%, Romania 5%, Latvia 4,2%, Portugali 4,1%, Slovakia 4,1%,, Italia 2,2%, Espanja 2,5%.
Nettosaldot ovat negatiivisia useille maille. Niitä ovat muun muassa Saksa, Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi. Niiden nettosaldot ovat noin miinus kaksi prosenttia BKT:sta. Suomi ja usea muu maa ovat hiukan pienempiä nettomaksajia. Suomi on nettomaksaja lähes 4 miljardia eurolla.
Voidaan ihmetellä, miten Suomi on merkittävä nettomaksaja, koska Suomen talouden tunnusluvut ovat olleet jo kymmenen vuotta selvästi huonommat kuin muilla nettomaksajilla kuten Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Selitys tähän on se, että tuen jakokriteereissä korostuu edellä mainittu BKT per capita luku. Varsinkin Nokian kultakaudella Suomen BKT kasvoi lähes nopeimmin EU-maista. Tämä nosti henkeä kohti laskettua bruttokansantuotetta merkittävästi.
Suomen hallitus teki pahan virheen, kun se meni hyväksymään tällaisen kriteerin. BKT per capita kriteeri johtaa siihen, että elvytysrahaston tuenjako on pääosin tulonsiirtoa alemman elintason maille, joista useat ovat myös talouttaan huonosti hoitaneita euroaikana ja jo aiemminkin. Italia on tästä pahin tapaus.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset ympäristövaliokunnassa: EU:n elvytyspaketti ja ”vihreä siirtymä” sammuttavat Suomesta viimeisetkin valot

Angela Merkel nojaa Venäjään – maakaasu korvaa ydinvoiman ja Sputnik V paikkaa EU:n rokotemunaukset

Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen

Joukkokanne Saksan perustuslakituomioistuimeen EKP:n pandemian arvopaperiostoista

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää