

PS ARKISTO
Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”
EU pyrkii esiintymään demokratian edistäjänä. Unionilla on hirmuinen hinku uudistua ja Euroopan komissio ottaa milloin minkäkin hankkeen tehtäväkseen. Ideologisen palon seurana on hyvin usein surkea toteutus. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo tämän johtuvan kankeasta byrokratiasta. Toisaalta hän pitää hyvänä asiana, etteivät hankkeet useinkaan päädy maaliin asti.
Euroopan komission puheenjohtajan valinta, pankkiunioni, laittomien siirtolaisten asuttaminen ympäri unionia ja rokoteohjelma ovat joko myttyyn menneitä tai keskeneräisiksi jääneitä hankkeita.
Uusin hanke on eräänlainen kansalaisfoorumi, missä kansalaiset osallistuvat EU:n kehittämiseen keskusteluiltojen avulla. Keskustelujen päämäärä on arvoitus. Ainoastaan tiedossa on se, ettei hankkeella tähdätä konkreettisiin toimiin, kuten sopimusmuutoksiin.
Laura Huhtasaari käy lävitse aiempia hankkeita ja unionin raskasta byrokratiaa.
Demokraattinen johto ei kelpaa
Euroopan komission puheenjohtajan demokraattinen valinta on unionissa vaikea pala purtavaksi. Vuonna 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa ajatuksena oli, että jokainen ryhmä valitsee ehdokkaistaan kärkiehdokkaan ja suurimmaksi nousevan ryhmän kärkiehdokkaasta tulee komission puheenjohtaja.
– Ensimmäisen kerran 2014 vaaleissa käyttöön otettu kärkiehdokasmenettely ei ole lisännyt niin sanottua eurooppalaista demokratiaa mitenkään. Ennen komission puheenjohtajavalinta tehtiin EU-maiden hallitusten johtajien toimesta Brysselin kabineteissa, Huhtasaari taustoittaa.
Tuolloin komission johtoon nousi Jean-Claude Juncker. Hän on todennut olleensa ensimmäinen ja viimeinen komission johtoon noussut kärkiehdokas.
– Kärkiehdokasmenettely vielä koki kolauksen 2019 EU-vaalien jälkeen, kun Euroopan maltillisten konservatiivien EPP-ryhmän kärkiehdokas Manfred Weber tuli Ranskan presidentti Emmanuel Macronin painostuksesta syrjäytettyä ja komission johtoon nostettiin Saksan liittokansleri Angela Merkelille läheinen Ursula von der Leyen, Huhtasaari toteaa.
– Euroopan korkea ulkopoliittinen edustaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja taas ovat jääneet harmaiksi statisteiksi siitä lähtien, kun nämä virat otettiin käyttöön 2009.
EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell koki kovan nöyryytyksen Venäjän matkallaan. Venäjä hääti joitain EU-maiden diplomaatteja samaan aikaan, kun tiedotustilaisuudessa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov nimitti EU:ta epäluotettavaksi.
Ranska johtaa ja tuo byrokratiaa
EU:n luonne on muuttumassa. Merkel on ilmoittanut, ettei jatka liittokanslerina. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa. Iso-Britannia on eronut EU:sta poistaen merkittävän tulpan EU:n liittovaltiokehitykselle.
– EU:ta pyörittää vielä hyvin vahvasti Saksan-Ranskan integraatiomyönteinen akseli. Britannian lähtö EU:sta lisäksi vahvisti Ranskan johdolla toimivaa Etelä-Euroopan blokkia, joka haluaa pohjoiseurooppalaisten subventoivan eteläeurooppalaisten elämää tulonsiirroilla, Huhtasaari kuvaa.
Etelä-Eurooppa saanee lisää jalansijaa, kun Italian uudeksi pääministeriksi nousi Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi. Hän kannattaa euroalueen integraation syventämistä.
– EU perustuu belgialais-ranskalaiselle byrokratiamallille, minkä vuoksi isot uudistukset jäävät aina puolitiehen. Toisaalta tietyissä tapauksissa on hyvä, etteivät EU:n hulluimmat ideat koskien EU-maiden integraatiota, taloudellista yhteisvastuuta tai maahanmuuttajien taakanjakoa etene, Huhtasaari luettelee.
– EU-vetoinen rokotehankinta on ollut malliesimerkki EU-byrokratian kyvyttömyydestä. EU:n terveysviranomainen on suoriutunut tehtävästään surkeasti, jos vertaa siihen, millä tahdilla esimerkiksi Britannian ja Israelin kaltaiset itsenäiset kansallisvaltiot ovat saaneet kansalaisiaan rokotettua.
EU hamuaa vain valtaa
EU:n sarja keskenjääneitä tai epäonnistuneita hankkeita kiteytyy Huhtasaaren mukaan siihen, että EU haluaa kahmia valtaa jäsenmailtaan.
– EU:n perusidea ei ole tehdä asioita paremmin kuin jäsenmaat tai ottaa itselleen vastuita asioista, joihin jäsenmaat eivät kykene. Ainoa tarkoitus on vain haalia mahdollisimman paljon valtaa Brysseliin ja heikentää Euroopan kansallisvaltioiden suvereniteettia.
Esimerkiksi kuusi EU-maata kyllästyi unionin rokoteohjelman hitauteen ja lähti toimimaan omin päin saadakseen väkeään rokotettua koronavirusta vastaan.
EU:n hankkeet alkavat kriisien myötä. Vastauksena on aina ”enemmän Eurooppaa” huolimatta vaisusta onnistumisasteesta.
– Eurokriisi käynnisti pankkiunioniprojektin, jossa suomalaisetkin joutuvat vastuuseen italialaisista roskapankeista. Pakolaiskriisistä taas sai alkunsa komission suunnitelma jakaa pakkokiintiöillä turvapaikanhakijoita ympäri EU:n. Ja viimeisimpänä koronapandemian varjolla saatiin runtattua läpi ensimmäistä kertaa EU-maiden yhteinen velanotto, Huhtasaari luettelee.
Turhaa törsäämistä
Byrokratia on tietysti hidasta, mutta sen toinen huono puoli on, ettei se ole ilmaista. Esimerkiksi Euroopan hauraan pankkisektorin rajat ylittävä rahoitustuki olisi ollut huokeampaa tehdä vapaaehtoisten osallistujamaiden kesken kuin pystyttää uusi EVM-rahasto tehtävää varten.
Huhtasaari muistuttaa muistakin tarpeettomista rahantuhlauskohteista.
– Koronapandemian keskeyttämä Brysselin ja Strasbourgin välinen rekkaralli on maksanut eurooppalaisille veronmaksajille vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Ainoa syy tähän toimintaan on se, että maailman tasolla taloudellisena ja poliittisena voimana romahtanut Ranska haluaa kansallisen itsetuntonsa pönkittämiseksi pitää Strasbourgin toisena Euroopan parlamentin kokoontumispaikkana.
Lisäksi EU markkinoi itseään.
– EU käyttää myös mittavasti voimavaroja erilaisiin kampanjoihin, joilla yritetään pönkittää EU-parlamentin legitimiteettiä eurooppalaisten silmissä, Huhtasaari toteaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Josep Borrell Ursula von der Leyen Tulonsiirtounioni Sergei Lavrov Manfred Weber Emmanuel Macron EU-komissio Integraatio Byrokratia Mario Draghi Angela Merkel Demokratia Jean-Claude Juncker Ranska Laura Huhtasaari
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroopan parlamentin hiilitullimietintö lähti väärille urille – Huhtasaari: ”Voi tarkoittaa, että halkojen poltto ja puunkaato pannaan verolle”

Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen

EU-elvytysrahastosta valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen – ”Koskee suoraan Suomen suvereniteettia ja itsenäisyyttä”

Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”

Halla-aho: EU-elvytyspaketti ei jää kertaluonteiseksi – ”Vain Suomessa päättäjät pettävät itseään tai ainakin kansalaisia”

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa

Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista

Reijonen veronmaksajien rahojen tuhlailusta Strasbourgissa: EU:n tilojen vajaakäyttö tuntuu käsittämättömältä tuhlailulta

Reijonen: EU kyttää suomalaisten energiankäyttöä – eikö energiakuri koskekaan EU:n lasipalatseja?
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.