Kansanedustaja Minna Reijosen mielestä Suomessa puhutaan liian vähän siitä, että EU tuputtaa suomalaisille valtavan määrän energiaan liittyviä ohjeita, vaikka toimii itse epäekotehokkaasti. Suomalainen veronmaksaja joutuu osaltaan maksamaan valtavien, jopa tyhjillään pidettyjen EU:n lasipalatsien ylläpitoa.

Suunnattomia summia veronmaksajien rahoja kuluu siihen, kun EU-parlamentti siirrettään Belgian Brysselistä noin kerran kuukaudessa vähäksi aikaa Ranskan Strasbourgiin. Minna Reijosen mielestä turhia kiinteistö- ja byrokratiakuluja voitaisiin välttää, jos kokoukset pidettäisiin samassa paikassa. Toinen rakennus on kuitenkin aina tyhjillään.

Kun EU jakaa yhä kovenevia ohjeita Suomen kiinteistöjen kohtaloista, vaatii Reijonen, että myös EU:n byrokratian palatsirakennusten epäedullisuus tulisi ottaa käsittelyyn.

– Ihmettelen, ettei toimintojen yhdistämiseen tunnuta edes pyrkivän. Osa rakennuksista on aina tyhjillään, Reijonen ihmettelee.

Suomen tulisi ottaa kantaa EU:n tuhlaukseen

Suomessa yritetään rakentaa järkevästi. Julkisella puolella myydään tyhjäksi jääneitä kiinteistöjä ja erilaisia toimintoja yhdistellään. Energiankulutusta tarkkaillaan, ja samaan aikaan EU:sta sanellaan monenlaisia määräyksiä.

– Suomen olisi otettava laajemmin kantaa erikoiseen ilmiöön, jonka yhtenä maksajana EU:ssa olemme, Reijonen vaatii.

Kaksi valtavaa kompleksia tyhjillään

Europarlamentin muuttaessa Belgiasta Ranskaan siirretään rekkalasteittain paperia ja muita byrokratiatarvikkeita kokonaan toiseen maahan kokouksia varten. Ranskan Strasbourgissa Euroopan parlamentti kokoontuu isossa lasipalatsissa muutamana päivänä kerrallaan noin kerran kuukaudessa.

Ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto kokoontuu myös Strasbourgissa EU-parlamentin vieressä olevassa valtavan suuressa rakennuksessa noin neljä kertaa vuodessa. Periaatteessa myös nämä kahden eri toimielimen kokoukset olisivat järjestettävissä samassa rakennuksessa, koska ne ovat kuitenkin aina eri aikaan.

– Lopputulema on se, että Strasbourgissa on kaksi valtavaa rakannuskompleksia tyhjillään lähes 300 päivää vuodessa, Reijonen toteaa.

Kallis muuttorumba ei ilmastoystävällistä

– Voi ihmetellä sitä, miksi tämän EU:n muuttorumban kahden valtion välillä annetaan jatkua. Byrokratian muuttokulut ovat valtaisat, eikä tällainen toiminta takuulla ole ilmastoystävällistäkään. Samalla Suomi tekee järeitä ilmastotoimia, joilla Suomen kilpailukyky vaaraantuu, Reijonen pohtii.

Reijosen mielestä olisi veronmaksajien kannalta paljon järkevämpää, jos EU:n toimintoja järkeistettäisiin ja yhdisteltäisiin. Hän toivoo, että Suomi ja muut EU-maat yrittäisivät tosissaan puuttua asiaan.

Suomen Uutiset