

Pixabay
Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä
Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa katsauksestaan maan poliittisesta tilanteesta ja syksyn tulevasta hallitusväännöstä.
Saksassa on varsin yleisesti arvioitu syyskuun vaalien jälkeen syntyvän kristillisdemokraattien CDU ja CSU, vihreiden ja vapaiden demokraattien FDP hallitus. CDU:n ja demarien SPD:n suuri koalitio loppuisi. Niitä onkin ollut peräti kolme Merkelin 16 vuoden vallassaolon aikana.
Uusimmissa gallupeissa CDU on selvässä nousussa, noin 32 prosentin kannatus. Vihreät ovat laskeneet 27 prosentin tasolta 21 prosenttiin. FDP:n kannatus on ennätyskorkealla 13 prosenttia. SPD on juuttunut ennätysalhaalle tasolle 14 prosenttiin.
Vaalitaistelu on täydessä käynnissä. CDU ja FDP sekä toisaalta vihreiden näkemyserot ovat suuria talous- ja EU-politiikassa sekä ilmastopolitiikassa (Spiegel 21.6.2021).
Vihreät kannattavat hyvin löysää finanssipolitiikkaa ja julkisen velan kasvattamista. He ehdottavat myös useita veronkorotuksia. CDU ja FDP ovat tiukan politiikan kannalla. Velan kasvu tulee pysäyttää ja budjetin alijäämä tulisi poistaa. CDU ja FDP painottavat yrityssektorin merkitystä talouden kasvulle ja tuottavuuden kohentamiselle. Vihreille julkinen talous on etusijalla.
CDU ja FDP haluaisivat palauttaa EU:n toimintaan tiukat finanssipolitiikan säännöt. Niitä edusti aiemmin vakaus- ja kasvusopimus, joka hyllytettiin koronan alettua. Tämä sopimus määritteli julkiselle velkaantumiselle ylärajan ja budjetin alijäämälle alarajan. Ne olivat velalle 60 prosenttia ja alijäämälle kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vihreät kannattavat EU:ssa yhteisvastuun lisäämistä ja riskien jakoa jäsenmaiden kesken. Heille kelpaa uusi elvytysrahasto, euroalueen oma budjetti ja yhteiset velkakirjat eli eurobondit. Vihreät ovat selvästi poliittisen unionin perustamisen kannalla. Siihen kuuluisi laaja yhteinen finanssipolitiikka ja monia EU:n omia veroja.
CDU ja FDP suhtautuvat varauksellisesti yhteisvastuiden kasvattamiseen. Tämä merkitsisi alati kasvavia tulonsiirtoja EU:n pohjoisista jäsenvaltioista eteläisiin ja itäisiin jäsenmaihin. Saksassa hyväksyttiin 750 miljardin elvytysrahasto yllättävänkin laajalti. Nyt ilmapiiri on muuttunut yhteisvastuiden lisäämisen vastaiseksi. Lähinnä vihreät ja osin SPD ovat edelleen yhteisvastuiden lisäämisen kannalla. Tämä linjaus ilmeisesti rassaa jo niiden kannatusta.
Liittopäivävaalit ovat syyskuun lopulla. Hallituksen muodostamisesta tulee äärimmäisen vaikeaa, koska myös ilmastopolitiikassa on suuria näkemyseroja CDU:n ja FDP:n sekä toisaalta vihreiden välillä.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa

Saksan vihreät euforian vallassa – Koskenkylä: vaaliohjelma on täyttä utopiaa, 137-sivuisen vaaliohjelman kustannuksia ei laskettu

Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa

Paljon elvytystä – paljon velkaa ja olematonta kasvua

Münchau: Angela Merkel on aikamme yliarvostetuin poliitikko

Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole

Johtaako Saksaa seuraavaksi sosialisti, vihreä vai kristillisdemokraatti? Vaalit syyskuussa, gallupit poukkoilevat villinä

Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – ”Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää