Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa katsauksestaan maan poliittisesta tilanteesta ja syksyn tulevasta hallitusväännöstä.
Saksassa on varsin yleisesti arvioitu syyskuun vaalien jälkeen syntyvän kristillisdemokraattien CDU ja CSU, vihreiden ja vapaiden demokraattien FDP hallitus. CDU:n ja demarien SPD:n suuri koalitio loppuisi. Niitä onkin ollut peräti kolme Merkelin 16 vuoden vallassaolon aikana.
Uusimmissa gallupeissa CDU on selvässä nousussa, noin 32 prosentin kannatus. Vihreät ovat laskeneet 27 prosentin tasolta 21 prosenttiin. FDP:n kannatus on ennätyskorkealla 13 prosenttia. SPD on juuttunut ennätysalhaalle tasolle 14 prosenttiin.
Vaalitaistelu on täydessä käynnissä. CDU ja FDP sekä toisaalta vihreiden näkemyserot ovat suuria talous- ja EU-politiikassa sekä ilmastopolitiikassa (Spiegel 21.6.2021).
Vihreät kannattavat hyvin löysää finanssipolitiikkaa ja julkisen velan kasvattamista. He ehdottavat myös useita veronkorotuksia. CDU ja FDP ovat tiukan politiikan kannalla. Velan kasvu tulee pysäyttää ja budjetin alijäämä tulisi poistaa. CDU ja FDP painottavat yrityssektorin merkitystä talouden kasvulle ja tuottavuuden kohentamiselle. Vihreille julkinen talous on etusijalla.
CDU ja FDP haluaisivat palauttaa EU:n toimintaan tiukat finanssipolitiikan säännöt. Niitä edusti aiemmin vakaus- ja kasvusopimus, joka hyllytettiin koronan alettua. Tämä sopimus määritteli julkiselle velkaantumiselle ylärajan ja budjetin alijäämälle alarajan. Ne olivat velalle 60 prosenttia ja alijäämälle kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vihreät kannattavat EU:ssa yhteisvastuun lisäämistä ja riskien jakoa jäsenmaiden kesken. Heille kelpaa uusi elvytysrahasto, euroalueen oma budjetti ja yhteiset velkakirjat eli eurobondit. Vihreät ovat selvästi poliittisen unionin perustamisen kannalla. Siihen kuuluisi laaja yhteinen finanssipolitiikka ja monia EU:n omia veroja.
CDU ja FDP suhtautuvat varauksellisesti yhteisvastuiden kasvattamiseen. Tämä merkitsisi alati kasvavia tulonsiirtoja EU:n pohjoisista jäsenvaltioista eteläisiin ja itäisiin jäsenmaihin. Saksassa hyväksyttiin 750 miljardin elvytysrahasto yllättävänkin laajalti. Nyt ilmapiiri on muuttunut yhteisvastuiden lisäämisen vastaiseksi. Lähinnä vihreät ja osin SPD ovat edelleen yhteisvastuiden lisäämisen kannalla. Tämä linjaus ilmeisesti rassaa jo niiden kannatusta.
Liittopäivävaalit ovat syyskuun lopulla. Hallituksen muodostamisesta tulee äärimmäisen vaikeaa, koska myös ilmastopolitiikassa on suuria näkemyseroja CDU:n ja FDP:n sekä toisaalta vihreiden välillä.
HEIKKI KOSKENKYLÄ