Johtaako Saksaa seuraavaksi sosialisti, vihreä vai kristillisdemokraatti? Vaalit syyskuussa, gallupit poukkoilevat villinä

Kuka valitaan Angela Merkelin seuraajaksi? Valinnalla on valtavia vaikutuksia koko Euroopalle. Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa.

Saksassa ovat liittopäivävaalit syyskuun 26. päivänä. Vaalitaistelun asetelmat ovat muuttuneet dramaattisesti muutaman viikon aikana. Sosiaalidemokraatit ovat kohonneet alamaista kristillisdemokraattien CDU/CSU rinnalle ja ylikin.

Gallupeja tehdään Saksassa nyt vähän väliä. Useiden galluppien mukaan SPD ja CDU/CSU ovat tasoissa 23 prosentin kannatuksella. Jokin aika sitten SPD oli vain 15 prosenttia ja CDU/CSU yli 30 prosenttia. Uusimpien gallupien mukaan SPD olisi mennyt jo CDU:n edelle 25 prosentin kannatuksella.

Vihreiden kannatus on laskenut alle 20 prosenttiin oltuaan keväällä tasoissa CDU:n kanssa (Spiegel 22.8.2021). Gallupit vaihtelevat nyt niin paljon, että niihin ei voida täysin luottaa. Näyttää kuitenkin siltä, että SPD ja CDU taistelevat suurimman puolueen asemasta ja vihreät olisivat jäämässä kolmanneksi suurimmaksi.

Vapaat demokraatit ovat sitkeästi 12-13 prosentin tasolla, Vaihtoehto Saksalle AfD 11 prosenttia ja vasemmisto Linke 7 prosenttia, jolta tasolta se ei ole aikoihin noussut.

CDU/CSU:n liittokansleriehdokas Armin Laschet on töpeksinyt vaalikampanjan aikana. Vihreiden ehdokas Annalena Baerbockin kokemattomuus vie kannatusta. Demarien kansleriehdokas Olaf Scholz on nousussa. Hän on kohonnut suosituimmaksi kansleriehdokkaaksi ja saanut myös puolueensa SPD:n kannatuksen nousuun. Scholzin kannatus liittokansleriksi on kohonnut peräti 45 prosentin tasolle. CDU:n Laschetin on 22 prosenttia ja Vihreiden Baerbockin 18 prosenttia. Scholzilla on laajaa kokemusta ja hänen katsotaan onnistuneen suuren koalition hallituksessa valtiovarainministerinä hyvin. Myös uusin the Economist-lehti arvioi Scholzin onnistuneen valtiovarainministerin tehtävässään hyvin.

Nyt on alettu jopa spekuloida sillä, että CSU:n puheenjohtaja Markus Söder voisi vaalien jälkeen nousta liittokansleriksi. Hän edustaa siis CDU:n Baijerin tytärpuoluetta (Spiegel 25.8.2021). Liittokanslerin valinnassa ratkaisevaa on kuitenkin puolueiden kannatus. Jos SPD yllättäen voittaisi vaalit, voisi Olaf Scholz olla uusi liittokansleri. Ratkaisevaa olisi tällöin lähtisikö SPD vielä kerran suureen koalitioon CDU:n kanssa. Vahvoina ehdokkaina uuteen hallitukseen pidetään myös vihreitä ja vapaita demokraatteja. Varsin epätodennäköisenä pidetään vasemmiston ja vihreiden hallitusta. Hallituksen muodostaminen tulee olemaan erittäin vaikeata ja se saattaa kestää koko loppusyksyn.

EU:n kannalta Saksan liittokanslerilla ja hallituksella on keskeinen rooli. Saksa on nyt ollut sivuraiteilla, jolloin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi ovat vedelleet aktiivisesti EU:n suuntaviivoja. Molemmat ovat yhteisvastuun innokkaita kannattajia. He haluavat yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, euroalueelle omaa budjettia, uusia elvytysrahastoja ja EU-tason veroja.

EU:n suunta saattaa pitkälti riippua Saksan vaalituloksesta. Varsinkin CDU/CSU ja FDP ovat varauksellisia yhteisvastuiden kasvattamiseen. Vihreät ovat niiden kannalla ja SPD jossakin puolivälissä näiden kahden ryhmän välissä. Myös ulkopolitiikassa on mielipide-eroja puolueiden välillä. Varsinkin Vihreät haluaisivat nykyistä kriittisempää asennetta Kiinaa ja Venäjää kohtaan. EU:ssa tuskin tehdään mitään merkittäviä ratkaisuja ennen kuin Saksalla on uusi liittokansleri ja hallitus. Sen jälkeen alkaa kova kädenvääntö EU:n tulevasta suunnasta. Silloin on Suomenkin hallituksella totinen paikka edessä.