

MurlocCra4ler, Pixabay
Johtaako Saksaa seuraavaksi sosialisti, vihreä vai kristillisdemokraatti? Vaalit syyskuussa, gallupit poukkoilevat villinä
Kuka valitaan Angela Merkelin seuraajaksi? Valinnalla on valtavia vaikutuksia koko Euroopalle. Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa.
Saksassa ovat liittopäivävaalit syyskuun 26. päivänä. Vaalitaistelun asetelmat ovat muuttuneet dramaattisesti muutaman viikon aikana. Sosiaalidemokraatit ovat kohonneet alamaista kristillisdemokraattien CDU/CSU rinnalle ja ylikin.
Gallupeja tehdään Saksassa nyt vähän väliä. Useiden galluppien mukaan SPD ja CDU/CSU ovat tasoissa 23 prosentin kannatuksella. Jokin aika sitten SPD oli vain 15 prosenttia ja CDU/CSU yli 30 prosenttia. Uusimpien gallupien mukaan SPD olisi mennyt jo CDU:n edelle 25 prosentin kannatuksella.
Vihreiden kannatus on laskenut alle 20 prosenttiin oltuaan keväällä tasoissa CDU:n kanssa (Spiegel 22.8.2021). Gallupit vaihtelevat nyt niin paljon, että niihin ei voida täysin luottaa. Näyttää kuitenkin siltä, että SPD ja CDU taistelevat suurimman puolueen asemasta ja vihreät olisivat jäämässä kolmanneksi suurimmaksi.
Vapaat demokraatit ovat sitkeästi 12-13 prosentin tasolla, Vaihtoehto Saksalle AfD 11 prosenttia ja vasemmisto Linke 7 prosenttia, jolta tasolta se ei ole aikoihin noussut.
CDU/CSU:n liittokansleriehdokas Armin Laschet on töpeksinyt vaalikampanjan aikana. Vihreiden ehdokas Annalena Baerbockin kokemattomuus vie kannatusta. Demarien kansleriehdokas Olaf Scholz on nousussa. Hän on kohonnut suosituimmaksi kansleriehdokkaaksi ja saanut myös puolueensa SPD:n kannatuksen nousuun. Scholzin kannatus liittokansleriksi on kohonnut peräti 45 prosentin tasolle. CDU:n Laschetin on 22 prosenttia ja Vihreiden Baerbockin 18 prosenttia. Scholzilla on laajaa kokemusta ja hänen katsotaan onnistuneen suuren koalition hallituksessa valtiovarainministerinä hyvin. Myös uusin the Economist-lehti arvioi Scholzin onnistuneen valtiovarainministerin tehtävässään hyvin.
Nyt on alettu jopa spekuloida sillä, että CSU:n puheenjohtaja Markus Söder voisi vaalien jälkeen nousta liittokansleriksi. Hän edustaa siis CDU:n Baijerin tytärpuoluetta (Spiegel 25.8.2021). Liittokanslerin valinnassa ratkaisevaa on kuitenkin puolueiden kannatus. Jos SPD yllättäen voittaisi vaalit, voisi Olaf Scholz olla uusi liittokansleri. Ratkaisevaa olisi tällöin lähtisikö SPD vielä kerran suureen koalitioon CDU:n kanssa. Vahvoina ehdokkaina uuteen hallitukseen pidetään myös vihreitä ja vapaita demokraatteja. Varsin epätodennäköisenä pidetään vasemmiston ja vihreiden hallitusta. Hallituksen muodostaminen tulee olemaan erittäin vaikeata ja se saattaa kestää koko loppusyksyn.
EU:n kannalta Saksan liittokanslerilla ja hallituksella on keskeinen rooli. Saksa on nyt ollut sivuraiteilla, jolloin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi ovat vedelleet aktiivisesti EU:n suuntaviivoja. Molemmat ovat yhteisvastuun innokkaita kannattajia. He haluavat yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, euroalueelle omaa budjettia, uusia elvytysrahastoja ja EU-tason veroja.
EU:n suunta saattaa pitkälti riippua Saksan vaalituloksesta. Varsinkin CDU/CSU ja FDP ovat varauksellisia yhteisvastuiden kasvattamiseen. Vihreät ovat niiden kannalla ja SPD jossakin puolivälissä näiden kahden ryhmän välissä. Myös ulkopolitiikassa on mielipide-eroja puolueiden välillä. Varsinkin Vihreät haluaisivat nykyistä kriittisempää asennetta Kiinaa ja Venäjää kohtaan. EU:ssa tuskin tehdään mitään merkittäviä ratkaisuja ennen kuin Saksalla on uusi liittokansleri ja hallitus. Sen jälkeen alkaa kova kädenvääntö EU:n tulevasta suunnasta. Silloin on Suomenkin hallituksella totinen paikka edessä.
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: ”EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä

Münchau: Angela Merkel on aikamme yliarvostetuin poliitikko

Politico: Ranska ja Italia muodostamassa EU:n uuden voimakaksikon Merkelin astuessa syrjään – ensin ponnisteltiin ”kertaluonteisen elpymispaketin” eteen, seuraavaksi tavoitteena pysyvä yhteisvelka

Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole

Huhtasaari: ”Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”

Junnila Venäjän duuman vaaleista: ”Käytännössä vaalit eivät olleet todelliset”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.