Opetus- ja kasvatushenkilöstö tarvitsee nykyistä vahvempaa osaamista nepsy-lasten kohtaamiseen. Arjessa tämä tarkoittaa selkeitä rutiineja, ennakoitavaa päivärytmiä, rauhallista oppimisympäristöä sekä opettajajohtoista ja jäsenneltyä opetusta. Myös monikanavainen oppiminen ja oppilaan omien kiinnostuksenkohteiden hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja tukea oppimista ja koulumyönteisyyttä.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä perusopetuslakia koskeva uudistus, jossa säädetään oppimistakuusta sekä arvioinnin muutoksista. Nyt on ratkaiseva hetki varmistaa, että lainsäädäntö kohtelee kaikkia oppilaita oikeudenmukaisesti.
– Nepsy-lasta tai nuorta ei saa arvioida hänen oireidensa tai diagnoosinsa perusteella. Tämä korostuu erityisesti työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnissa, Jaana Strandman painottaa.
Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja onnistua
Arvioinnin tulee perustua oppilaan osaamiseen – siihen, mitä hän tietää ja osaa. Toiminnanohjauksen haasteet tai aistiyliherkkyydet eivät saa johtaa siihen, että oppilaan todellinen osaaminen jää tunnistamatta.
Kun opetussuunnitelmia parhaillaan tarkastellaan ja sisältöjä karsitaan, on huolehdittava siitä, että arviointi säilyy selkeänä, yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena kaikille oppilaille.
– Kyse on lasten oikeudesta oppia ja onnistua. Oppimistakuun ja osaamistason on toteuduttava jokaisen lapsen arjessa, Strandman linjaa.