Vihreän siirtymän tuotto-odotuksia on maalailtu yltiöpositiivisella pensselillä. VTT Heikki Koskenkylä peräänkuuluttaa realismia.

Vihreän siirtymän on arvioitu tuovan valtavan piristysruiskeen Suomen taloudelle. Arvioita on esitetty viime aikoina monelta taholta. Arvioiden mukaan työllisyys ja vienti kasvaisivat voimakkaasti ja niiden myötä bruttokansantuotekin. On myös esitetty toisenlaisia arvioita.

Konsulttiyhtiö McKinsey julkaisi viime syksynä raportin, jonka mukaan vihreässä siirtymässä Suomi voisi saada jopa 200 000 uutta työpaikkaa. Bruttokansantuote voisi kasvaa jopa 24 miljardilla eurolla. BKT:n taso on nykyisin noin 250 miljardia euroa (Kauppalehti 15.8.2023, pääkirjoitus). Toinen hurja arvio on konsulttiyhtiöllä Boston Consulting Group (Finlandꞌs Moonshots for Green Growth, 14.2.2023). Panostamalla aktiivisesti vihreään siirtymään voisi Suomen vienti kasvaa jopa 80-100 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Sadan miljardin kasvu olisi noin 40 prosenttia vuoden 2022 bruttokansantuotteesta. Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut vihreän siirtymän investointien voivan kohota lähes 40 miljardin euron tasolle. Myös muita yltiöpositiivisia arvioita on esitetty viime aikoina.

Näitä huikeita kasvuarvioita on myös alettu kritisoida. Roger Wessman on todennut MustReadin blogissaan, että viennin kasvuarviot ovat epärealistisia. Maailmankaupan arvo ei tuplaannu vihreän siirtymän johdosta. Suomen pitäisi kasvattaa voimakkaasti osuuttaan maailmankaupasta, jotta vienti kaksinkertaistuisi. Merkittäviä vihreitä investointeja vaaditaan, jotta vienti pysyisi edes nykytasolla (MustRead, 28,4 2023).

Vihreän siirtymän suuria työllisyysvaikutuksia on myös alettu kritisoida. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tehnyt aivan äskettäin ”vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarveselvityksen valtioneuvostolle (ETLA, 14.8.2023). Selvityksen mukaan vihreä siirtymä ravistelee osaamistarpeita, mutta vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäävät suhteellisen pieniksi. Vain pieni osa työpaikoista on suoraan ”vihreitä työpaikkoja”. Siirtymäajan työllisyysvaikutukset ovat kylläkin positiivisia, mutta pysyvät uudet työpaikat kasvavat vain vähän. Vanhoja työpaikkoja nimittäin katoaa paljon vihreässä siirtymässä, erityisesti fossiilitaloudessa ja muuallakin.

Jos vihreän siirtymän vaikutukset työllisyyteen ja vientiin jäävät paljon pienemmiksi kuin ylioptimistisissa arvioissa on väitetty, jäävät vaikutukset bruttokansantuotteeseen myös vähäisiksi. Ulkomaisten sijoittajien rahoittamat investoinnit Suomen vihreään siirtymään saattavat jäädä paljon viime aikoina arvioituja pienemmiksi.

Taloustieteilijä Heikki Koskenkylä on tehnyt pitkän uran Suomen Pankissa. Hän jäi eläkkeelle rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön virasta vuonna 2008. Koskenkylä on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori.

SUOMEN UUTISET