

KUVAKAAPPAUS/YLE
Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”
Päästökauppa ohjaa teollisuutta kohti hiilineutraalia huomista, mutta tarvitaanko sen päälle vielä vihreiden ajamaa lisäsääntelyä? Euroopan ilmastopolitiikan suunnasta väittelivät maanantain A-studiossa osin kovaäänisestikin perussuomalaisten kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila sekä vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö, joka on uudelleen ehdolla EU-parlamenttiin.
– Kysymyshän on siitä, että esimerkiksi päästökaupalla on hyvin vahva ohjaava vaikutus, painotti Vilhelm Junnila keskustelun aluksi.
– Ei ole mitään perustetta tehdä tämän päälle lisäsääntelyä, Junnila linjasi perussuomalaista politiikkaa.
Ville Niinistö perusteli vihreiden sääntelymyönteisyyttä sillä, että teollisuus haluaa vihreää siirtymää ja päästöille hintaa, koska edelläkävijäteollisuudelle on edullista, että ”sääntely kannustaa vähäpäästöisyyteen”.
Päästökauppa ohjaa teollisuutta
Junnilan mukaan päästökauppa itsessään ohjaa hyvin vahvasti sitä, miten teollisuuden haarat ja tuotantomallit toimivat.
– Ongelmamme on nimenomaan tämän päälle tehtävä sääntely, jolla määritetään vaikkapa kattoraja, kuinka paljon energiaa saa käyttää tai tehdään intensiivisyyteen liittyviä toimia.
Junnila otti esimerkiksi pienydinvoimalat ja hänen mukaansa niillä ei ole samoja pelisääntöjä kuin muilla päästöttömillä malleilla. Poliitikot ovat luoneet ylimääräistä sääntelyä, joka ”heikentää tällaisten mahdollisuuksien käyttöönottoa”.
Tavoitteet ja keinot sekaisin
– Pienydinvoima ei saa minkäännäköistä merkityksellistä tukea, eikä samoja sääntöjä kuin vaikkapa tuulivoima tässä yhteydessä, Junnila jatkoi.
Niinistö sai keskustelun tuoksinassa yhä enemmän tuulta purjeisiinsa ja väitti Junnilan puhuvan ”mielikuvitusenergiasta” sekä ”identiteettipolitiikasta”. Niinistön mukaan EU ei estä investointeja pienydinvoimaloihin.
Junnila totesi Niinistöllä ”tavoitteiden ja keinojen menevän sekaisin”.
Logistisesta kilpailukyvystä huolehdittava
EU on hyväksynyt Ylen juontaja mukaan tieliikenteen päästökaupan alkamisen viiden vuoden sisällä. Junnilalta tiedusteltiin, ajaako perussuomalaiset ylipäänsä muualle tiukempia normeja kuin suomalaiseen liikenteeseen.
– Meriliikenteen päästökaupan alkaessa sillä on meille aika suuriakin vaikutuksia. Kaikkihan tietävät, että Suomi on logistisesti kuin saari. Olemme aika erilaisessa asemassa kuin vaikkapa Saksa tässä suhteessa, Junnila muistutti ja huomautti samalla ammattidieselin käyttöönotosta.
– Kyllähän meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tieliikenteen päästökauppa logistinen kilpailukyky lisäsääntely EU:n ilmastopolitiikka EU-vaalit 2024 energiaintensiivisyys Hiilineutraalisuus pienydinvoima vihreä siirtymä Päästökauppa Vilhelm Junnila Ville Niinistö vihreät perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Politico-lehti: Kamppailu ”tiedostavaa kapitalismia” vastaan on alkamassa EU:ssa

Koskenkylä: Vihreästä siirtymästä tuskin tulee Suomelle kultakaivosta

Demarit uskoo, että vihreä siirtymä toisi mukanaan talouskasvua – Purra pyysi saada näyttöjä: ”Vihreällä etuliitteellä veronmaksajan raha on aina halpaa”

Purra: Suomen on korkea aika karistaa EU-mallioppilaan rippeet pois

Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla

Valtiovarainministeri Purra: Tarvitsemme yksityisiä investointeja tukevan kilpailullisen toimintaympäristön – ”EU:n pitää olla yrityksille houkutteleva investointikohde”

Ruohonen-Lerner valaisee todellisuutta meppien aktiivisuusvertailun takana – varapuhemies Hautalalle kertynyt ”touhupisteitä” vähäisellä vaivalla

Eurovaaliehdokas Arto Luukkanen: ”Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen”

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.