Veronmaksajien vaalitentissä tänään vasemmistopuolueilta kuultiin taas näkemyksiä siitä, miten valtion taloutta tulisi sopeuttaa verotusta kiristämällä. Perussuomalaiset ei kuitenkaan halua korottaa mitään veroa eikä ottaa käyttöön uusia veroja. Perussuomalaiset päin vastoin tähtää siihen, että myöhemmin etenkin keskituloisen palkansaajan ostovoimaa voisi vahvistaa veronalennuksilla. Sitä ennen valtiontalous on kuitenkin saatava kuntoon.
Seuraavalla vaalikaudella puolueiden edessä on mittavat julkisen talouden sopeutustoimet useita vuosia jatkuneiden alijäämäisten valtion budjettien jälkeen. Valtiovarainministeriön virkamiesten tuoreen raportin mukaan tulevilla kahdella kaudella sopeutustarve olisi jopa 9 miljardia euroa.
Perussuomalaiset on sitoutunut valtiontalouden sopeutukseen kahdessa vaalikaudessa muun muassa laittamalla julkiset menokohteet tärkeysjärjestykseen.
Perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa esitetään leikkauksia esimerkiksi Sitraan, Yleisradioon, kehitysapuun, maahanmuuttoon ja muihin toissijaisiin kohteisiin. Lisäksi perussuomalaiset esittää rakenteellisia uudistuksia.
Ulkomailta ei enää lisää huono-osaisuutta
Veronmaksajien järjestämässä vaalitentissä tänään perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjasi, että ensimmäisellä kaudella sopeutustarve olisi enimmillään 4 miljardia euroa. Purra kuitenkin huomautti, että eri puolueilla on varsin vaihtelevia näkemyksiä siitä, mistä leikataan ja mihin sopeutukset kohdistetaan.
– Jotkut puolueet haluaisivat leikata sosiaaliturvaetuuksista. Perussuomalaiset kuitenkin vähentäisi ensiksi niitä menoja, jotka ovat toissijaisia suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta, Purra linjasi.
Lisäksi perussuomalaiset esittää rakenteellisia muutoksia. Purra muistutti, että valtion budjetissa etenkin sotemenot muodostavat valtavan suuren erän. Perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite onkin siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa.
Perussuomalaiset myös haluaa kiristää eri toimilla maahanmuuttopolitiikkaa, jotta Suomeen ei tuotaisi ulkomailta lisää huono-osaisuutta kuormittamaan sotepalveluja ja vastaanottamaan tulonsiirtoja.
Demareilla epämääräinen leikkauspolitiikka
Sosialidemokraatteja tentissä edustanut kansanedustaja Matias Mäkynen puhui toisaalta ”veropohjan tiivistämisestä” ja toisaalta kahden miljardin menoleikkauksista. Kokonaiskuva jäi kuitenkin epämääräiseksi, sillä Mäkynen mainitsi, että säästöjä voitaisiin saada julkisista hankinnoista ja kiinteistökuluista.
Mäkysen ylioptimistisen puheenvuoron mukaan vihreä talous olisi juurikin se politiikkatoimi, joka kääntää talouden nousuun.
– Kun me panostetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja vihreän siirtymän toteuttamiseen, niin voidaan saavuttaa nykyisiä ennusteita korkeampi talouskasvu, Mäkynen visersi.
Perussuomalaisten Purra pyysi kuitenkin näyttöä ja katetta edustajakollegansa puheille ja harmitteli, että Suomeen tuntuu mahtuvan vain yksi totuus kerrallaan.
– Tällä hetkellä, kun asioiden eteen laitetaan sana ”vihreä”, siitä tulee hyvää ja tavoiteltavaa. Kuitenkin etuliite ”vihreä” ei kerro mistään muusta kuin siitä, että veronmaksajan raha on niin halpaa.
Purra moittikin Mäkysen puheita haihatteluksi:
– Pelkkä usko siihen, että vihreillä hankkeilla syntyy maagista kasvua, ei käy tässä tilanteessa. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan pitää nykyisessä taloustilanteessa olla taloudellisesti ja teknisesti järkevää ja toteuttamiskelpoista.
Vihreille tavallinen arkielämä on verotettava haitta
Vaalitentissä vasemmistopuolueilta kuultiin taas näkemyksiä siitä, miten talouden sopeuttaminen tulisi tapahtua verotusta kiristämällä. Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo esitti uusia omaisuuteen ja varallisuuteen kohdistuvia veroja.
Vihreitä edustanut Atte Harjanne puolestaan linjasi sangen ovelasti, että työn verotuksesta tulee siirtyä haittojen verotukseen. Purra moittikin Harjannetta konkretian puutteesta ja huomautti, että se, mitä vihreät katsoo olevan verotettavaa haittaa, tuppaavat usein olemaan suomalaisille täysin tavalliseen elämään kuten liikkumiseen, talon lämmittämiseen ja ruokaan liittyviä kohteita.
– Vasemmistopuolueilla puheet haittaveroista usein liittyvät siihen, että ihmisen ei kannattaisi asua paikassa, jossa joutuu käyttämään liikkumiseen autoa – tai ei kannattaisi asua sähkölämmitteisessä talossa tai ei kannattaisi syödä tietynlaista ruokaa. Kuitenkin jo tällä hetkellä arjen kustannukset ovat valtavan kalliita, Purra sanoi.
Tunnetusti vihreät haluaakin mikromanageroida tavan kansalaisen arkielämää ja säädellä sitä kohti vihreiden haluamaa suuntaa verotuksella. Esimerkkejä siitä, miten ihan tavallinen arkielämä on vihreiden mielestä ”ympäristölle haitallista” löytyy vihreiden uudesta vero-ohjelmasta. Vihreät haluaa verotuksella puuttua muun muassa liharuuan hintaan.
Olisiko aika kokeilla Viron tasaveromallia?
Perussuomalaiset ei halua kiristää mitään veromuotoa eikä ottaa käyttöön uusia veroja. Perussuomalaiset päinvastoin tavoittelee sitä, ja tähtää siihen, että etenkin keskituloisen palkansaajan ostovoimaa olisi mahdollista tulevaisuudessa vahvistaa veronalennuksilla.
– Suomessa on jo nyt liian korkea kokonaisveroaste. Tähän pitää ehdottomasti puuttua seuraavalla kaudella. Se ei kuitenkaan ole mahdollista velaksi, vaan ensin on saatava aikaan selkeä tiekartta siihen, että valtion turhia ja toissijaisia menoja saadaan leikattua, Purra sanoi.
Hän huomautti myös, että vasemmistopuolueiden puheissa pienituloisen kansalaisen tilanne näyttäytyy usein huonompana kuin mitä se todellisuudessa on.
– Suomi tasaa voimakkaasti tulo- ja varallisuuseroja progressiivisella verotuksella ja tulonsiirroilla. Usein tämä unohtuu.
Purra väläytti myös sitä, että Suomessa voitaisiin siirtyä kohti Viron tasaveromallia, joka on houkutteleva ulkomaisille investoijille ja samalla malli madaltaa yritysten kynnystä palkata työvoimaa.
– Mutta olisivatko demarit siihen valmiita? Purra heitti Mäkyselle.
SUOMEN UUTISET