Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Ilmastopaneeli, Luontopaneeli ja Ympäristötiedon foorumi kysyivät torstaina kansanedustajaehdokkailta luonto- ja ilmastopolitiikan linjauksia ympäristöaiheisessa vaalitentissä. Perussuomalaisten Sheikki Laakso toppuutteli ehdokaskollegoitaan ja muistutti, että päästövähennyksiä kohti kannattaisi pyrkiä kustannustehokkailla ja kestävillä tavoilla. – Suomen ei ole mikään pakko tehdä enemmän kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa kuin EU:ssa jo tehdään.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso ilmoitti tentissä, että hän ei kannata Suomeen uutta luontolakia vastinpariksi ilmastolaille. Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana Suomeen säädettiin uusi ilmastolaki, johon muun muassa on kirjattu kansallinen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035.

Laakso totesi, että ilmastolain tavoin myös luontolaki kaventaisi tosiasiallisia mahdollisuuksia tehdä järkevää ympäristöpolitiikkaa.

– Aina, kun otetaan vain yksi päämäärä ja siihen otetaan yksipuolinen katsantokanta, tilanne käy haastavaksi, kun asioita pitäisi miettiä laajemmin, monelta kantilta ja silti raamit on kuitenkin määrätty lakiin. Jouston mahdollisuudet häviävät. Luontolaki vain sitoisi tarpeettomasti päättäjien käsiä, sillä meidän täytyy tehdä järkeviä ratkaisuja niin, että samalla myös Suomen talouskasvu vahvistuu.

Ideologia ei saa mennä maalaisjärjen edelle

Täysin eri linjoilla oli esimerkiksi SDP:n ehdokas Matias Mäkynen, jonka mukaan Suomen tarvitaan luontolaki, johon kirjatut kunnianhimoiset tavoitteet puitelakina tulisivat ohjaamaan muuta lainsäädäntöä.

Laakso puolestaan esitti, että Suomen ei tule muutenkaan tehdä enemmän kunnianhimoista ilmasto- ja luontopolitiikkaa kuin EU:ssa jo nyt tehdään.

– Ideologian ei pidä antaa mennä maalaisjärjen edelle niin, että edetään seurauksista välittämättä vain yhtä päämäärää kohti kaistapäisellä antaumuksella. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tässä palataan vaikka takaisin kivikaudelle, pärjään siellä kyllä, mutta täällä kehä kolmosen sisäpuolella ihmisille tulee kylmä ja nälkä.

– Päästövähennyksiä tulee tehdä kustannustehokkaasti, ja samalla miettiä laajasti erilaisia keinoja, miten vähennyksiin päästään. Jos päästövähennykset perustuvat tukimalleihin, jonkun nekin pitää aina maksaa, ja yleensä se on veronmaksaja, Laakso sanoi.

Perussuomalaisten energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittinen malli on nimeltään sinivalkoinen siirtymä, joka sisältää teknisesti ja taloudellisesti kestävät toimet, joilla sekä minimoidaan päästöjä että samalla lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja. Ohjelman toteuttamalla myötä samalla annetaan suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia.

Onko vihersiirtymä tuonut investointeja Suomeen?

Vihreiden ehdokas, ympäristöministeri Maria Ohisalo esitti, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka samalla vahvistaisi Suomen talouskasvua.

– Meille on tulossa miljardien investoinnit, koska meillä on puhdasta uusiutuvaa energiaa. Tuulivoima tuo teollisuudenaloista eniten investointieuroja, Ohisalo sanoi.

Laakso epäili Ohisalon puhetta ja mainitsi, että kukaan ei ole kertonut ainuttakaan tapausta, jossa Suomen ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka olisi tuonut Suomeen aitoja uusia investointeja niin, että Suomi olisi napannut suurinvestoinnin jonkun toisen maan nenän edestä.

– Tässä yhteydessä puhutaan usein vain mahdollisuuksista, Laakso ihmetteli.