

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla
Ranskassa hallitus on asettanut rajoja tuulivoimateollisuuden toiminnalle. Ranskan hallitus totesi päätöksessään maaliskuussa, että maatuulivoimaloiden luvat ja tuulivoima-alueiden uudistamista koskevat määräykset ovat laittomia. Pääsyinä päätöksessä todettiin ympäristövaikutusarvioinnin puuttuminen ja asukkaiden kuulematta jättäminen.
Tuulivoimaloiden rakentamispäätöksistä valittivat National Organisation Fédération Environnement Durable ja 15 muuta järjestöä. Päätös vaikuttaa jo voimassa olevien lupien lisäksi myös tuleviin tuulivoimahankkeisiin ja voi kyseenalaistaa myös jo valmiiksi rakennetut tuulivoima-alueet. Hallitus totesi lainvastaiseksi sen, että melunmittausmääräysten osalta ei ole tehty ympäristövaikutusarviointia.
Jo luvitetuista, mutta vielä rakentamattomista hankkeista on tehtävä täydellinen ympäristövaikutusarviointi. Käytössä olevat tuulivoimalat tulevat arvioinnin piiriin. Kaikkien nyt laittomiksi todettujen asetusten perusteella rakennettujen tuulivoimaloiden ei tulisi saada hyväksyttyjä toimintalupia nykymuodossaan.
Ranskan hallitus kumosi kaikki kolmea melumittauspöytäkirjaa koskevat määräykset, jotka koskivat paikallisten asukkaiden terveydensuojelua. Melupöytäkirjan hyväksymispäätökset eivät olleet osallistavan ja läpinäkyvän päätöksenteon periaatteiden mukaisia.
Lakeja laiminlyöty jatkuvasti
Valituksen tehneet järjestöt pitävät Ranskan hallituksen tekemää päätöstä tärkeänä paikallisen väestön terveyden, lain noudattamisen ja ympäristönsuojelun kannalta. Järjestöt väittävät viranomaisten jatkuvasti laiminlyöneen lakien noudattamista, jotta on saatu pakolla mahdollistettua tuulivoimaloiden rakentaminen, vaikka asukkaat erityisesti maaseudulla ovat rakentamista kasvavassa määrin vastustaneet.
Päätöksellä on vaikutusta maatuulivoiman rooliin osana energiantuotantoa. Maatuulivoiman kehittäminen ja rakentaminen Ranskassa hidastuu kunnes uudet, lainmukaiset luvat pannaan täytäntöön.
Päätöksen myötä on herännyt kysymyksiä sekä tuulivoimahankkeiden kannattavuudesta että jo käytössä olevien tuulivoima-alueiden tulevaisuudesta.
Vuonna 2023 tuulivoimalla tuotettiin 11 % Ranskan sähköntarpeesta. Ranskan sähköjärjestelmä nojaa vahvasti ydinvoimaan.
Odotettavissa miljardiluokan kustannukset
Tuulivoimaloiden purkamiseen ja purkurahastoihin liittyvä lainsäädäntö uudistettiin Ranskassa vuonna 2020. Uudistetun lain myötä tuulivoimaloita purettaessa myös perustukset pitää purkaa. Purkukustannukset ovat uutissivusto Economie Matinin mukaan arviolta 500 000 – 850 000 euroa per voimala.
Vuodesta 2024 alkaen yhtiöiden on osallistuttava lisäksi voimaloidensa ympäristövaikutuksista aiheutuviin kustannuksiin. Yhtiöille on odotettavissa miljardiluokan kustannukset, joita kaikki yhtiöt eivät kykene maksamaan.
Useita kalliita purkamispäätöksiä
Ranskan tuomioistuimet ovat antaneet useita purkamismääräyksiä tuulivoimaloille. Viime vuonna yksi tuulivoimala-alue määrättiin toimintakieltoon, koska se oli aiheuttanut Connexion-lehden mukaan melu- ja terveyshaittoja alueen ihmisille ja tappanut yli tuhat lintua, mukaan lukien maakotkia.
Nimesin muutoksenhakutuomioistuin määräsi, että tuulivoimaloita hallinnoivan yhtiön Énergie Renouvelable du Languedocin (ERL), joka kuuluu saksalaiseen EnW-konserniin, on suljettava ja 15 kuukauden aikana purettava kaikki Lunasin kaupungin lähellä vuodesta 2016 toimineet seitsemän tuulivoimalaa sekä ennallistettava maa-alue alkuperäiseen kuntoon.
Purkupäätösten myötä eri puolilla Ranskaa on havahduttu purkamiskulujen suuruuteen. Monessa hankkeessa on saattanut tyypilliseti olla 50 000 euron vakuus purkamiskulujen osalta voimalaa kohden, mutta toteutuneet purkamiskulut ovat saattaneet olla yli kymmenkertaiset suhteessa purkamisvakuuteen.
Lähteet: Fédération Environnement Durable, Connexion, Economie Matin, Suomen ympäristöterveys ry.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuulivoimaluvat tuulivoima-alueet ympäristövaikutusarvioinnit maatuulivoimalat tuulivoimahankkeet meluhaitat tuulivoimalat tuulivoimateollisuus terveyshaitat energiantuotanto melumittaukset Ympäristönsuojelu Tuulivoima Ranska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”

Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”

Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää