Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia

Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.

Juha Ilmoniemi on koneinsinööri, joka on toiminut työurallaan konepajan suunnitteluryhmän vetäjänä. Hän perehtynyt erilaisiin energiaratkaisuihin ja pohtinut alan tulevaisuuden kuvioita.

– Tuulivoimasta puhutaan nykyisin paljon, mutta se tuottaa vain 15 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Voimatalouden saatavuus tämän kautta on satunnaista ja säästä riippuvaa. Tuulivoiman osalta tilanne on se, että asennetut tuulivoimalat ovat noin 50-prosenttisesti ja suunnitteilla olevat noin 90-prosenttisesti ulkomaisten yhtiöiden omistuksessa ja niiden tuottotulot menevät ulkomaisiin taskuihin, Ilmoniemi muistuttaa.

Sivuvirrat käytössä

Ilmoniemi näkee erilaiset teollisuuden energian sivuvirrat tärkeänä osana tulevaisuuden energiatarpeissa. Sellutehtaiden sivuvirtoja on jo pitkään käytetty energialähteinä. Samoin paperitehtaitten tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää energiataloudessa.

Alueellisista pienydinvoimaloista puhutaan nykyisin paljon, mutta Ilmoniemi muistuttaa, että niiden varaan energian tuottajana ei voida vielä laskea paljon seuraavien kymmenen vuoden aikana.

– Aurinkovoiman tuotolla ei suuria saada Suomen korkeudella, mutta yksityistalouksissa sillä on kuitenkin merkitystä lisälähteenä. Meillä aurinkovoiman merkitys ei ole sama kuin Keski-Euroopassa, Ilmoniemi muistuttaa.

LNG:n hinta ratkaisee

Jotkut energialaitteita tuottavat yhtiöt ovat puhuneet jo pitkään alueellisista lämpöpumppuvoimaloista, jotka voisivat tuottaa myös viilennystä kesällä ainakin taajamissa. Juha Ilmoniemi ei näe suuria mahdollisuuksia tähän. Energiakattavuuteen niiden osalta ei voida taloudellisesti panostaa. Lämmön ja viilennyksen eteenpäin siirtäminen on ongelmallista tämän menetelmän osalta. Kerrostalokohtaiset viilennyslämpöpumput ovat eri asia.

LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla korvataan Venäjältä tuotua maakaasua niin, että Inkoossa on suuri säiliölaiva, joka toimii nesteytetyn kaasun varastona, josta sitä muunnetaan teollisuuden käyttöön kaasuksi. Ilmoniemi toteaa, että LNG:n hinta ratkaisee, kuinka kannattavaa sen käyttö on tulevaisuudessa. Tämä energiamuoto on tuontitavaraa esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Norjan kaasukentiltä.

Vetytalous tulossa

Vetytalous on yksi tämän päivän uutisaihe tulevaisuuden energiamuodoista puhuttaessa. Lahteen suunnitellaan vetytalouden laitosta, joka tuottaisi vetyä, lämpöä ja metaania. Vety tuotetaan sähköllä, lämpöä syntyy sivutuotteena ja metaania saadaan vedyn ja hiilidioksidin avulla. CO2 eli hiilidioksidi saadaan vieressä olevista lämpövoimaloiden piipuista. Prosessin hyötysuhde on hyvin huono, joten yksityinen tuottaja joutuu käymään yhteiskunnan kukkarolla.

– Vetytalous ei ole tällä hetkellä kannattavaa sen tuotantokustannusten vuoksi. On vaara, että tätä energiamuotoa aletaan käyttää valtioiden tukitoimien varassa ideologisista syistä. Ympäristöasiat voivat painaa niin paljon, että vetytaloutta suositaan, vaikka se ei vielä ole kannattavaa, Ilmoniemi varoittelee.

Pakkaset paljastivat

Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.

– Kaapelien siirtokyvyn riittävyys sanelee tuontisähkön määriä. Tuontisähköä tulee Suomeen Norjasta ja Ruotsista. Jälkimmäisen osalta siirtolinjat Pohjois-Ruotsista etelään ovat melko heikkotehoiset tarpeeseen nähden, ja se rajoittaa sähkön tuontia Etelä-Suomeen Ruotsista. Suomessa rakennetaan kovaa vauhtia siirtolinjoja pohjoisesta etelään. Norjasta menevät kaapelit Englantiin ja Keski-Eurooppaan, ja hintasyistä Norja saattaa olla kiinnostuneempi toimittamaan vesivoimasähköään siihen suuntaan kuin Suomeen, Ilmoniemi muistuttaa.

Huoltokatkot harmina

Suomessa vähittäiskuluttajat vertailevat pörssisähkön ja kiinteän sähkölaskun paremmuutta. Moni pörssisähkön hankkija pesee hintasyistä kotipyykkinsä yöllä tai lämmittää keskuslämpökattilansa veden öisin. Kerrostalossa pyykin yöpesua rajoittaa järjestyssäännön yön hiljaisuusvaatimus. Pörssisähkön hintavaihtelut ovat valtakunnallinen uutinen. Huoltokatkokset nostavat hinnan hetkeksi moninkertaiseksi.

– Suora sähkölämmitys omakotitaloissa ei ole niin paha kuin mitä ajatellaan. Se on päästötöntä, ja sen asentaminen kotiin on suhteellisen edullista. Teho on hyvä, ja lämmön hävikki on vähäistä. Kustannuksia voidaan keventää ilmalämpöpumpun avulla. Yksin pumpulla lämmittäminen ei ole yleensä kannattavaa. Ilmalämpöpumpun avulla sähkölaskua voi pienentää lämmityksen osalta jopa puoleen, Ilmoniemi listaa.

Mahdollisuus keinotteluun

Juha Ilmoniemi pitää vaarana sitä, että pörssisähkön avulla hintoja voidaan keinotella. Huoltokatkoksia tulee yllättäen, ja tekniset viat voivat tuottaa sähkökatkoksia. Sähkön hinta voi häiriöiden aikana pompata hetkellisesti hyvin korkeaksi kuluttajille.

Maalämmöllä tuotettu kotien energia on yleistynyt viime aikoina niin haja-asutusalueilla kuin myös kerrostaloissa. Sen käyttöönottoa rajoittaa suhteellisen korkea hankintahinta, joten maalämmön hankintahinnan maksuaika on pitkä, kun hankinta tehdään pankkilainalla. Etuna koko kansantalouden kannalta on päästöttömyys ja käytön edullisuus.

Energiatuotanto on suojattava

Ukrainan sota on näyttänyt, kuinka energiasta on tullut taistelujen kohde. Energian haavoittuvuus on tullut esiin, kun Venäjä on kohdistanut hyökkäyksiään Ukrainan energiatalouteen, ja Ukraina on pyrkinyt vastaamaan samalla tavalla Venäjän kohteisiin. Ilmatorjunnan merkitys puolustuksessa on kasvanut.

– Meillä tuotantolaitokset ovat avoimia, mutta on syytä muistaa, että Suomessa koko valtakunnan laajuinen sähkökatkos ei ole todennäköinen, koska meillä on varmistettu, että vahingoittunut osuus voidaan kiertää toista kautta, Ilmoniemi kertoo.

Kumppaniksi asiantuntija

Suomessa kunnat ovat myyneet energialaitoksiaan joko osittain tai kokonaan suuremmille energiantuottajille. Lahdessa kaupunki omistaa kokonaan tytäryhtiönsä Lahti Energian, ja kaupungissa käydään parhaillaan kovaa keskustelua yhtiön osittaisesta myymisestä ja tulojen sijoittamismahdollisuuksista. Lahti on palkannut konsultin tutkimaan myyntimahdollisuuksia.

– Jos myydään, niin energiayhtiön määräysvalta tulisi aina säilyttää enemmistöosakkuuden kautta kunnalla. Tosin vähemmistöosakaskin voi vaikuttaa eri toimillaan määräävästi. Omistuksen prosenttiosuus ei aina ole ratkaiseva, Ilmoniemi sanoo.

Ilmoniemi painottaa, että jos kuntien energiayhtiöitä tai osia niistä myydään, niin ostajana pitää olla asiantuntija eli jokin toinen energiayhtiö, joka toimii alalla ja markkinoilla. Sellaiselle sijoittajalle, joka ei tunne alaa, ei pitäisi myydä. Kunnan uusi kumppani voi myös myydä osuutensa eteenpäin.

Lunastuspykälä käyttöön

Ilmoniemi korostaa, että jos kuntayhtiön osakepääomasta osa myydään, niin kunnalla tulee olla yhtiösopimuksessa myytävien osakkeiden takaisinoston etuoikeus, tai ainakin yhtiöjärjestykseen tulee sisältyä pykälän, jossa kunnan suostumus tarvitaan uuden omistajan osalta, jos osaomistaja myy osakkeensa eteenpäin.

Lahdessa on kerätty 15 kaupunginvaltuutetun nimet eri valtuustoryhmistä aloitelistaan, jossa vaaditaan Lahti Energia Oy:n osittaiset myyntiaikeet kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Tämä vaatii kaupungin oman hallintosäännön muuttamista niin, että myyntiaie joudutaan tuomaan valtuuston käsittelyyn. Nyt hallintosääntö sallii myyntiaikeen yksin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Aika näyttää, miten Lahdessa tämän asian osalta käy.