

LEHTIKUVA
Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä
Monessa maassa suunnitellaan isoja merituulivoima-alueita. Niin myös Suomessa. Itämerellä juuri tapahtuneet tahalliset putki- ja kaapelirikot ovat hyvä esimerkki siitä, että merellä sijaitsevia kohteita on vieraan vallan helppo sabotoida. Myös kyberhyökkäykset ovat mahdollisia, ja niitä onkin tehty esimerkiksi Saksassa merituulivoimaloihin. Yksittäiset turbiinit eivät ole yhtä kriittisiä kohteita iskuille kuin infrastruktuuri, kuten korkeajännitekaapelit.
Reutersin juuri julkaiseman jutun mukaan merituulivoimaa pyritään Euroopassa moninkertaistamaan, mutta turvasuunnitelmat ovat epämääräisiä. Ongelmaksi on muodostumassa se, kenen maksettavaksi turvallisuus tulee.
Useiden maiden hallitukset toteavat, että merituulivoimakehittäjien tai teollisuuden pitäisi maksaa turvallisuudesta. Hankekehittäjät sanovat, että valtioiden pitää maksaa aluevesien suojelemisesta.
161 turbiinia ilman valvontaa
Reuters kertoo Nysted Wind Farmista Tanskassa. Alle 10 kilometrin päähän Tanskan rannikosta on kohoamassa 161 tuuliturbiinia. Ne tuottavat noin 4 prosenttia maan sähköstä. Sähkö siirretään mantereelle kahden kaapeliyhteyden kautta. Turbiinien ympärillä ei ole esteitä eikä valvontaa. Paikalla on teknikoita päivällä viiteen asti, minkä jälkeen he lähtevät kotiin.
– Jos venäläiset haluaisivat aiheuttaa vahinkoa, he voisivat tehdä sen helposti, kertoo Nystedin tuulivoima-alueen toiminnanjohtaja Thomas Almegaard.
Tilanne on samanlainen Pohjanmerellä ja Itämerellä. Euroopan valtiot ja yritykset ovat vasta heränneet tuulivoima-alueiden valvonnan tarpeeseen.
Hankekehittäjien mukaan hallitusten pitäisi tarjota miljardien dollarien varat yritysten infrastruktuurin suojaamiseen. Hallitukset harkitsevat, kuuluuko valvonta niille ja kuinka paljon ne voivat käyttää varoja merituulivoimalaomaisuuden turvaamiseen.
EU:lla on tavoitteena lähes kaksinkertaistaa uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaismäärästä vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää merituulivoiman nopeaa laajentamista. Kun Venäjän öljystä ja kaasusta on päästy eroon, vaihtoehdoksi suunnitellusta merituulivoimasta onkin tulossa ratkaisun sijaan miljardien eurojen turvallisuuspäänsärky.
Hyökkäyksiä putkiin ja kaapeleihin
Turvallisuusriski nousi esiin viime vuonna Nord Stream -putkilinjaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Lokakuussa Suomen ja Viron välistä kaasuputkea ja tietoliikennekaapelia vaurioitettiin ja myös Ruotsin ja Viron välinen tietoliikennekaapeli koki kovia.
Alankomaat ja Tanska ovat syyttäneet venäläisiä aluksia siitä, että ne yrittävät kartoittaa kriittistä infrastruktuuria niiden vesillä.
Reutersin haastattelemista maista Iso-Britannia ja Puola ilmoittivat budjetoivansa infrastruktuurin turvallisuuden kehittämiseen merellä. Iso-Britannia on käyttänyt 65 miljoonaa puntaa kahden aluksen mukauttamiseen vedenalaiseen valvontaan ja merenpohjan sodankäyntiin.
Puola hyväksyi heinäkuussa lain, joka sallii sen armeijan upottaa vihollisaluksen, joka tähtää siellä energiainfrastruktuuriin. Se sanoi perustavansa pysyvän rannikkovartiostotukikohdan lähelle paikkaa, jonne avomerellä sijaitsevia tuulivoimaloita suunnitellaan.
Nato tehostanut toimintaansa
Nato perusti maaliskuussa merenalaisen infrastruktuurin haavoittuvuuksia käsittelevän yksikön ja on tehostanut Itämerellä ja Pohjanmerellä partioivien alusten ja lentokoneiden toimintaa.
Naton uusista turvallisuushaasteista vastaava apulaispääsihteeri James Appathurai sanoi konferenssissa Kööpenhaminassa aiemmin lokakuussa, että uhka on todellinen.
Hän totesi myös, että Venäjän merenalainen tutkimusohjelma on käyttänyt vuosikymmeniä Euroopan kriittisen merenalaisen infrastruktuurin kartoittamiseen ja “sabotointitoimenpiteiden valmisteluun”.
Turvalaitteita ei juuri asenneta
Vain muutamalle tuulivoima-alueelle on asennettu tutkat valvomaan liikennettä. Turvalaitteita ei juurikaan asenneta, koska sitä ei vaadita ja asentamisen kustannukset ovat korkeat.
Turvallisuuden takaamisen ratkaisuihin kuuluvat vedenalaiset droonit merenalaisen infrastruktuurin tarkkailuun, pienet tutkat ja kamerat laivojen tarkkailuun sekä virtakaapeleiden sisällä olevat anturit epätavallisten liikkeiden havaitsemiseen. Tällaisten laitteiden asentaminen suureen tuulipuistoon maksaisi kolmen alan lähteen mukaan 20–60 miljoonaa euroa.
Monessa maassa on vielä auki se, mille taholle merituulivoimaloiden turvaaminen ja sen maksaminen kuuluvat. Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Saksa joko kertoivat Reutersille tai ovat sanoneet muualla, että tuulivoimaloihin investoiminen ja niiden turvaaminen ovat ensisijaisesti teollisuuden vastuulla.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- James Appathurai Thomas Almegaard merituulivoimalat Itämeren turvallisuustilanne tuulivoima-alueet kriittinen infrastruktuuri Nord Stream sabotaasi Itämeri Kyberhyökkäys Tuulivoima Turvallisuus Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pääkirjoitus: Me emme tienaa tällä

Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin

Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa

Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.