

PS ARKISTO
Viikon 17/2023 luetuin
Pääkirjoitus: Me emme tienaa tällä
On tämä kieltämättä kummallista. Keskusta sai eduskuntavaaleissa kunnolla takkiinsa, koska se on jo vuosia myötäillyt vihreätä politiikkaa, joka on tehnyt tuhoaan erityisesti suurimpien taajamien ulkopuolella. Vihreät teki toki (tietenkin) myös vihreätä politiikkaa ja kärsi historiallisen tappion. Samaten vasemmistoliitto. Eduskuntavaalien tulos kiteytettynä: vedä viheröverit, kärsi vaalitappio.
Silti meneillään olevissa hallitustunnusteluissa keskeiseksi kysymykseksi yritetään nostaa kysymystä siitä, sitoudutaanko jatkossakin tekemään yltiövihreää politiikkaa.
Kokonaisuus tuntuu oudolta. Vihreän ideologian kritiikitön omaksuminen näyttäisi olevan takuuvarma resepti kannatuksen jyrkkään laskuun. Miksi näin kuitenkin toimitaan? Annetaan päivystävän miljardöörin Antti Herlinin kertoa.
Herlin avaa näkemyksiään Hesarissa – tuossa kaikkien kaverikapitalistien ikiomassa Suosikki-lehdessä. Ja mikäs tekstejä on esitellessä, kun Herlin voi lehden suuromistajana pölpöttää mitä tahansa, ja lehti tuttuun tapaan julkaisee pohdinnat lyhentämättömänä ja tippaakaan kyseenalaistamatta. Epäileväisempi voisi ihmetellä, eikö lehden tekijöiden kuuluisi haastaa ja kyseenalaistaa nimenomaan juuri Herlinin tapaisia vallankäyttäjiä. No ei tietenkään. HS:n rooli nimenomaan ei ole haastaa suurpääoman vallankäyttäjiä, vaan hymistellä ja toimia näiden viestintäalustana. Sama syy saattaa toki selittää sen, miksi lehti sivaltaa perussuomalaisia erityisesti vaalien alla päivästä toiseen.
HS kuorruttaa ja tarjoilee Suomen todellisten vallanpitäjien ajatukset näennäisen neutraalisti – joko uutisina tai mielipidekirjoituksina. HS kertoo sen, mitä valta haluaa. Ja se haluaa vihreätä siirtymää. Rahan takia. Rahan, joka ei kuulemma ole keneltäkään pois, joka on jo olemassa ja jota sijoittajat ovat tänne innokkaasti lapioimassa.
Herlin kuitenkin painottaa, ettei Suomi saa horjua tippaakaan vuoden 2035 ilmastotavoitteesta. Perusteet tälle ovat mystisiä. Suomeen kuulemma tulvii vihreään siirtymään liittyviä teollisia investointeja, mutta jos maa tekee pienenkin taka-askeleen, kuten vaikkapa liudentaa sekoitevelvoitetta, sijoittajat pelästyvät ja siirtyvät jakelemaan rahojaan muualle.
Päättelyketjussa on vaikea pysyä perässä.
Suomessa toki on jonkin verran uusiutuvaa energiatuotantoa. Mutta missä täsmälleen ottaen todetaan, että Suomen on itse rynnättävä hiilineutraaliksi, jotta se voisi menestyksekkäästi toimia tällä teollisuuden alalla? Mihin väite perustuu?
Onko tosiaan niin, että jos Ville ja Minttu ajavat edelleen diesel-Fiatilla, niin ulkomaiset sijoittajat menettävät kiinnostuksensa suomalaisiin merituulivoimayhtiöihin?
Toinen esimerkki: Kun ostan tietokoneen, ostan sellaisen joka toimii. Ostopäätökseeni ei vaikuta se, käyttääkö tietokoneen valmistusmaassa jokainen kyseistä tietokonetta.
Kolmas esimerkki: Ruotsi on merkittävä aseteollisuuden viejämaa. Pitäisikö Ruotsin itse käydä sotia, jotta se voisi olla uskottava aseiden valmistaja?
Herlinin ja niin monen muunkin jatkuvasti viljelemä väite vuoden 2035 hiilineutraaliuden välttämättömyydestä ei yksinkertaisesti kestä merivettä. Se on näennäisperustelu ja on itse asiassa tietynlaista salakieltä. Viestin todellinen sisältö on se, että suurpääoman edustajat vaativat suomalaisia päättäjiä tukemaan ympäristöteollisuutta valtavalla määrällä suomalaisten veronmaksajien rahaa. Tämä raha on määritelmällisesti pois tavallisilta suomalaisilta. Jos nämä satsaukset tehdään, suurteollisuudella on mahdollisuus tienata satumaisia summia.
Herlinin selitys vihreällä siirtymällä tienaamisesta on samanlainen kuin mitä Jyrki Katainen pääministeriaikoinaan EU-tukipakettia kyhätessään maalaili: ”Me tienaamme tällä”.
Kataisen sanat olivat totta, mutta valitettavasti hän käyttää ”me”-sanaa eri merkityksessä kuin ihmiset yleensä. Kataisen ”me” ei viittaa tavallisiin suomalaisiin. Sana viittaa siihen intressipiiriin, jota Katainen edustaa. Se tienaa EU-hankkeella, joten se tukee EU:ta. Samalla periaatteella Herlinin intressipiiri tienaa viherhumpalla, joten totta kai se sitä myös tukee.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
- viherhumppa Antti Herlin veronmaksajat Kaverikapitalismi Helsingin Sanomat Hallitustunnustelut ilmastopolitiikka Jyrki Katainen Matias Turkkila EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Suomessa on ilmastohallitus, jolle veronmaksajan raha on halpaa

Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?

Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”

Purra: Hallituksessa joutuu tekemään ikäviä päätöksiä – etenkin punakepuviherhallituksen jäljiltä

Pääkaupungin liikenne kaaoksessa – vihreiden kuntapoliitikko sanoi sen suoraan: ”Vihreät on alusta saakka ollut yksityisautoilun vastainen liike”

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää