Purra: Suomessa on ilmastohallitus, jolle veronmaksajan raha on halpaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kutsuu pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamaa hallitusta ilmastohallitukseksi, joka pidäkkeettä siirtelee veronmaksajan rahaa eri asioihin, joita nimitetään ilmastopolitiikaksi tai vihreäksi siirtymäksi. Kansantalouden kannalta ilmastohallitus on kuitenkin saanut tuhoisaa jälkeä aikaan, sillä kun investoinneista suuri osa kohdistuu vihreään siirtymään, se ei paranna tuottavuutta.

Vuonna 2018 käynnistyi Suomessa kaikkien aikojen poliittinen ilmastopuhe. Tuolloin pääministeri Juha Sipilän (kesk) koolle kutsumassa puolueiden ilmastopöydässä perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet julistivat pidäkkeetöntä vihreää ilmastosanomaa.

Sipilän ilmastoneuvotteluista perussuomalaiset käveli ulos. Muut puolueet kuitenkin kirjasivat maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan tavoitteet tätä hallituskautta ohjaamaan.

– Syntyi ilmastohallitus, sosialidemokraattien ja keskustan ympärille, ja ilmastonmuutos on sen ohjelman ensimmäinen sana. Ilmastorintamaa tukee oppositiosta kokoomus, jonka linja ei eroa vähääkään vasemmistolaisesta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Vihreälle rahalle on aina ottajia

Viimeisen vuoden aikana on vahvistunut väite, että elinkeinoelämä ja yritykset haluavat ja vaativat Suomessa maailman kunnianhimoisinta politiikkaa. Purra huomauttaa, että jos nyörit ovat löysällä vihreän rahan kohdalla, sille tietysti on ottajia eikä tästä tarvitse olla ihmeissään.

Luvut kuitenkin puhuvat puolestaan, eikä vihreä siirtymä olekaan saanut aikaan talouskasvua, päinvastoin.

– Suomessa on onnetonta kasvua eikä näivettynyt talous ole keksinyt viime vuosina nokioita eikä kovin paljon muutakaan dynaamista; niinpä se on tarrannut vihreäksi väitettyihin unelmiin ja ikiliikkujiin. Veronmaksajan raha on halpaa; se on näille ideologioille aivan julmetun halpaa. Samaan aikaan julkinen talous paisuu, verokiila kasvaa, tuottavuus mataa.

– Tuottavuutta tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola on huomauttanut, että Suomessa on investoitu tuottavuuden kannalta vääriin kohteisiin. Investoinneista suuri osa kohdistuu vihreään siirtymään, eikä tämä, professorin sanoin, paranna tuottavuutta.

Ruotsissa realistisempaa ilmastopolitiikkaa

Purra kehottaa vaihteeksi tarkastelemaan länsinaapurin tilannetta ja siellä tehtyjä linjauksia.

– Katsotaanpa Ruotsiin. Tuohon maahan, jossa julkinen talous on voimakkaassa kunnossa, yritykset monipuolisia, vahvoja ja kasvavia, maahan, jossa oma valuutta auttaa kriiseissä selviämistä. Ei siellä ole tällaista ilmastohulluutta. Päinvastoin. Siellä elinkeinoelämä muistuttaa liian kunnianhimoisen politiikan vaikutuksista kotitalouksille, yrityksille ja vientisektoreille. Ruotsissa pääomia liikkuu muutenkin; niitä ei tarvitse kuorruttaa vihreällä hötöllä.

Marinin hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta on asetettu vuoteen 2035. Ruotsissa noudatetaan realistisempaa linjaa

– Ruotsin hiilineutraalisuustavoite on kymmenen vuotta myöhäisempi kuin Suomella. Monien tahojen mukaan sekin on liian aikainen.

– Tälläkö Suomi ihan oikeasti kuvittelee pelastavansa itsensä? Vihreillä lupauksilla ja rahan kippaamisella kaikkeen hyvältä kuulostavaan, Purra kysyy.

Suomi kaipaa ihailua maailmalta

Purra moittii Marinin hallituksen ilmastopolitiikkaa naiiviudesta ja realismin puutteesta.

– Tosiasiat ilmastonmuutoksen ominaisuuksista – kaikkien näiden vuosien jälkeen – tuntuvat olevan aivan kateissa. Kyseessä on globaali ongelma eivätkä kaasut tunne valtioiden rajoja. Sillä, että Suomi potkii itsensä hieveriin, ei ole minkäänlaista vaikutusta globaaliin ilmastoon.

– Kaiken lisäksi ennen usein mainittu hiilivuoto – eli teollisuuden ja tuotannon siirtyminen muualle, kuten Aasiaan – lisää päästöjä. Mutta Suomi suorittaa. Tätä naiivia suorittamista me perussuomalaiset kutsumme poseeraamiseksi. Sillä pyritään nostamaan omaan hyvyyttä ja moraalisuutta ja keräämään ihailua maailmalla. Sen lisäksi, että poseeraamisesta on Suomelle itselleen haittaa, se ei myöskään tuon taivaallista auta korjaamaan ilmastonmuutosta, Purra sanoo.

Missä taloudellinen järki?

Hän jatkaa, että kyse ei ole siitä, ettemmekö tekisi osaamme ja jopa näyttäisi esimerkkiä muille.

– Tässä on kuitenkin menty aikoja sitten yli. Poliittisessa keskustelussa meille jopa esitetään kysymyksiä, miten me korjaisimme ilmastonmuutoksen. Me emme korjaa ilmastonmuutosta. Suomen toimilla ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä.

– Merkitystä Suomen toimilla on sen sijaan itsemme kannalta. Ja nyt on menty yli. Missä on järki, taloudellinen ja teknologinen järki?